Tapion lankakaupasta tuli pienen maalaiskylän turistirysä – 100 000 lankakerän valikoimaa tullaan hypistelemään bussilasteittain

Kauhajoen Päntäne on säilyttänyt kyläkauppansa. Siellä ei tosin myydä maitoa eikä hiivaa vaan lankoja. Lankatalo Tapion kaupasta on tullut myös Kauhajoelle turistikohde.

kudonta
Lankakauppa Tapion Kauppa
Eeva ja Tapio Nevanpää vaihtoivat päivittäiskaupan lankojen myyntiin 16 vuotta sitten. Ville Nevanpää on työskennellyt vanhempiensa rinnalla jo kymmenen vuotta.Tarmo Niemi / Yle

Kauhajoen Päntäneellä, keskellä maaseutua, ohikulkijan silmään pistää iso kauppakiinteistö. Lankatalo Tapion kauppa on yksi Suomen suurimmista lankakaupoista. Reilun tuhannen neliön kiinteistöstä löytyy 100 000 lankakerää kaikissa mahdollisissa väreissä.

– Lajitelmien määrässä ja neliöissä olemme Suomen suurimpia, kauppias Tapio Nevanpää vahvistaa.

Tuleeko täällä lankaähky?

– Ei tule. Näitä on kiva katsella ja kätellä, vakuuttaa Tapion puoliso, kauppias Eeva Nevanpää.

Mutta tarvitseeko kuluttaja kerralla näin paljon tarjontaa?

– Kyllä he tarvitsevat. Malleja on monenlaisia ja naisilla on kaikenlaisia ajatuksia. Naiset ovat taitavia, Eeva Nevanpää perustelee.

Tapio Nevanpään mukaan perheen lankakauppa tarvitsisi päinvastoin vielä enemmän valinnanvaraa.

– Joka päivä myydään eioota, Tapio Nevanpää virnistää.

Sekatavarakauppa jatkoi lankakauppana

Eeva ja Tapio Nevanpää tekivät vuosikymmeniä päivittäistavarakauppaa. Kun kyläkauppa toisensa jälkeen alkoi Suomessa hiipua, Nevanpäätkin alkoivat suunnitella uutta elämää isolle kauppakiinteistölleen.

– Vuonna 2002 täytin 50 vuotta. Olikohan kyse sitten viidenkympin villityksestä, kun aloitimme uuden elämän. Valitsimme langat ja käsityötarvikkeet, Tapio Nevanpää kertaa.

Alussa myynnissä oli myös miehisiä käsityötarvikkeita, mutta lankahyllyt korvasivat nopeasti työkaluhyllyt. Nevanpäät myivät lankaa jo päivittäistavarakaupassaan ja langoille oli menekkiä silloinkin, mutta yrittäjät eivät voineet uskoa lankakauppansa saamaa suosiota.

– Tämä on yllättänyt meidät itsekin, että lankamäärä on paisunut näin suureksi, Eeva Nevanpää kertoo.

Lankakauppa Tapion Kauppa
Lankatalo Tapion kaupan hyllyiltä löytyy 100 000 lankakerää.Tarmo Niemi / Yle

Maalaiskylän turistirysä!

Lankatalo Tapion kauppa ei ole vain lankakauppa, vaan siitä on vuosien varrella kehittynyt Kauhajoelle turistikohde. Tämän tuosta kaupan pihaan kaartaa linja-autollinen vieraita hämmästelemään lankojen määrää ja siinä lomassa syntyy myös kauppoja. Nevanpäät yllättyivät tästäkin.

– Miten meistä tuli turistikohde, emme oikein tiedä sitä itsekään. Silloin vuonna 2002 oli sellainen buumi, että kauppaan tuli nuoria tyttöjä, käsitöiden harrastajia. Siitä se lähti ja nyt porukoita tai yksittäisiä asiakkaita tulee eri puolilta Suomea, Tapio Nevanpää selvittää.

Lankakauppojen Etelä-Pohjanmaa

Lankakauppojen määrä on kutistunut pieneen siitä ajasta, jolloin lankojen tai ylipäätään käsityötarvikkeiden erikoisliike löytyi vielä lähes jokaisesta kirkonkylästä. Nyt lankakaupat löytyvät enää lähinnä vain suurista kaupungeista ja netistä.

– Poikkeuksen moneen muuhun maakuntaan tekee Etelä-Pohjanmaa. Meiltä löytyy vielä useita, hyvin isojakin lankakauppoja. Kauhajoen lisäksi niitä on muun muassa Kauhavalla ja Jurvassa, sanoo Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n toiminnanjohtaja Marja Hemminki-Haapoja.

Laitilainen tekstiilityön opettaja Hannele Mäki-Ettala-Mustonen on onnekas. Hän saa työpaikkakunnallaan Kauhajoella marssia paikalliseen alan liikkeeseen. Lokakuisena maanantaina hän haki tarvikkeita kansalaisopiston jouluiselle askartelukurssille.

– Onhan tämä ihan valtavaa, että tällainen myymälä löytyy maaseudulta. Kaikkiin kankaisiin ja lankoihin liittyy se, että sun pitää päästä niitä itse kokeilemaan ja hypistelemään. Täällä saa myös neuvoja ja törmää uusiin juttuihin, joista ei itsellä ole vielä mitään tietoa.

