Valtakunnallinen sote-soppa ruohonjuuritasolla – Kahden sairaalan selviämistaistelu kulminoituu polvien ja lonkkien leikkauksiin

Mikkelin ja Savonlinnan sairaalat eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, missä leikataan tulevaisuudessa maakunnan tekonivelet.

Sairaalat ja terveyskeskukset
Risto Kortelainen ja Panu Peitsaro
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Risto Kortelainen ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Panu Peitsaro johtavat joukkojaan kamppailussa oman sairaalan puolesta.Yle

Hallituksen ajama sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on ajanut kaksi sairaalaa tiukkaan kiistaan Etelä-Savossa. Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaalat eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, missä sairaalassa tulevaisuudessa leikataan polvia ja lonkkia, jotka tarvitsevat tekonivelen.

Nyt Etelä-Savossa on koko maan tasolla poikkeuksellinen tilanne, sillä suhteellisen pienellä 150 000 ihmisen alueella on kaksi sairaanhoitopiiriä. Ainoastaan Suomen laajimmassa maakunnassa Lapissa on sama tilanne.

Sote-uudistus tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että Etelä-Savo ei voisi enää jatkaa kahden sairaanhoitopiirin mallilla. Alueelle muodostuisi muun maan tavoin yksi maakunnallinen organisaatio.

Ja tämä on asia, mikä saimaannorppamaakunnassa hiertää.

Kaksi sairaanhoitopiriiä tarkoittaa nimittäin myös kahta keskussairaalaa. Sekä Mikkelissä että Savonlinnassa pelätään yhdistymisen heikentävän oman sairaalan tulevaisuutta.

Jännitettä lisää se, että kummallekin sairaalalle tärkeitä tekonivelleikkauksia tehdään tällä hetkellä sairaaloissa liian vähän. Varsinkin Savonlinna tarvitsee huomattavasti enemmän leikattavia potilaita, jotta toiminta voisi jatkua.

Yhteistyötä on suunniteltu esimerkiksi perusterveydenhuollon ja kotihoidon osalta, mutta kirurgian osalta työnjako pysähtyi kuitenkin kuin seinään viime kesänä.

Kumpikaan sairaala ei halua eikä aio luopua tekonivelkirurgiasta.

"Mitään muuria ei rakennu"

Saimaan rannalla Savonlinnan keskussairaalassa Itä-Savon sairaanhoitopiiriä Sosteria johtaa Panu Peitsaro. Savonlinnan keskussairaalan palvelualueella asuu 42 000 ihmistä.

Eduskuntaan ensi kesänä pyrkivä Panu Peitsaro (kok.) astelee varmasti kohti Savonlinnan keskussairaalan leikkaussaleja. Hän kertoo, että Savonlinna ei aio luovuttaa tekonivelkirurgiaa Mikkeliin.

– Meillä on aivan selkeä päämäärä tämän asian kanssa ja se on tekonivelkirurgia Savonlinnassa Coxan kanssa. Tai vähintääkin se, että tekonivelkirurgia turvataan Savonlinnassa.

Sosterin kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro Savonlinnan keskussairaalan edustalla.
Sosterin kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro Savonlinnan keskussairaalan edustalla.Esa Huuhko / Yle

Tekonivelkirurgia Savonlinnassa turvaisi oman päivystyspisteen säilymistä.

– Meillä on isot laivaväylät, kauppaliikennettä, turisteja ja Oopperajuhlat. Tarvitsemme oman päivystyspisteen.

Peitsaro kumppaneineen yllätti Itä- ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit syyskuussa ilmoittamalla mahdollisesta yhteistyöstä tekoniveliin erikoistuneen pirkanmaalaisen Coxa-sairaalan kanssa.

Savonlinna alkoi tähyillä maakunnan ulkopuolella yhteistyön merkeissä, koska sopua työnjaosta ei naapurisairaalan kanssa löytynyt.

