Linja-auto jyräsi auton ja katkoi Pia Löfgrenin kaikki raajat –​​ täpärästi pelastunut nainen on kuntoutunut sisulla ja huumorilla

Raisiolaisnainen uskaltautui takaisin rattiin puolen vuoden päästä onnettomuudesta. Autokammoa ei jäänyt, mutta meno liikenteessä näyttää nyt hurjemmalta kuin ennen onnettomuutta.

liikenneonnettomuudet
Fysioterapeutti Heidi Kujander on tukena, kun raisiolainen Pia Löfgren ottaa askelia pehmeällä alustalla.
Fysioterapeutti Heidi Kujander on tukena, kun raisiolainen Pia Löfgren ottaa askelia pehmeällä alustalla.

Tammikuun 16. päivänä 2018 Pia Löfgren oli menossa töihin autoliikkeeseen. Työpaikan sijaan Pia päätyi kuukausiksi sairaalaan pahoin loukkaantuneena. Bussi oli tullut väärällä kaistalla vastaan ja nokkakolari teki murskaavaa jälkeä.

Pia Löfgrenistä tuli hetkessä yksi luku tilastoon. Suomen teillä loukkaantuu noin 3 000 ihmistä joka vuosi.

Löfgrenin irrotus pahoin vaurioituneesta henkilöautosta kesti yli tunnin. Muistijälkiä tapahtumasta ei paljoakaan jäänyt.

– Markulantiellä huomasin, että linja-auto tulee minun kaistallani suoraan kohti. Katsoin oikealle ja totesin, että sinne pöpelikköön en voi mennä. Sen jälkeen en mitään muistakaan, Löfgren sanoo.

Käräjäoikeudessa bussikuski selitti onnettomuuden syytä: huomio oli herpaantunut ajamisesta, kun bussin takaovessa oli ilmennyt ongelmia.

Täräys muutti Pian elämän. Liikunnallinen nainen oli pitkän aikaa vuodepotilaana. Kuntoutuminen tuntui tuskastuttavan hitaalta, mutta positiivinen luonne ja huumori auttoivat eteenpäin.

Pitkä vuosi kohta takana

Pia Löfgren saapuu loppusyksyn aamuna omalla autolla Raision keskustan Veto ja Lepo -fysioterapiakeskukseen. Kuntoutuminen on edennyt niin hyvin, että omatoiminen liikkuminen onnistuu hyvin kyynärsauvoilla.

Kävelyä mukailevassa kuntoutuslaitteessa Pia Löfgren on saanut jalkoihin enemmän notkeutta.
Kävelyä mukailevassa kuntoutuslaitteessa Pia Löfgren on saanut jalkoihin enemmän notkeutta.

NuStep on kuntoutukseen sopiva laite. Siinä vahvistetaan jalkojen lihaksia ja notkistetaan niveliä istuma-asennossa. Laitteelle nousu vaatii vähän ponnisteluja. Sopiva rytmi syntyy nopeasti ja ajatukset palaavat alkuvuoden kriittisiin kuukausiin.

– Minulta loukkaantuivat molemmat jalat, molemmat kädet, kaikki kasvojen luut ja vasemman silmä pohja, luettelee Pia onnettomuudessa saamiaan vammoja.

Pia oli kaksi päivää teho-osastolla, sitten hänet siirrettiin traumaosastolle molemmat jalat ja kädet kipsissä. Sairaalassa vierähti neljä kuukautta.

– Lääkärit sanoivat, että pitää olla kiitollinen, kun aivot ja sisäelimet säilyivät, mutta sitä on vaikea ajatella, kun makaa sängyn pohjalla, sairaalan alkupäiviä muisteleva Löfgren tilittää.

Huumorista ja kavereista myötätuulta toipumiseen

Pitkä toipuminen on henkisesti raskasta. Pia Löfgren loivensi tuskaa huumorin ja puhumisen avulla. Sairaala-aikana hänellä oli melkein 20 huonekaveria ja heidän kanssaan juttu luisti. Ammattiauttajat olivat myös henkisenä apuna.

Löfgren kehuu kahta viimeistä kuukautta, jolloin hän oli päivittäin ohjatussa kuntoutuksessa.

– Se oli huippua, kun piti opetella uudelleen kävelemään.

Pia Löfgren kiittelee ystäviään, joilla on osansa toipumisen edistämisessä. Esimerkiksi kesällä he olivat vuokranneet invataksin ja vieneet toipilaan pyörätuolissa Naantalin Vanhaankaupunkiin juhlimaan.

Yhteisistä hetkistä kavereitten kanssa Pia on saanut voimaa ja energiaa. Niitä tarvitaan, kun itsestä tuntuu, että eteneminen takkuaa.

Lääkärit sanoivat, että pitää olla kiitollinen, kun aivot ja sisäelimet säilyivät, mutta sitä on vaikea ajatella, kun makaa sängyn pohjalla.