Hannele Mäki-Ettala-Mustosen mukaan Suomessa toimii enää niin vähän lanka- ja kangaskauppoja, että kuluttaja on usein pulassa.

– Jos tarvitset ompelulankaa korjataksesi jotain tai tarvitset nappeja tai vetoketjun, niin niitä on usein vaikea löytää.

Marketista ja netistä

Pohjoismaiden suurimmalla käsityölankojen valmistajalla, suomalaisella Novitalla oli vielä 1980-luvun alkupuolella yli 30 liikkeen myymäläketju. Tällä hetkellä yrityksellä on vain yksi tehtaanmyymälä Kouvolassa. Suomalaisten suosimia Novita-lankoja myydään tietysti jäljellä olevissa erikoisliikkeissä, mutta ennen kaikkea netissä ja marketeissa.

– Olemme vieneet Novitan langat sinne, missä kuluttajat liikkuvat, toteaa Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen.

Perheyrityksen omistaja Daniela Yrjö-Koskinenkin näkisi mielellään lankojen erikoisliikkeitä nykyistä enemmän, mutta totuus on toinen.

– Tämä ei koske vain lankakauppoja vaan kauppoja yleensä. Elämme parhaillaan todella isoa kaupan murrosta. Kuluttajat päättävät, mistä he ostavat eli yhä enemmän verkosta.

Yrityksen jatkajasta kiinni

Yrjö-Koskinen uskoo, että moni palvelua tarjoava lankojen erikoisliike on joutunut lopettamaan, kun eläköityvien yrittäjien jälkeen kaupalle ei ole löytynyt jatkajaa. Kauhajoen Päntäneellä on käynyt toisin. Lankatalo Tapion kaupan palveluksessa on jo kymmenisen vuotta työskennellyt perheen poika Ville Nevanpää, joka aikoo jatkaa kaupanpitoa vanhempiensa jälkeen.

– Ville on luonut meille nettikaupan, Eeva Nevanpää esittelee poikansa toimia yrityksen hyväksi.

Nettikaupan osuus Lankatalo Tapion kaupan myynnistä alkaa parhaimpina kuukausina lähennellä jo puolta yrityksen kokonaismyynnistä. Siitä huolimatta tuleva yrittäjä Ville Nevanpää pitää kivijalkakaupan puolia.

– Kivijalkakauppa pysyy. Lankoja pitää hypistellä ja värit ovat tärkeitä, Ville Nevanpää sanoo.

Itse tehtyä arvostetaan

Lankatalo Tapion kaupan periltä löytyy myös kerhohuone.

– Tapion Tikku Iitat kokoontuvat siellä joka kuukauden ensimmäinen tiistai. Heitä on 50–60, mutta kerralla koolla on noin 20–30 Tikku Iitaa, Tapio Nevanpää myhäilee. Tikku Iitat neulovat yhdessä hyväntekeväisyystöitä. Eivätkä he ole tässä maassa ainoita lajiaan. Tosin moni vastaava ryhmä toimii netissä.

Novitan Daniela Yrjö-Koskisen mukaan neulebuumi on jatkunut Suomessa jo pitkään. Puikoilla tehdään vaatteita niin itselle, lahjaksi tai myytäväksi hyvän asian puolesta.

– Itsetekemisen arvostus on noussut todella paljon ja myös muoti suosii neulottuja vaatteita. Suomessa todennäköisesti neulotaan asukaslukuun suhteutettuna eniten koko maailmassa, Yrjö-Koskinen uskaltaa veikata.

Tapion lankakauppa
Ville Nevanpää myi Eija Köykälle villasukkalankoja ja matonkuteita.Tarmo Niemi/Yle

Villasukan kantapää YouTubesta

Neulotuista vaatteista kiistatta suosituin Suomessa on villasukka. Villasukkabuumi on jatkunut jo pitkään, eikä laantumisen merkkejä ole näkyvissä. Suomalaiset neulovat niin perusvillasukkaa kuin mitä vaativimpia malleja.

– Villasukka on enemmän kuin pelkkä sukka. Niitä neulotaan paljon lahjoiksi, jolloin sukkaan liittyy paljon tunteita, rakkautta ja antamisen iloa, Daniela Yrjö-Koskinen tiivistää.

Lankatalo Tapion kaupan kassa käy, kun kauhajokelainen Eija Köykkä maksaa ostoksiaan.

– Pussiin jäi tällä kerralla sukkalankoja ja kun olen kudontapiirissä, hain myös matonkuteita eli okulinkudetta.

Eija Köykkä ei ole neulonut villasukkia 35 vuoteen, mutta nyt niitä taas syntyy.

– Tytär neuloo tosi koristeellisia villasukkia. Ajattelin, että kyllä minäkin. Olen YouTubesta opetellut uudelleen kutomaan villasukkia.

Joko kantapään teko onnistuu?

– Nyt kun olen viidettoista sukat tehnyt, niin se on jo moitteeton. Harjoittelua piti kyllä olla paljon, Eija Köykkä nauraa ja sanoo tyytyvänsä ihan perinteisten sukkien neulomiseen. Tyttärelle jäävät edelleen ne vaativat kuviot ja koristeet.

Lankatalo Tapion Kauppa
Kauhajoen Päntäneellä on yksi Suomen suurimmista lankakaupoista.Tarmo Niemi / Yle