Paniikkijarrutus ja äkkiliike kaatavat talvipyöräilijän – video: ammattilainen näyttää, miten pysyt pystyssä

Kävelijöille ja ikäihmisille opetetaan turvallista nurin menoa. Pyöräilijäkin voi treenata kaatumista, mutta tärkeintä on oppia ajamaan oikein.

pyöräily
Tommi Martikainen näyttää kuinka pyörällä kaatumista voi yrittää välttää

Suomalainen kaatuu pyörällä yleisimmin yksin. Hän ei ilmoita siitä kenellekään, ellei satu sen verran pahasti, että tarvitaan lääkäriä, poliisia tai vakuutusyhtiötä.

Talvella yleisin kaatumisen syy on kulkuväylän liukkaus tai epätasaisuus. Pelkkä keli kaataa harvoin, usein syynä on pyöräilijän väärä reaktio.

Pyöräilyn monitoimimies Tommi Martikainen kertoo kaatuneensa satoja kertoja. Kokkolalaistunut myymäläpäällikkö ajoi vuosia kilpaa maantiepyöräilyn ammattilaisena Keski-Euroopassa. Nyt mies valmentaa esimerkiksi huippupyöräilijä Lotta Lepistöä ja parapyöräilijä Liisa Liljaa.

Jarrutus on paniikkireaktio. Talvipyöräilijän pitää oppia siitä pois.

Tommi Martikainen

Martikainen kisaa edelleen itse kansallisella tasolla. Taskussa on syyskuulta 2018 tunninajon Suomen ennätys ja joukkueaika-ajon mestaruus.

Mieheltä löytyy liukkaalle kelille nippu neuvoja, jotka hyödyttävät tavallista työmatkapyöräilijää. Kaatumistakin voi treenata, mutta turvallisinta on pysyä pystyssä eli oppia hyvä pyörän hallinta.

Satula matalammalle, ajoasento pystymmäksi

Tommi Martikainen neuvoo laskemaan talveksi satulan niin alas, että jalka yltää istuessa maahan.

– Vaikka takarengas lähtisi luisumaan yhtäkkiä alta, pyöräilijä ehtii laittaa kallistuksen puoleisen jalkansa maahan ja yleensä pysyy myös pystyssä, Martikainen sanoo.

Pysty ajoasento antaa reagoimisaikaa ja auttaa pyörän hallinnassa.

– Selkä suorempana oleva ajoasento tuo painopistettä automaattisesti taaemmaksi, jolloin takarenkaan pito paranee.

Perhosen keveä jarrutus

Syksyllä nollan molemmin puolin sahaavat lämpötilat yllättävät helposti: yhtäkkiä sulassa ja kuivassa pyörätiessä onkin peilijäinen kohta.

– Moni tekee paniikkiratkaisun ja jarruttaa voimakkaasti. Virhe, Tommi Martikainen sanoo.

Kun tiukkaan jarrutukseen yhdistää vielä terävän käännöksen, eturengas lähtee luistamaan ja peli on pelattu.

– Eturenkaan alta lähtö on pahinta. Siihen ei ehdi reagoida. Käsi ehtii nipin napin irrota ohjaustangosta, kun ihminen jo syöksyy kylki edellä maahan.

Tommi Martikainen
Kypärä päähän! Liikenneturvan tilaston mukaan pyöräilykypärä olisi voinut pelastaa joka kolmannen viime vuosina pyöräilyturmissa menehtyneen.Ville Viitamäki / Yle

Jokainen äkkinäinen liike liukkaalla jäällä on väärä valinta. Jarruun kannattaa koskea perhosen kevyesti ja käännökset tehdä varovasti kuin luovisi.

– Jos huomaa yhtäkkiä joutuneensa peilijäälle, ei kannata tehdä mitään. Todennäköisimmin pysyy pystyssä, kun antaa pyörän vain mennä suoraan.

Jos on kuitenkin pakko jarruttaa?

