Kolmekymppinen Sami ei kadu tekemiään omaisuusrikoksia: “Monesti on naurattanut, miten helppoa murtojen tekeminen on”

Ilkivallasta ja murroista tehtyjen rikosilmoitusten määrät ovat pudonneet huomattavasti vajaassa kymmenessä vuodessa. Tilastot kertovat vain osan totuudesta.

rikokset
Mieshenkilö polttaa tupakkaa.
Mari Kahila / Yle

Kalliin näköinen pamahdus. Se oli "Samin" ensimmäinen ajatus. Ala-asteen viidettä luokkaa käyvä Sami oli juuri heittänyt moottoripyörän ketjun kahden voimalinjan päälle. Räjähdys oli näyttävä, ja ympärillä koko kaupunginosa pimeni.

Aamulla tapauksesta kerrottiin lehdessä. Vaurioita arvioitiin tulleen useiden satojen tuhansien markkojen edestä. Porilainen Sami muistaa miettineensä, ettei kiinnijääminen ole vaihtoehto. Hölmöilystä tiesi vain muutama kaveri. Jos he vain pitäisivät suunsa kiinni.

Ensimmäinen murto oli hetken päähänpisto. Sami kulki ravintolan ohi ja huomasi, että talossa tehtiin ikkunaremonttia. Yhden ikkunan laitto oli jäänyt kesken, ikkunaa peitti vain pahvi. Sami päätti kivuta sisään. Hän keräsi mukaan limpparia, karkkia ja jäätelöä. Raha ei 11-vuotiasta vielä kiinnostanut.

– En mieltänyt tekojani kovinkaan rikollisiksi. Minua vain kiinnosti kaikki niin paljon. Halusin mennä katsomaan ja tutkimaan paikkoja. Tilanteet tekivät silloin varkaan, Sami muistelee.

Sami esiintyy tässä jutussa keksityllä etunimellä suojellakseen läheisiään.

“Murtojen tekeminen oli helppoa”

Hälytyksen pärähtäessä soimaan laitat vaan korvalappustereoita kovemmalle. Tämän ohjeen Sami sai kokeneelta murtomieheltä. Tuolloin parikymppisen murrot olivat muuttuneet suunnitelmallisemmiksi. Enää ei ollut kyse pelkästään hetken päähänpistoista. Kallista elämäntyyliä ja päihteidenkäyttöä piti rahoittaa jatkuvalla varastamisella.

Sami oppi nopeasti, että monilla rakennustyömailla hälytyksistä ei tarvitse välittää. Kellot soivat aikansa, mutta hälytys ei yhdisty mihinkään. Työkaluja tai kuparia sai varastaa rauhassa.

Ehkä yrittäjien kannattaisi haastatella entisiä rikollisia.

Sami

Ei Sami murtokeikoilla muutenkaan suuremmin stressannut. Hän oli tullut hoitamaan homman, ja se piti tehdä alta pois. Ei hötkyillen, mutta ripeän määrätietoisesti.

– Monesti on naurattanut, miten helppoa murtojen teko on. Suurimmasta osasta en jäänyt koskaan kiinni. Minulla on ollut monesti uskomattoman hyvä tuuri.

Humalaisen tuuria Sami ihmettelee vieläkin, oltuaan nelisen vuotta erossa rikoksista. Keikat, joita hän suunnitteli tarkkaan etukäteen, menivät useammin mönkään kuin kännipäiten tehdyt “kikkailut”.

Murtosaaliiksi kelpasivat kukkavirkisteet ja ruusut

Kumilenkkejä ja matkapuhelin. Murtosaalis porilaisesta kukkakioskista jäi laihaksi. Elokuinen murto oli yrittäjä Leena Järvisen laskujen mukaan jo viides. Kaikki on tehty loppukesästä tai syksyllä.

Yrittäjä Leena Järvinen
Maantiekadun Kukkaan on murtauduttu lukuisia kertoja. "Vaikea on ymmärtää mitä varkaat täältä luulevat löytävänsä!", yrittäjä Leena Järvinen toteaa.Mari Kahila / Yle

– Poliisi sanoikin minulle, että syksyisin näitä useimmiten tehdään. Rikolliset tykkäävät, kun illat alkavat pimentyä, mutta on vielä lämmin puuhastella.

Sisään kioskiin on tunkeuduttu monella tapaa. Osa varkaista on tullut sisään rikkoen oven lukon, osa ahtautuen pienestä ikkunaluukusta. Yrittäjää ihmetyttää, miten varkaat saavat salvalla suljetun ikkunan auki ilman että sisäpuolella näkyy minkäänlaisia murron jälkiä.

Kuten aiemmillakin kerroilla, näky oli tuoreimman murron paljastuttua masentava. Öisin kukkia tupaten täynnä oleva kioski oli pengottu ylösalaisin. Etsintä on saattanut turhauttaa varasta, sillä rahaa tai arvotavaraa ei säilytetä kioskissa.

