Tappo, tuhopoltto, pahoinpitely – ymmärtääkö rikoksesta epäilty tekonsa? Mielentilatutkimusten määrä on vähentynyt merkittävästi

Syytä vähentymiseen selvitetään ainakin THL:ssä ja vankeinhoidossa. Väitöstutkimus puolestaan selvitti syyntakeettomaksi todetun potilaan hoitoa.

mielentilatutkimus
Syyntakeettomuus / Yle Mediadeski
Henry Lämsä / Yle

Syyntakeinen vai syyntakeeton? Onko rikoksen tekijäksi epäilty tai siitä syytetty ymmärtänyt tekonsa? Ennen tuomion antamista tehdään mielentilatutkimus.

– Jos henkilö ei ole ymmärtänyt, mitä on tehnyt, ei häntä pidä rangaista siitä. Jos hän on alentuneesti syyntakeinen, tuomioon pitää saada asianmukainen vähennys, kihlakunnansyyttäjä Mika Mäkinen sanoo.

– Yleensä kokonaan syyntakeettomaksi todettu passitetaan hoitoon.

Tutkimukseen entistä harvempi

Kymmenen vuotta sitten Suomessa tehtiin yli 120 mielentilatutkimusta vuodessa, kun viime vuoden määräksi jäi noin 70. Samaan aikaa myös henkirikokset ovat vähentyneet, mutta se ei selittäne vähennystä kokonaan.

Syyntakeettomuus infografiikka / Yle Mediadeski
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL aikoo selvittää, miksi mielentilatutkimusten määrä on vähentynyt viime vuosina.Henry Lämsä / Yle

Tie mielentilatutkimukseen on monipolvinen. Kun tuomioistuin on määrännyt tutkimukseen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL päättää, missä se tehdään.

Tutkimuksen jälkeen THL:n oikeuspsykiatrian lautakunta käsittelee lausunnon. Sen jälkeen tuomioistuin päättää, oliko rikoksen tekijä tekohetkellä syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen vai syyntakeeton?

THL:ssä on huomattu mielentilatutkimusten väheneminen. Laitoksen oikeuspsykiatrian asiantuntijan, ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläisen mukaan siihen on havahduttu ja syiden selvittely on aloitettu.

Vahva humala ei riitä syyksi

Mielentilatutkimukseen pääseminen on syytetyn etu, koska se voi merkitä lievempää tuomiota.

Tamperelainen kokenut asianajaja Kaarle Gummerus sanoo, että mielentilatutkimukseen vaaditaan entistä enemmän perusteita, esimerkiksi diagnoosia mielenterveyden häiriöstä tai sairaudesta.

– Aikaisemmin oli niin sanottuja käsittämättömiä väkivallantekoja, joista pääsi nykyistä helpommin mielentilatutkimukseen. Niinpä alentunutkin syyntakeisuus saatettiin todettua helpommin, Gummerus sanoo.

Syyttäjä Mika Mäkinen Sisä-Suomen syyttäjänvirastosta on samaa mieltä. Niinpä syytetyn puolustus ei pyydä tutkimusta kevein perustein eikä lähde koettamaan kepillä jäätä.

Myöskään kunnon känni ei ole enää syyntakeettomuuden peruste. Niin syyttäjä kuin puolustaja ovat siitä yhtä mieltä.

– Minun urani aikana ei vahva päihtymys ole ollut riittävä syy tekemään ihmisestä syyntakeetonta. Ei, vaikka humalatilassa joku saattaakin olla niin sanotusti ihan toinen ihminen, Gummerus sanoo.

Sairaala vai vankila?

Pääosa mielentilatutkimuksista tehdään Kuopion Niuvanniemessä tai Vanhan Vaasan sairaalassa.

Tutkimus vie ainakin pari kuukautta, ja esimerkiksi Niuvanniemessä on tutkinnassa kerrallaan keskimäärin kahdeksan ihmistä.

Niuvanniemen johtava lääkäri, dosentti Eila Tiihonen ei hänkään osaa sanoa syytä mielentilatutkimusten vähenemiseen.

Niuvanniemen sairaalarakennuksen julkisivu
Mielentilatutkimuksista noin puolet tehdään Kuopion Niuvanniemessä. Sairaalassa on kerrallaan keskimäärin kahdeksan tutkittavaa.Toni Pitkänen / Yle

Lääkäri pitää hyvin mahdollisena, että vankiloissa on ihmisiä, jotka kuuluisivat sairaalaan. Tiihosen mukaan sitä selvitetään.

– Vankilasta kyllä tulee meille hoitoon pitkäaikaisia potilaita. Heidät on havaittu sairaiksi tai he ovat sairastuneet vankilassa. Psyykeensä puolesta rangaistuskelvottomia potilaita siirretään Rikosseuraamuslaitoksen päätöksellä hoitoon vankilan ulkopuolisiin sairaaloihin, Tiihonen sanoo.

– Nämä potilaat ovat lisääntyneet, vaikka ihmismäärä sinänsä onkin pieni.

Tuloksesta ei jää epäilystä

Mielentilatutkimusta tekemässä on ainakin yksi lääkäri, psykologi, hoitajia ja yhä useammin myös sosiaalityöntekijä.

Voiko mielentilatutkimuksessa bluffata? Kihlakunnansyyttäjä uskoo, ettei voi.

– Ei siitä jää epäilystä, tutkimus on niin perusteellinen. Ammatti-ihmiset ottavat kantaa syyntakeellisuuteen tai -takeettomuuteen, Mäkinen sanoo.

Samaa mieltä on puolustusasianajaja Kaarle Gummerus.

Molemmat tosin muistavat tapauksen, jossa lääkäri näki tekijän olleen täydessä ja THL:n oikeuspsykiatrinen lautakunta alentuneessa ymmärryksessä. Oikeus päätyi lautakunnan kannalle: tämä oli tekohetkellä alentuneesti syyntakeinen.

Omaiset mukaan – jopa jo ennen rikosta

Kun tekijä saa lausunnon syyntakeettomuudestaan, hän päätyy oikeuspsykiatriseen hoitoon.

Terveystieteen maisteri Riitta Askola on tutkinut oikeuspsykiatrista potilaita, heidän läheisiään ja hoitajiaan.

Hän kertoo kohdanneensa avoimia potilaita, jotka olivat tyytyväisiä, kun joku kuuli ja kuunteli heitä. Ulkopuoliselle tutkijalle oli helpompi puhua kuin hoitohenkilökunnalle.

Myös potilaiden läheiset toivoivat, että heitä kuunneltaisiin enemmän, herkemmin ja aiemmin – usein jo ennen vakavan rikoksen tapahtumista.

– Esimerkiksi vanhemmat olivat saattaneet nähdä tuhoisaa käytöstä ja pelätä, että kohta tapahtuu jotakin pahaa. Heistä tuntui, etteivät viranomaiset ottaneet huolta tosissaan. Ja sitten rikos tapahtui.

Riitta Askola sanoo väitöstutkimustaan merkittäväksi. Hän uskoo, että sairaalat saavat siitä lisää työkaluja oikeuspsykiatriseen hoitoon.

Tutkija toivoo myös, että tiedolla voi vaikuttaa yleisiin asenteisiin.

– Pitäisi ymmärtää, että syyntakeettomana tuomitsematta jäänyt on ollut rikoksentekohetkellä sairas. Nyt hän saa liian usein ikään kuin kaksoisstigman, hänellä kun on sekä tehty rikos että mielen sairaus, Riitta Askola sanoo.