Tuore väitös: Vanhusten hoitajat tuskastuvat, kun työajasta menee liian iso osa tietokoneella – "Ohjelmat eivät pelaa yksiin"

15 prosenttia hoitajien työajasta kului kirjaamiseen.

vanhustenhoito
Videoyhteys, vanhuksen turvana
Arkistokuva. Kotona-asuva vanhus voi olla videoyhteydessä omaiseen tai hoitajaan.Yle/Sirkka Haverinen

Vanhusten hoitajia ärsyttää, että tietokoneella kirjaamiseen menee liian paljon aikaa. Tähän tulokseen on tullut Arja Rytkönen väitöstutkimuksessaan.

Tutkimus käsitteli hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuutta ja teknologian käyttöä vanhustyössä. Väitöstutkimus tarkastetaan 9. marraskuuta Tampereen yliopistossa. Tutkimukseen osallistui lähes 360 hoitajaa.

Hoitajat kokivat, että työajasta menee paljon aikaa tietokoneelle kirjaamiseen.

– Asiakastyössä olevasta ajasta 15 prosenttia meni raportointiin. Hoitajat joutuivat kirjaamaan paljon asioita, eivätkä ohjelmat pelanneet aina yksiin. Hoitajat joutuivat näpyttelemään monen mutkan kautta, Arja Rytkönen sanoo.

Rytkösen mukaan osa hoitajista toivoi, että olisi voinut kirjata vaikka vain, että työt tehty suunnitelman mukaan. Sähköistä tietojen kirjaamista toivottiin kehitettävän joustavammaksi ja eri ohjelmia paremmin yhteensopiviksi.

Teknologia ei korvaa vuorovaikutusta

Arja Rytkönen selvitti väitöskirjassaan, miten hoitajat kokevat teknologian.

Enemmistön mukaan teknologialla pyritään liikaa korvaamaan ihmisten vuorovaikutusta vanhusten hoivatyössä.

– Hoitajat eivät nähneet, että teknologian käyttö antaisi enemmän aikaa toimia asiakkaiden parissa. Teknologian tarpeellisuus tiedostettiin silloin, kun se vastaa tarkoitustaan, on helposti käytettävää, joustavaa ja toimii ilman toimintahäiriöitä.

hoitaja pitää vanhusta kädestä
AOP

Hoitajat kokivat, että yksinkertaiset ratkaisut auttavat sekä kotihoidossa olevia vanhuksia että hoitajia.

– Kärkipäässä teknologiasta oli liiketunnistus valaistuksessa. Näin vanhus näkisi yöllä mennä vessaan, eikä tulisi kaatumisia. Tämä liiketunnistin olisi helppo laittaa koteihin.

Liiketunnistimet auttavat

Hoitajat toivoivat myös muita liiketunnistimia, että muistisairaiden vanhusten kotoa poistumiset huomattaisiin. Lisäksi liiketunnistin voi auttaa huomaamaan, jos vanhus on pitkään liikkumatta sängyssään.

– Myös perinteisestä turvarannekkeesta oli hoitajien mukaan hyötyä.

Kotihoitaja antaa vanhukselle lääkettä.
Julia Sieppi / Yle

Hoitajia huolettivat erityisesti kotihoidossa olevat vanhukset. Osa kotihoidon asiakkaista on heidän mielestään niin heikkokuntoisia, ettei kotihoito ole heille enää asianmukainen hoivapaikka.

Hoitajat toivoivat pienempiä hoitoyksikköjä, eriytettyjä yksiköitä esimerkiksi muistisairaille ja enemmän aikaa virikkeelliseen toimintaan ja ulkoiluun vanhusten kanssa.

Hoitajat kohdanneet väkivaltaa

Moni haastateltu hoitaja oli toiminut alalla pitkään, ja heidän keski-ikänsä oli 48,9 vuotta. Monet hoidettavat vanhukset olivat monisairaita, paljon apua tarvitsevia ja dementoituneita.

Hoitajat pitivät työtään fyysisesti raskaana ja pakkotahtisena. Moni hoitaja työskenteli päivittäin hankalissa asennoissa. Monet tunsivat itsensä fyysisesti väsyneeksi töiden jälkeen. Usealla oli hankaluuksia töistä palautumisessa.

Valtaosa hoitajista oli väitöstutkimuksen mukaan kokenut kritisointia ja haukkumisia asiakkaiden taholta. Usea hoitaja oli kohdannut asiakkaan väkivaltaista käytöstä, uhkailua ja sukupuolista häirintää. Työpaikoilla tapahtui Rytkösen mukaan myös työpaikkakiusaamista.

– Moni oli kokenut, että esimies oli suosinut toisia työntekijöitä. Työn kuormittavuutta lisäsi henkilöstömäärän vähyys. Moni teki palkallista ylityötä ja ajoittain myös palkatonta ylityötä. Usea hoitaja kokikin ristiriitaa ammattietiikan ja henkilöstöpulan välillä, Rytkönen sanoo.

Työn arvostus koettiin vähäiseksi

Suurin osa hoitajista arvioi, etteivät kunnan virkamiehet ja poliitikot arvosta heidän työtään tai arvostavat vain vähän. Myös ”suuren yleisön” arvostuksen moni hoitaja koki vähäiseksi.

Hoitajat itse arvostivat kuitenkin omaa työtään.

– Arvostusta koettiin saatavan asiakkailta ja työtovereilta. Eniten töistä palautumisessa auttoivat elämän pienistä asioista nauttiminen, keskustelut työtovereiden kanssa, hiljaisuudesta nauttiminen, harrastukset ja liikunta.

Tutkimuksen pääaineisto muodostui vuonna 2012 tehdystä postikyselystä SuPerin jäsenille. Lisäksi käytettiin hoitajien vapaamuotoisia vastauksia ja ryhmähaastatteluja.