Kännykkäkuva murron jäljistä.
Yrittäjä Leena Järvisen kukkakioskiin murtauduttiin viimeksi 17. elokuuta. Varkaan tai varkaiden mukaan lähti kännykkä ja kumilenkkejä. "Ei tästä kyllä huumoria löydä. Tämmöisen jälkeen menee pitkään, ennen kuin voi tulla aamulla huoletta töihin."Mari Kahila / Yle

– Minusta täällä ei ole mitään järkevää varastettavaa – jos ei sitten ole kukista kiinnostunut. Kerran on kyllä lähtenyt leikkokukkien virkistepusseja mukaan. Olisiko ollut virkistymiselle tarvetta, mene ja tiedä. Ja sylillinen ruusuja on myös kerran varastettu.

Rahalliset vahingot ovat kioskimurroissa jääneet suhteellisen pieniksi, mutta harmia ja lisätyötä on aiheutunut sitäkin enemmän. Korvauksia ei Leena Järvinen ole vakuutusyhtiöstä saanut, sillä vahingot ovat menneet omavastuun piikkiin.

Omaisuusrikokset eivät Samia kaduta

Kolmekymppinen Sami ei kadu tekemiään omaisuusrikoksia. Ne eivät tulleet uniin, mutta väkivaltarikokset tulivat. Jopa niin vainoavasti, että oli tehtävä päätös. Jos halusi nukkua, oli jätettävä rikollinen elämä taakse.

Omaisuusrikoksista on ollut Samin mukaan helppo päästä eroon. Piti vain lakata miettimästä koko ajan rahaa. Sitä hän on aina ollut hyvä käyttämään. Kunnollisissakin töissä ollessaan useiden tuhansien eurojen suuruinen kuukausipalkka meni vajaassa viikossa. Istumalla useita päiviä kapakassa ja vetämällä kalliita huumeita.

Nyt Sami jo tietää, että kaikki raha mitä tulee, menee hänen käsissään. Nopeasti. Enää hän ei halua juosta rahan perässä. Hän tajusi jo vuosia sitten, että hänen viettämänsä elämäntyylin ylläpitäminen vaatisi murtokeikan joka yö.

– Olen kysynyt edelleen rikoksia tekeviltä kavereiltani, mihin he niin hirveästi tarvitsevat rahaa. He eivät oikein ole osanneet antaa siihen mitään järkevää vastausta. On kuulemma vain kiva olla hetki ilman huolia.

Henkilön käsi ovenkahvassa.
Mari Kahila / Yle

Sami on istunut omaisuusrikoksista muutamia kuukausia vankilassa ja saanut ulosottotietoihinsa pitkän rimpsun velkojia. Hän ymmärtää, että hänen tekonsa ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia monelle yrittäjälle, mutta katua hän ei oikein osaa.

– Olen aina ajatellut, että yrittäjät saavat vakuutuksesta korvaukseksi rahaa jopa enemmän kuin mitä minun ilkivallan tekoni tai murtoni ovat yrittäjälle maksaneet.

Rikollisten pelko sulkee jopa yrityksiä

Tavaraa saa, mutta ei ihmishenkiä. Turun ja Porin yrittäjäyhdistysten puheenjohtajat Jari Rastas ja Jari Taimi muistuttavat, että ilkivalta ja murrot aiheuttavat yrittäjille paljon muutakin kuin rahallisia menetyksiä.

– Pahin on pelko. Yrittäjä alkaa miettiä, että entäs jos murtomiehet tulevat tänne silloin kun minä tai työntekijäni olemme liikkeessä yksin. Se saa pahimmillaan jopa lopettamaan liiketoiminnan, Jari Taimi toteaa.

Ilkivallasta ja murtovarkauksista tehtyjen rikosilmoitusten määrät ovat koko maassa laskussa. Esimerkiksi vuonna 2009 vahingonteoista tehtiin vajaa 50 000 rikosilmoitusta ja viime vuonna vain 33 050. Liikkeeseen luvatta tunkeutuen tehdyistä varkauksista poliisille tehtiin ilmoituksia viime vuonna lähes tuhat vähemmän kuin vajaat kymmenen vuotta sitten.

Grafiikka
Yle

Lounaissuomalaiset yrittäjät muistuttavat, että tilastot ovat vain puoli totuutta. Toki kehityssuunta otetaan iloiten vastaan, mutta rikollisuuden absoluuttisesta vähenemisestä se ei välttämättä kerro.

– Moni yrittäjä jättää nykyisin rikosilmoituksen tekemättä, kun ei viitsi vaivata poliisia. Muutaman satasen ja tuhannen euron vahingot ilkivallasta tai murroista maksetaan omasta pussista, Jari Rastas kertoo.

