Onko sinun kiireesi tunnepohjaista vai järkipohjaista? Työelämän asiantuntijat kertovat, mistä kiireen tunne kumpuaa ja mitä sille kannattaisi tehdä

Asiantuntijoiden mukaan kiireistä ihmistä ei enää pidetä tärkeänä samalla tavalla kuin ennen. Silti iso osa ihmisistä tuntee itsensä kiireisiksi.

työelämä
Kuvituskuva työkiireestä.
Harri Vähäkangas / Yle

Meneekö työelämässä aina vain lujempaa ja vauhti kiihtyy? Ainakin työelämän kiire on jatkuvasti otsikoissa. Ylen kesällä haastattelema työelämän tutkija Sirpa Syvänen esimerkiksi arvioi työelämän niin kiireiseksi, ettei aika riitä edes kiireen selättämiseen.

Lukujen valossa kiirettä riittää: Noin puolet suomalaisista palkansaajista kokee, että töitä on liian paljon työtehtäviin nähden. Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin (siirryt toiseen palveluun) mittaama luku on kuitenkin ollut laskusuunnassa varsinkin 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna.

Jos kiire on lukujen valossa ollut samoissa, korkeissa lukemissa jo aiemminkin, miksi sitä koetaan jopa entistä enemmän?

Työeläkevakuuttaja Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen pohtii yhtenä syynä kenties olevan länsimaisen elämäntapamuutoksen, jossa myös vapaa-aika kuormittaa entistä enemmän.

– Kun aikanaan lapset menivät siihen harrastukseen johon kykenivät, nykyisin vanhemmat vievät ja yrittävät olla mukana tekemisessä. Paikoin suorittamiskulttuuri on siinä vahvana, Halonen pohtii.

Grafiikka: Kuinka monen mielestä työpaikalla on liian paljon työtehtäviä työntekijöihin nähden
Timo-Pekka Heima / Yle

Joskus töitä vain on enemmän kuin ehtii tehdä

Ilmarisen Halonen jakaa kiireen kahteen muotoon: tunnepohjaiseen ja järkipohjaiseen. Järkipohjaisessa kiireessä ihminen näkee, että tehtävää on enemmän kuin varattua aikaa.

– Tänä päivänä tehdään hirveästi organisaatiomuutoksia, on väen vähenemistä yt-neuvotteluiden kautta, ja jäljellä oleva työ saatetaan ladata jäljelle jäävien niskaan, Halonen sanoo.

Millä aloilla tätä järkipohjaista kiirettä todella riittää? Halonen ei lähde aloja järjestykseen asettelemaan, mutta mainitsee yhtenä esimerkkinä terveydenhoitoalan, jossa tutkimusten mukaankin työtahti on kiivastunut.

– Hoivapuolella kiire on valtava. Aikaa menee vaikka raportointijärjestelmiin ja muuhun ja huomaat, ettet saa aikaan sitä, mitä pitäisi, Halonen sanoo.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen toteaa, että kiire alkaa jatkuessaan helposti syödä motivaatiota.

– Jos vaikka terveydenhuollossa tai hoivatyössä on jatkuvasti tilanne, ettei asioita pysty tekemään sillä tasolla kuin olisi tarpeen, alkaa se syödä työn eetosta, Puttonen sanoo.

Hän katsoo myös tärkeäksi, että työn tarpeeksi hyvä taso määritellään, eikä siitä pidä loputtomasti lipsua.

Keskeytykset ja epäselvät tavoitteet tuovat kiireen tunnetta

Vaikka työtä ei tarvitsisi tehdä juoksutahdilla, voi silti tuntua, että kiire on. Tunnepohjainen kiire kumpuaa esimerkiksi epäselvistä tavoitteista tai siitä, ettei työntekijä osaa priorisoida tai asettaa toimivia aikatauluja.

Kiire voi tulla, jos aika menee muuhun kuin itse tekemiseen. Asiantuntijatyössä keskeytyksiä on yhä enemmän, ja keskeytykset voivat tulla niin työstä kuin sen ulkopuolisista asioista.

– Keskeytyksiä voi nykyisin tulla vaikka mistä asioista pitkin työpäivää. Henkilöllä voi olla esimerkiksi muistisairas vanhempi, joka saattaa soittaa kymmeniä kertoja työpäivän aikana, Halonen sanoo.

Kiireen tunne voi kummuta myös huonosta perehdyttämisestä ja siitä, ettei uusien tehtävien opetteluun ole tarpeeksi aikaa.

– Varttuneemmat työntekijät eivät ehkä omaksu uusia asioita yhtä nopeasti kuin nuoremmat. Jos uusien asioiden oppimiseen ei anneta tarpeeksi aikaa, se kuormittaa ja voi tuoda kiireen tunnetta, Halonen pohtii.

Monenlaista omaksuttavaa yhä enemmän, myös suorittavassa työssä

Miten kiireen tunne eroaa asiantuntijatason työssä ja suorittavassa työssä? Perinteinen fyysistä suorittamista vaativa työ on vähentynyt. Halonen arvioi, että suorittavaan työhönkin liittyy nykyisin yhä useammin erilaisia uusia elementtejä, siis pelkän suorittamisen sijaan.

– Monessa työssä joutuu opettelemaan uusia asioita. Voi tulla vaikka uudenlaisia kassajärjestelmiä ja muuta, joka pitää omaksua.

Puttonen pohtii suorittavan työn kiireen olevan psykologisessa mielessä ehkä asiantuntijatyön kiirettä helpompi käsiteltävä.

– Suorittavassa työssä voi ehkä helpommin sopeutua kiireeseen. Ei tunnu, että siinä asiaan voi vaikuttaa. Tietotyöntekijällä taas on se illuusio, että asioita voi tehostaa ja suoriutua ajassa, jossa se ei kuitenkaan oikeasti ole mahdollista.