– Ei ainakaan etujarrulla! Etupyörä lähtee sellaisessa lukkojarrutuksessa heti luisuun. Mieluiten varovasti takajarrulla. Jos takarengas lukittuu, perä ei lähde alta pois.

Mielikuvaharjoittelua ja kokeilua

Autokoulussa treenataan liukkaan kelin ajoa. Tommi Martikaisen mielestä myös pyöräilijän kannattaa harjoitella samaa asiaa.

Hän kehottaa uskaltautumaan kokeilemaan jarrutuksia ja käännöksiä kuuraiselle nurmikolle. Kun tietää kuinka pyörä käyttäytyy liukkaalla, oppii myös paremmin ennakoimaan oikeita tilanteita.

Ei tarvitse ajaa niin kovaa, että kaatuu, mutta kuitenkin sen verran reippaalla vauhdilla, että pyörä lähtee alta.

– Kun takapyörä lähtee luisuun, nopeasti vain jalka maahan. Se yltää kyllä, kun satula on laskettu alemmaksi. Kun riittävän monta kertaa treenaa, sen osaa refleksimäisesti tehdä tositilanteessakin, Martikainen sanoo.

Mies kertoo, että junioripyöräilijöiden kanssa tehdään vastaavanlaisia treenejä. Kilpapyöräilijät tekevät myös mielikuvaharjoituksia kaatumisista ja ennen kaikkea niiden välttämisestä.

– Jarrutus on paniikkireaktio. Talvipyöräilijän pitää oppia siitä pois. Täytyy hokea sitä itselleen mielessään riittävän kauan, ja ajatella tilannetta, missä ajaa jäälle, eikä saa lyödä jarruja kiinni.

Ennakointi, tarkkailu ja vauhdin vähentäminen

Työmatkaan kannattaa varata enemmän aikaa, jos tiedossa on liukas keli. Martikainen myös neuvoo ajamaan pientareen lähellä.

– Siinä on vähemmän liikennettä, joten se on myös vähiten kulunut liukkaaksi. Jos ei vielä ole lunta, tiukan paikan tullen voi vaikka koukata pientareen kautta.

Ennakointi on tärkeää, notkelmissa ja vesilätäköissä voi jo olla jäätä, vaikka keli olisi vielä muuten hyvä. Ajaessa kannattaa katsoa tarkasti edessä olevaa pintaa ja ajella hiljempaa.

– Urat ovat pahimpia, niissä kaatuu helpoiten, joten ne kannattaa yrittää aina kiertää.

Tommi Martikainen näyttää kuinka pyörällä kaatumista voi yrittää välttää
Kun etupyörä lähtee luisuun, kannattaa vaan toivoa parasta. Takapyörän luisussa on mahdollista pysyä pystyssä, kunhan satula on niin matalalla, että ehtii saada jalan nopeasti maahan.Kati Latva-Teikari / Yle

Varusteet talvikuntoon

– Pyörään kannattaa vaihtaa talveksi nastarenkaat. Mitä leveämpi rengas, sen enemmän nastoja ja parempi pito, Markkanen neuvoo.

Pyörän ohjaus on vakaampaa, jos eturengas on nastoitettu. Nastat takana puolestaan tuovat jarrutukseen lisää pitoa.

Kunnolliset valot auttamat näkemään paremmin, ja myös muut tielläliikkujat näkevät ajajan.

– Ja ehdottomasti kypärä päähän!

Pyöräilijöiden kaatumisvammat kohdistuvat yleensä pään ja kaularangan alueelle, solisluuhun, rintakehään, ranteisiin ja sormiin.

Liikenneviraston mukaan 2015-2017 välisenä aikana on vuosittain loukkaantunut yli 700 pyöräilijää. Koska valtaosa kaatumisista ei tule viranomaisten tietoon, ne eivät näy tilastoissa.

Menehtyneitä on ollut keskimäärin 26 pyöräilijää vuodessa. Kuolleista yli puolet on ollut yli 64-vuotiaita.