Berner: Kellojen siirtelystä luopumisella paljon kannatusta, mutta tuskin toteutuu ensi keväänä – vuosi 2021 realistisempi

Suomea liikenneministerien kokouksessa edustanut Anne Berner (kesk.) arvioi, että viisareita liikutellaan todennäköisesti vielä ensi vuonna.

kellot
Kello -installaatio.
Ensi vuoden sijaan kellojen siirtelystä saatetaan luopua vasta vuonna 2021.Maja Hitij / EPA

Kellojen siirtelyn lopettaminen vaatii vielä lisää sulattelua monessa EU-maassa. Tämä kävi ilmi, kun EU-maiden liikenneministerit pohtivat ensimmäistä kertaa yhdessä suhtautumistaan komission esitykseen.

Komissio esitti alkusyksystä, että kellojen siirtelystä luovuttaisiin jo ensi vuonna. Jokainen jäsenmaa saisi itse päättää, jääkö kesä- tai talviaikaan.

Seurasi kysymysten tulva, jossa päällimmäisenä on ollut huoli koordinaatiosta. Kuka varmistaa, että naapurimaat kuuntelevat toisiaan eikä Eurooppaan synny outoja aikavyöhykkeitä?

Vaihtuva puheenjohtajamaa Itävalta yrittää saada jäsenmaita samaan kelkkaan joulukuun ministerineuvostoon mennessä. Ensi vuoden sijaan kellojen siirtelystä saatetaan luopua vasta vuonna 2021.

Suomea liikenneministerien kokouksessa edustanut Anne Berner (kesk.) arvioi, että kellojen siirtelystä luopuminen etenee, sillä sen takana on niin paljon kannatusta.

Hän ei kuitenkaan usko, että ensi kevät on vielä viimeinen ajankohta, jolloin kelloja siirretään.

– Tavoitteena on edelleen, että päästäisiin nopeasti yhteisymmärrykseen. Aikataulu on varmasti vuosien 2019 ja 2021 välissä. Paljon puheenvuoroja käytettiin vuoden 2021 puolesta, Berner kertoi puhelimitse STT:lle.

Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.Elise Tykkyläinen / Yle

EU-kyselyssä yli 80 prosenttia halusi luopua siirtelystä

Loppumetrejään käyvä komissio on luvannut jättää pienet asiat vähemmälle ja tarttua tomerasti suuriin kysymyksiin.

Onko kellojen siirtely todella niin iso asia, että siihen kannattaa juuri nyt laittaa näin paljon huomiota, on kuultu kysyttävän.

Liikennekomissaari Violeta Bulc muistutti maanantaina Itävallassa, miksi toimeen ryhdyttiin. Euroopan parlamentin toistuvat kysymykset ja jäsenmaista tulleet pyynnöt johtivat siihen, että komissio järjesti kansalaisille kyselyn.

Kesälomakaudesta huolimatta 4,6 miljoonaa kansalaista rynnisti kertomaan kantansa. Yli 80 prosenttia halusi luopua siirtelystä.

Moni on ihmetellyt, miksi kellojen siirtelyä pitää vielä jatkaa, vaikka sillä ei säästetä enää samalla tavalla energiaa kuin aiemmin.

Siinä missä maailmansotien aikana oli tarve säästää hiiltä ja 70-luvulla öljyä, nyt samoihin tuloksiin päästään energiatehokkuudella ja energiansäästölampuilla.

– Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että se (säästövaikutus) on 0,1–0,2 prosenttia vuotuisesta sähkön kulutuksesta, Bulc evästi Grazissa.

Helsingin Satama ei ollenkaan huolissaan

Bernerin mukaan kokouksessa muutama yksittäinen jäsenmaa suhtautui koko esitykseen kielteisesti. Sellaisia jäsenmaita, jotka pitivät aloitetta hyvänä, oli hänen mukaansa runsaasti ja lisäksi joukossa oli jonkin verran kriittisiä.

Huolet liittyivät Bernerin mukaan varsinkin siihen, onko jäsenmailla riittävästi aikaa löytää harmoninen ratkaisu naapurimaidensa kanssa ja kysyä kantaa kansalaisiltaan.

Varsinkin lento- ja laivaliikenteen on kerrottu olevan varuillaan.

Aikataulujen suunnittelusta vastaava Antti Pulkkinen Helsingin Satamasta ei kauhukuvia maalaile. Hän ei usko, että päätöksellä suuntaan tai toiseen olisi merkitystä satamayhtiölle tai että pitkää varautumisaikaa tarvittaisiin.

Helsingin Satama kertoo olevansa Euroopan vilkkain matkustajasatama, jonka kautta kulki viime vuonna 12,3 miljoonaa matkustajaa.

Pulkkisen mukaan puolivuosittainen kellorumba on aiheuttanut korkeintaan pieniä viivästyksiä.

– Kellojen siirto on merenkulussa ihan tuttu asia varsinkin pidemmillä laivalinjoilla, jotka ylittävät aikavyöhykkeitä.

Lue lisää:

Kellojen siirtely tuskin loppuu ensi vuonna – Itävalta ehdottanut vuotta 2021