Grafiikka
Yle

Tilastoja tukee Porin Yrittäjien puheenjohtajan Jari Taimen huomio siitä, että etenkin keskustoissa ilkivaltaa ja murtoja tunnutaan tehtävän aiempaa vähemmän. Tästä on Taimen mielestä kiittäminen nykyistä 24/7-yhteiskuntaa. Aina on joku kauppa auki, ja ihmisiä liikkeellä kaikkina vuorokauden aikoina. Meistä kaikista on tullut ikään kuin ilmaisia vartijoita.

– Keskustojen ulkopuolella tilanne onkin sitten toinen. Siellä ilkivallasta ja murroista kärsitään enemmän. Suuri osa syrjemmässä toimivista kioskeista ja pikkukaupoista onkin lopettanut toimintansa.

Some on poliisin kaveri ja rikollisen vihollinen

Rikosylikomisario Jari Riiali tutkii tilastoja mietteliäänä. Hän jopa miettii hetken, voisiko Turun tilastoissa olla jokin virhe. Vahingonteoista tehtyjen rikosilmoitusten määrän lasku on niin yllättävä: viime vuonna niitä jätettiin 1 320 kappaletta, se on liki 700 ilmoitusta vähemmän kuin kahdeksan vuotta sitten.

Sitä mukaan kun kehitellään uusia, murtovarmempia lukkoja, kehittelevät tietyt tyypit keinoja niiden aukaisemiseen.

Sami

Ilkivallan kirjo on Turun seudulla suuri: postilaatikkojen rikkomisista aina viharikoksiin, joissa etnisten liikkeiden ikkunat saavat pyörätelineestä tai spray-pullosta. Poliisit ovat huomanneet, että ilmoituskynnys on noussut etenkin pienempien ilkivallantekojen kohdalla.

– Kansalaiset tietävät, ettemme me voi selvittää läheskään kaikkia vahingontekoja. Vaikka isossa kuvassa rikosten selvittäminen onkin nykyisin huomattavasti helpompaa kuin ennen.

Sosiaalinen media on poliisin ystävä ja rikollisen vihollinen. Rikosylikomisario Riiali uskoo, että some selittää osaltaan ilkivallantekojen ja murtojen vähenemistä. Rikolliset tietävät, että paljastumisen riski on nyt suurempi.

– Jokaisella on nykyisin kädessään älypuhelin. Rikoksen tekijää voi kuvata kännykällä tai valvontakameralla, ja kuvaa voi jakaa helposti somessa. Poliisi saa myös paljon vinkkejä somekanavien kautta.

Ei semmoista lukkoa olekaan, jota ei saisi auki

Kiinnijääminen ei Samia murtokeikoilla pelottanut. Hän valitsi kohteekseen pienehköjä yrityksiä hiljaisilta seuduilta. Samilla oli tapana testata kohde ennen keikkaa. Ikkuna säpäleiksi ja puskaan piiloon seuraamaan, miten ripeästi hälytykseen vastataan vai vastataanko lainkaan. Keikan jälkeen kengät ensimmäiseen roskikseen ja päällä olleet vaatteet tuleen. Tarvetta maan alle katoamisille ei Samin mukaan keikkojen jälkeen ollut. Kannatti olla vain mahdollisimman normaalisti.

Sami menee mietteliääksi, kun häneltä pyydetään murtomiehen vinkkejä ilkivallan tai varkauksien estämiseksi. Keinoja on vaikea keksiä.

– Ehkä yrittäjien kannattaisi haastatella entisiä rikollisia. Niitä, joilla on niin rikollinen mieli, että heti uuteen liikkeeseen astuessaan katse etsii valvontakamerat, kuolleet kulmat ja muut porsaanreiät.

Lukoilla murtoja ei ainakaan estetä. Tätä mieltä on 32-vuotias Sami, joka on tehnyt elämässään niin monta murtoa, ettei edes muista kaikkia.

– Ei semmoista lukkoa olekaan, jota varas ei saisi auki. Sitä mukaa kun kehitellään uusia, murtovarmempia lukkoja, kehittelevät tietyt tyypit keinoja niiden aukaisemiseen.

Samikin on ollut yksi näistä tyypeistä. Hän kertoo hienoista ylpeyttä äänessään teettäneensä aikoinaan tutulla metallimiehellä laitteen, joka leikkaa lukon auki hetkessä. Uppoaa kuin veitsi sulaan voihin, Sami kuvailee keksintöään. Se on useiden tuhansien eurojen arvoinen. Vaikka hän on ollut jo nelisen vuotta kaidalla tiellä ja tekee kaikkensa pysyäkseen siellä, laitetta hän ei ole vielä hävittänyt.

Lue lisää aiheesta:

Tuhannen murron mies Kake: ”Naurattaa nämä hälytinfirmojen mainokset, sisään pääsee aina”