Geeneissämme piilottelee tuntemattomia esi-isiä – tutkijoiden mukaan niitä voi löytyä useita

Toistaiseksi tiedetään, että geeneistämme löytyy jälkiä neandertalin- ja denisovanihmisistä. Perimäämme on silti piiloutunut muitakin menneisyyden haamuja.

perimä
 Amud-luolasta Israelista löydetty neandertalilaisen pääkallo esillä saksalaismuseossa Bonnissa marraskuussa 2016.
Amud-luolasta Israelista löydetty neandertalinihmisen pääkallo esillä saksalaismuseossa Bonnissa marraskuussa 2016.Marius Becker / EPA

Yhä kehittyneempi geenien tutkimus pystyy seulomaan monta yksityiskohtaa perimästämme samalla kertaa. Aiemmin tutkittiin ehkä vain yhden yksityiskohdan vaihtelua.

Kun tällä tavalla on vertailtu nykyihmisen ja tuhansia vuosien vanhoja jälkiä perimästä, niin geenien kätköistä on paljastunut kadonneita esi-isiämme.

Vanhastaan on jo tiedetty, että neandertalilaiset asuivat Euroopassa ennen Afrikasta tullutta uutta ihmislajia, joka risteytyi neandertalilaisten kanssa. Jokaisella eurooppalaisella arvellaan olevan muutama prosentti neandertalilaisten geenejä perimässään.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että on ollut olemassa myös neandertalilaisten kadonnut varhainen laji.

Samaten on käynyt Siperiasta Denisovan luolasta löydetyn oman ihmislajinsa eli denisovalaisten kohdalla. Myös heillä on ollut tuntemattomia esi-isiä.

Nämä eri ihmislajit ovat olleet tekemisissä keskenään ja risteytyneet. Erillisillä ihmispopulaatioilla kehittyi perimään omanlaisensa geenimuunnelmat, joiden perusteella nyt pystytään arvioimaan, että aikoinaan on elänyt muun muassa muinainen euraasialainen ryhmä.

On todennäköistä, että seuraavan 50 vuoden aikana meillä on hyvin paljon enemmän tietoa, minkälaisia väestövariaatioita Afrikassa oli.

Ville Pimenoff, populaatiogeneetikko, Bellvitge Biomedical Research Institute

Tästä ihmislajista ei ole tehty arkeologisia havaintoja. Vain tietyt geenimutaatiot johtavat kadonneen joukon jäljille. Haamupopulaatioita on esitelty New Scientistin artikkelissa. (siirryt toiseen palveluun)

Mielenkiintoinen löytö on tehty myös Afrikasta. Sielläkin on ollut oma neandertalilaisten joukkonsa, joka on puolestaan jättänyt jälkensä tiettyjen afrikkalaisten perimään.

Sukupuuteoriat joutavat romukoppaan

Populaatiogeneetikko Ville Pimenoff työskentelee tällä hetkellä Barcelonassa Bellvitge Biomedical Research Instituutissa. Hänen mukaansa tarkentuva geenitutkimus romuttaa aiemmat mallit ihmislajin levittäytymisestä.

– Nykyihmisen geneettinen historia on paljon paljon monimutkaisempi ja monisyisempi, kuin mitä aikaisemmat mallinnukset ovat ennustaneet, Ville Pimenoff sanoo.

Ihmisen esi-isäkaavio
Eri ihmislajit ovat olleet tekemisissä toistensa kanssa ja risteytyneet. Genomianalyyseissa on paljastunut muinaisia populaatioita, joista on jäänyt jälki vain ihmisten perimään.Yle / Uutisgrafiikka

Kymmenen vuotta sitten ruotsalainen, Leipzigin Max Planck -instituuttia johtava paleogeneetikko Svante Pääbo ryhmineen sai kuvattua neandertalilaisen koko genomin (siirryt toiseen palveluun) eli perimän. Tätä pidettiin mullistavana läpimurtona, koska geenikartta koottiin pienistä palasista tuhansien vuosien ikäisistä luunpaloista saaduista näytteistä.

Miltei samaan aikaan Denisovan luolasta Siperiasta löydettiin aiemman tuntemattoman ihmislajin luita ja hammas. Geenianalyysit ovat sittemmin paljastaneet näiden denisovalaisten eläneen laajalla alueella Aasiassa ja heidän geenivariaationsa näkyvät edelleen alueen väestössä.

Ville Pimenoff, Päivi Onkamo
Tutkija Ville Pimenoff ja professori Päivi Onkamo tutkivat enemmän geenejä kuin kivikirveitä, joita löytyy Turun yliopiston Eläinmuseon kokoelmista.Markku Sandell / Yle

Ville Pimenoffin mukaan kadonneita esi-isiä voi löytyä lisää, kun koko genomi voidaan analysoida myös muinaisista näytteistä.

– Silloin pystytään paremmin mallintamaan, miten genomi on vaihdellut tietyssä populaatiossa. Samalla voidaan tarkentaa, milloin eri väestöt ovat eriytyneet tai kohdanneet.

Ihmisen genomi printattuna kirjainriveinä papereripinkalle.
Genomi eli perimä sisältää tuhansia geenijonoja, joiden toistuvuus ja poikkeamat kertovat tutkijoille kunkin ihmisen kuulumisesta tiettyyn ryhmään ja kehityshistoriaan.Adam Nieman / CC BY-SA 2.0

Palapeliin kipattu laatikollinen uusia paloja

Tiedon määrän lisääntyminen on samalla lisännyt populaatiogeneetikkojen tuskaa. Nykyihmisen geneettinen historia on tätä kautta osoittautunut huomattavasti entisiä malleja monisyisemmäksi.