Pia Löfgren

Onnettomuuksista voi seurata fyysisten vammojen lisäksi myös henkisiä oireita. Esimerkiksi autoilu voi auto-onnettomuuden jälkeen pelottaa.

Liikennepsykologian tohtori Mika Hatakka kertoo Liikenneturvan Liikennevilkussa (siirryt toiseen palveluun), että kolarin jälkeen voi ilmetä myös esimerkiksi syyllisyyden tunteita, univaikeuksia, tunneryöppyjä ja jopa pelkoa tapahtuman uusiutumisesta.

Kokemukset ovat jokaiselle yksilöllisiä, mutta Hatakalla on kolarien jälkihoitoon ja mahdolliseen ajokammoon selkeät lääkkeet. Jos kunto sallii, kannattaa palata normaalirutiineihin, työhön ja harrastuksiin.

Jotkut voivat tarvita ammattimaista keskusteluapua. Sitä tarvitaan ainakin, jos oireet pitkittyvät. Onnettomuuden henkisistä seurauksista toipumiseen voi etsiä apua myös vaikkapa SPR:n verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Linja-autoja tulee vastaan joka paikassa

Raisiolainen Pia Löfgren sai elokuussa uuden auton. Ajaminen liki puolen vuoden tauon jälkeen jännitti. Onneksi tuttu autokauppias oli alussa mukana.

– Ennen en kiinnittänyt busseihin juurikaan huomiota, nyt niitä näkyy liikenteessä edessä, takana ja sivuilla, häkeltynyt Pia kuvailee.

Autoliikenne näyttäytyy kolarin kokeneelle muutoinkin toisenlaiselta kuin ennen. Hän toivoo autoilijoilta parempaa tarkkaavaisuutta.

– Tuntuu, että tuolla ajetaan miten vaan. Johtuuko se kännykän käytöstä vai siitä, että ihmiset eivät välitä, mutta on se hurjaa menoa – ja pelottavaa, Pia tuskailee.

Huumoria viljelevä Pia suunnittelee tarran teettämistä oman auton perään.

– Siinä kerrottaisiin hurjille ohittelijoille, että olen yhden kolarin jo käynyt läpi eli jättäkää minut jo rauhaan.

Pian huoli liikennekulttuurista on varsinkin nyt ajankohtainen asia. Vuoden viimeisinä kuukausina valoisa aika lyhenee ja hämärässä ajo lisääntyy. Hirvieläimet liikkuvat ruuhka-aikoina ja liukkauskin voi yllättää.

Vaikka loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat Suomessa vähentyneet, parannettavaa on. Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa kuolee liikenteessä selvästi enemmän ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa.

Pia Löfgrenin ehdottamalle tarkkaavaisuudelle olisi käyttöä ja tilausta.

Hyvillä laitteilla kuntoutuminen etenee

Pia Löfgren kulkee kuntoutusvälineeltä toiselle kyynärsauvojen avulla. Siirtyminen NuStep-laitteelta kävelymatolle taittuu hitaasti, mutta varmasti.

Tuntuu, että tuolla ajetaan miten vaan. Johtuuko se kännykän käytöstä vai siitä, että ihmiset eivät välitä, mutta on se hurjaa menoa – ja pelottavaa.

Kävelymaton vauhdin valintakahvassa on jäniksen ja kilpikonnan kuvat. Pia vääntää kahvan jäniksen kohdalle ja lähtee kävelemään rullien ympäri kulkevaa kumimattoa pitkin. Yhdeksän kuukauden mittainen kuntoutus on siinä vaiheessa, että reipas kävely onnistuu. Askellus on tasaista ja sujuvaa.

Pia jatkaa seuraavaksi huoneeseen, jossa hän treenaa kävelyä pehmeällä alustalla. Tässä harjoituksessa Pia tarvitsee vielä fysioterapeutti Heidi Kujanderin tukea. Heidistä on tullut Pialle hyvä ystävä ja kannustaja.

Autoja töissä ja fillari odottelee kotona

Pia Löfgren palasi syksyllä työpaikalleen autoliikkeeseen, jossa on ollut töissä 14 vuotta. Hän on töissä neljä tuntia päivässä ja tunteja lisätään kunnon kehittyessä. Pia myöntää, ettei autoista ole jäänyt kammoa.

Oma polkupyörä on ollut vailla polkijaa pitkän aikaa. Pia toivoo, että hän olisi ensi kesänä pyöräilykunnossa. Tavoite ja sen saavuttaminen nostavat motivaatiota kuntouttaa itsensä parempaan kuntoon.

Löfgren tuntee raudat jaloissaan ja haavat suussaan. Hän tietää, että onnettomuutta edeltävään notkeuteen ei ole paluuta, mutta sitä hän ei liikaa mieti.

Nauru helähtää vähän väliä valloittavasti. Henkisesti Pia Löfgren on kuntoutunut mainiosti.