– Coxan väkeä on ollut täällä tutustumassa sairaalan tiloihin ja osastoihin. Lisäksi on tehty henkilöstösuunnittelua, Peitsaro kertoo.

Coxa tutkii parhaillaan, kannattaako heidän lähteä Savonlinnan seudulle. Selvitykset on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Coxan saapuminen Savonlinnan seudulle todennäköisesti takaisi tekonivelleikkausten jatkumisen sairaalassa.

Lisää tekonivelleikkauksia Savonlinnassa tarvitaankin.

Nykyisillä määrillä toiminta ei voisi jatkua, sillä keskittämisasetuksen mukaan sairaalassa pitää leikata vuosittain 600 tekoniveltä. Siirtymäaika tähän muutokseen on päättynyt jo viime kesänä, mutta esimerkiksi tänä vuonna Savonlinnassa leikataan vain noin 280 tekoniveltä.

Sairaaloiden on tällä hetkellä vaikea puhua keskenään tekonivelistä.

– Maakuntavalmistelua tehdään, mutta tekonivelistä ei puhuta. Joskus se vain on niin, että täytyy laittaa vaikea asiat huilaamaan. Vaikka Coxa-malli toteutuisi, ei se sulje yhteistyötä Mikkelin kanssa pois. Mitään muuria ei rakennu.

"Meillä pitää olla päiväaikaista toimintaa tekonivelkirurgiassa"

Savonlinnan ja Mikkelin keskussairaaloiden välillä on 103 kilometriä.

Mikkelin keskussairaalassa Etelä-Savon sairaanhoitopiiriä johtaa Risto Kortelainen. Mikkelin keskussairaalan väestöpohja on naapuria huomattavasti suurempi väkiluvulla mitattuna. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntien alueella asuu 100 000 ihmistä.

Sairaalaassa ja sen ympärillä jyrisevät rakentamisen äänet. Alueella tehdään 100 miljoonan euron uudisrakentamista ja muun muassa leikkaussalit uusitaan.

Toisessa kerroksessa leikkaussaleilla on kuitenkin rauhallista. Kortelainen istahtaa, ja kertoo, että Mikkelin keskussairaalassa leikataan tänä vuonna 550 tekoniveltä. Mikkeli ei myöskään aio luovuttaa polvi- ja lonkkaleikkauksia naapuriin.

– Jotta trauma- ja ortopediapäivystys toimii Mikkelin keskussairaalassa, meillä pitää olla myös päiväaikaista toimintaa tekonivelkirurgiassa, Kortelainen kertoo.

Essote kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen Mikkelin keskussairaalan edustalla marraskuussa 2018.
Essote kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen Mikkelin keskussairaalan edustalla.Esa Huuhko / Yle

Tekoniveliä leikkavat ortopedit ovat tärkeitä päivystystoiminnalle, sillä he leikkaavat myös ortopedian päivystysleikkauksia kuten onnettomuuksien uhreja. Etelä-Savon maakuntaa halkoo vilkas viitostie ja esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet hoidetaan Mikkelin keskussairaalassa.

Tekonivelet taas ovat tärkeitä ortopedeille, jotta heillä on päiväsaikaan mielestä työtä.

Sairaalassa pelätään, että lääkärit lähtevät, jos tekoniveliä ei enää leikata.

Taustalla kiistoja ja erilaisia tulkintoja ministeriön muistiosta

Viime keväänä sairaanhoitopiirit yrittivät kuumeisesti löytää ratkaisua kirurgian työnjakoon ja hetken jo näyttikin siltä, että sairaanhoitopiirit ovat löytäneet sovun.

Maaliskuussa kumpikin sairaanhoitopiiri julkaisi tiedotteen (Essote tässä (siirryt toiseen palveluun) ja Sosteri tässä (siirryt toiseen palveluun)), jonka mukaan ensisijaisena vaihtoehtona Savonlinnaan keskitettäisiin tekonivelkirurgia.