Kun nyt väestöt sekoittuvat globaalin liikkumisen ansiosta, niin näyttää siltä, että muinaisilla ihmisillä oli myös halu olla tekemisissä toistensa kanssa aivan rauhanomaisesti eikä vain sotatantereilla, kuten aiemmin on oletettu.

Ville Pimenoffin mukaan seuraavat vuosikymmenet tuovat paljon uutta tietoa.

– Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ovat olleet muut muinaiset ihmisryhmät. On todennäköistä, että seuraavan viiden vuoden aikana meillä on hyvin paljon enemmän tietoa, minkälaisia väestövariaatioita Afrikassa oli.

Maailmankartta, johon on väreillä ja nuoliviivoilla merkitty ihmiskunnan muuttoliike Afrikasta itään ja pohjoiseen.
Näin ihmislajien uskotaan levittäytyneen lilalla väritetystä synnyinkodistaan Afrikasta. Neandertalilaisten alueet ovat vihreitä, denisovanihmisten keltaisia ja Homo erectuksen harmaita. Karttaan on merkitty myös mahdollisia sekoittumia näistä lajeista sekä pieni musta alue, jossa eli Homo floresiensis. Punaiset viivat kertovat nykyihmisten muuttoreiteistä ja katkoviivat reiteistä, joita myös pidetään mahdollisina.Patrick Roberts ja Brian Stewart

Jo nyt yksi haamupopulaatioista ovat afrikkalaisten omat neandertalilaiset. Nykyihmisen sukupuun sijaan pitäisikin enemmän puhua pensaikosta, sillä eri esi-isät ovat risteytyneet jatkuvasti toistensa kanssa.

Polveudummeko peikoista ja menninkäisistä?

Maailman eri museoissa on muinaisten ihmisten malleja, joissa esimerkiksi neandertalilaisten piirteet tulevat esiin.

Turun yliopiston evolutiivisen genomiikan professori Päivi Onkamo kertoo joskus miettineensä puolivakavissaan, liittyvätkö kansojen taruissa vuosituhansien läpi eläneet kuvaukset peikoista ja lumimiehistä jotenkin kadonneisiin ihmislajeihin.

– Voiko olla niin, että ihmiskunnalla olisi säilynyt kymmeniätuhansia vuosia kertomuksia ja taruja vähän toisennäköisistä ihmisolioista. Peikot ja menninkäiset viittaisivatkin niihin kauan sitten eläneisiin neandertalilaisiin, denisovalaisiin, joista silloiset ihmiset ovat kyllä olleet hyvin tietoisia.

Onkamo ei ole ihan tosissaan, mutta pitää tällaista hauskana ajatusleikkinä. Hän on tutkinut muinaisia suomalaisten genomeita (siirryt toiseen palveluun) SUGRIDE-projektissa.

Piakkoin julkaistavassa artikkelissa kerrotaan, miten muun muassa aasialainen vaikutus näkyy suomalaisten perimässä.

professori Päivi Onkamo luennoi
Poikkitieteellisessä seminaarissa Turussa etsittiin uusiä näkemyksiä ihmislajin historiaan. Professori Päivi Onkamo kertoi muinaisgeenien tutkimuksesta.Markku Sandell / Yle

Eurooppalaisessa vertailussa poikkeamme huomattavasti muusta väestöstä juuri aasialaisen geeniperimän takia.

– Iso ero on, että meillä on 5–10 % aasialaista perimää genomeissamme ja sillä tavalla poikkeamme muusta Euroopasta. Sama näkyy pohjoisvenäläisillä ja vähäisemmässä määrin eestiläisillä, professori Päivi Onkamo sanoo.

Onkamon tutkimuksen kohteena on ollut pari sataa muinaissuomalaisten, saamelaisten ja lähialueiden väestön jäänteiden perimää, joista noin puolet on analysoitu kokonaan.

– Siperia löydöksissä kurkkii, arvioi Onkamo.

Juttu on osa "10 kertaa tieteestä" -sarjaa, jossa esitellään suomalaista tutkimusta. Aiemmin sarjassa on julkaistu alla olevat jutut:

Laaja korkeakouluverkosto vai muutama huippuyliopisto? Helsingin yliopiston rehtori haluaa valtiolta päätöksiä

Lähiluonnossamme voi elää valtava tuntematon eliömaailma – suomalaistutkimus tuo uutta tietoa kasvien tuntemattomista viruksista

Kun matematiikan perustutkimukselle yllättäen lahjoitetaan kolme miljoonaa euroa, on syytä kysyä miksi – mutta kaikkea ei voi laskemalla ennakoida

Kantasoluista syntyy eläviä kudoksia – suomalainen huippututkimus yhdistää biologiaa, teknologiaa ja lääketiedettä, jotta löydettäisiin uusia keinoja sairauksien hoitoon

Lue myös:

HS Kuukausiliitteen juttu SUGRIDE-projektista 3.3. 2018. (siirryt toiseen palveluun)

Nirsoilivatko muut ihmislajit itsensä hengiltä? Tutkijoilla on uusi selitys Homo sapiensin voitokkuudelle

Rakkaus ei tuntenut rajoja 90 000 vuotta sittenkään: Tutkijat tunnistivat kahden ihmislajin risteymän, "hybridi-ihmisen"

Nykyihmisen syljestä löytyi häivähdys muinaisesta sukulaislajista

Kivikauden sekaliitot suojelevat yhä nuhilta ja muilta tulehduksilta

Yli 100 000 vuoden takaisia työkaluja löytyi – tekijä on mysteeri

Neandertalinihminen elää meissä – mutta puhuiko hän?

Tutkimus: Euroopan ja Aasian asuttajat olivat sekaliittojen lapsia