– Kun suorittavassa työssä kiire loppuu, se ei välttämättä jää niin mieleen pyörimään. Asiantuntijatyön keskeisiä haasteita on, kuinka työstä pystyy irrottautumaan, ettei se jää kuormittamaan mieltä.

Puttonen sanoo tietotyön ongelmaksi usein sen, ettei tiedetä missä työ alkaa ja missä se loppuu.

– Yksi nykyisen työelämän taitoja ja työntekijän osaamista on löytää hyvät keinot irrottautua työstä vapaa-ajallaan, Puttonen sanoo.

Ihminen horjuu koneiston partaalla.
Jyrki Lyytikkä / Yle Uutisgrafiikka

Kiireen käsite kärsinyt inflaation

Halonen sanoo aistineensa, että ihmiset ovat ehkä vähän kyllästyneet puhumaan kiireestä. Ilmaisu on kärsinyt inflaation.

– Joskus pidettiin tärkeinä ihmisiä, jotka sanovat, että on kiire. Tästä on onneksi päästy eroon, Halonen sanoo.

Hän sanoo kiireen ilmaisuna olevan tavallaan ulkopuolelta tiputettu termi, jonka taustalla on aina esimerkiksi huonoa työn organisointia tai johtamista.

– Kiire on seuraus monista asioista. Jos lähtee myöhään johonkin, voi tulla kiire. Ihminen voi tehdä itselleen kiireen jättämällä kaiken viime tippaan, Halonen sanoo.

Puttonen on samoilla linjoilla. Jos työpaikalla hoetaan, kuinka kiire on, ei päästä käsiksi siihen, mitä kiireen taustalla oikeasti on, mistä se johtuu, ja mitä asialle voisi tehdä.

Puttonen toteaa hänkin, ettei kiirettä ole enää aikoihin pidetty hienona.

– Nykyisin muodikasta on itsensä toteuttaminen. Tosin henkilö, joka tekee asioita, joista nauttii, voi olla hyvälläkin tavalla kiireinen. Toki vielä joissain tilanteissa kiireydellään voi nostaa omaa tärkeyttään.

Palautumisen tärkeys noussut arvoonsa

Puttonen katsoo että sanoma palautumisen ja vaikka unen tärkeydestä on läpäissyt suomalaiset viime vuosina jo aika tehokkaasti.

– Ei nykyisin oikein kukaan enää kehustele, että nukkuu kauhean vähän ja palautuu huonosti. Nykyisin on aika lailla ymmärretty, että hyvä työpanos ja ihmisen hyvinvointi muodostuu tietynlaisista palasista. Uni ja palautuminen ovat nousseet arvoonsa.

– On yhä enemmän tietoa, että ei ole tehokasta pitemmän päälle olla kiireinen ja tehokas koko ajan. Jatkuva suorittaminen kuluttaa, tapahtuu se sitten työssä tai vapaa-ajalla.

Halonen ja Puttonen ovat hyvin samaa mieltä siitä, että kiireestä olisi parempi yrittää päästä eroon työpaikoilla.

– Eihän kiire ole mitenkään palkitsevaa. Tehtiin hirveästi asioita eikä ehditty ajattelemaan, Puttonen kuvailee.

Hän vertaa kiirettä stressiin: kun se valtaa yksilön tai työyhteisön, alkaa fokus mennä väärään suuntaan, eikä mietitä hyviä keinoja asioiden ratkaisemiseen.

– Tapaturmat ja virhetoiminnot lisääntyvät kiireen myötä. Hosumistyyppiseen tekemiseen liittyy tarkkaavaisuuden lipsahduksia ja muita haittoja, joilla voi pahimmillaan olla vakaviakin seurauksia, Puttonen sanoo.

Miten puuttua kiireeseen?

Mitä pitäisi tehdä, jos kiire työssä vaivaa? Ensimmäiseksi ratkaisun askeleeksi Halonen sanoo oman ajankäytön analysoinnin.

– Käytänkö aikaa siihen mihin pitää? Emme ehkä havainnoi, minkä verran aikaa menee monenlaiseen sälään ja silppuun. Hyvistä itsensä johtamisen taidoista on apua, myös palautumaan pitää pystyä, Halonen sanoo.

Puttonen kuvailee tärkeäksi keskustelun työpaikalla siitä, miten aika saadaan riittämään ja mitkä ovat keskeiset asiat, jotka pitää tehdä.

– Pitää myös erottaa, että välillä on erilaisia ruuhkahuippuja, jotka kuuluvat asiaan. Kiireestä ei saisi tulla vallitsevaa olotilaa. Jos näin meinaa käydä, olisi pohdittava sen syitä.

– Jos pikku hiljaa liu'utaan kulttuuriin, jossa kiire on normaali olotila, syö se motivaatiota, Puttonen toteaa.

Katso Akuutin ohjelma "Loppuun palaneet"

Ohjelmassa kerrotaan, kuinka työuupumus hiipi salakavalasti Mikko "Kalenterikarju" Toiviaisen arkeen ja ajoi pitkälle sairauslomalle.

Lue lisää aiheesta:

“Pitkittynyt stressi tuhoaa aivoja” - Tutkija Katri Saarikivi kertoo, miten erotat harmittoman stressin haitallisesta

Puolet työikäisistä ei palaudu arjessaan riittävästi: "Työntekijät tekevät enemmän kuin olisi tarve ja kuormittavat itsensä turhaan"

Lähes neljäsosa työikäisistä kokee työuupumuksen oireita - näistä merkeistä tiedät, kannattaako läheisestä huolestua

Kuuntele Havaintoja ihmisestä -ohjelman jakso "Kuka tahansa voi uupua".