Nyt naapurukset näkevät asian eri tavalla. Kortelaisen mukaan keväällä oli ainoastaan kyse siitä, että työnjaon kaikki vaihtoehdot selvitetään.

– Meidän päätös tehtiin 11.6. viime kevänä. Sitä ennen ei päätöksiä ollut, ainoastaan neuvotteluja.

Savonlinnassa kevään tapahtumat tulkitaan eri tavalla.

– Viime maaliskuussa oli vielä malli, jonka mukaan tekonivelkirurgia tuotettaisiin Savonlinnassa. Päivystyskirurgia, selkäkirurgia ja tietyt syöpäleikkaukset Mikkelissä, Peitsaro sanoo.

Se on ainakin selvää, että leikkausten keskittämisestä Savonlinnaan puhuttiin vielä toukokuussa ministeri Annika Saarikon (kesk.) vetämässä keskustelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Paikalla on ollut sekä Peitsaro että Kortelainen ja lisäksi edustajia ministeriöstä ja kaikista Itä- ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireistä.

Keskustelusta on tehty muistio, jossa sanotaan, että keskusteluissa suosittiin ajatusta siitä, että tekonivelkirurgia keskitettäisiin Savonlinnaan.

– Olemme edelleen sillä kannalla, että tämä on myös ministeriön näkemys. Keskusteluissa oli mukana koko Kuopion erityisvastuualueen sairaanhoitopiiri. Keskuisteluista tehtiin muistio, jossa lukee, että tekonivelkirurgia pitäisi keskittyä Savonlinnaan.

Ministeriön näkökulmasta asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen. Sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen muistuttaa, että ministeriöllä ei ole päätösvaltaa sairaanhoitopiirien sisäisiin asioihin. Kumpulainen sanoo, että ympäripyöreä muotoilu muistiossa ei ole ministeriön kanta, vaan kyseisessä keskustelussa esillä ollut vaihtoehto.

– Meidän ensisijainen tavoite on edistää alueiden välistä yhteistyötä, jotta asiat etenisivät. Alueella on se uhka, että tässä keskinäisen epäsovun tiimellyksessä molemmat sairaalat saattavat heikentyä.

Kevään tiimellyksessä sairanhoitopiirit palkkasivat jopa yhteisen kirurgian ylilääkärin tekemään selvitystä kirurgian työnjaosta, mutta yhteisesti valitun ylilääkärin työt loppuivat ennen kuin kunnolla ehtivät edes alkaa. Tehtävään valittu kirurgi koki tehtävän mahdottomana (siirryt toiseen palveluun) (Länsi-Savo).

leikkaussali
Isto Janhunen / Yle

Kesäkuussa asia kiepsahti lopullisesti ympäri, kun Essoten hallitus linjasi, että Mikkelin keskussairaala ei voi luopua tekonivelkirurgiasta. Se vaarantaisi liikaa päivystystoiminnan pysymisen Mikkelissä.

Kortelaisen mukaan neuvottelu tekonivelistä on ollut haasteellista, sillä vastapuoli Sosterilla on ollut koko ajan yksi ainut vaihtoehto, josta he eivät ole suostuneet joustamaan.

– Me sitä koko kevät arvioitiin, ja todettiin kesäkuussa, että tekonivelkirurgian siirrolla Savonlinnaan olisi liian suuri vaikutus Mikkelin tärkeälle päivystykselle.

Neuvottelujen jumiutuminen tekoniveliin on ehkä hieman yllättävää, koska tekonivelkirurgia ei lukujen valossa ole kovin merkittävä osa kummankaan sairaalan kirurgisesta toiminnasta. Esimerkiksi Mikkelin keskussairaalassa tehdään vuosittain noin 4000 kirurgista toimenpidettä. 550 tekonivelleikkausta ei siis muodostua kovin suurta osaa kirurgisista toimenpiteistä.

Tilanne on sama Savonlinnassa. Siellä tehdään vuosittain noin 2000 kirurgista toimenpidettä, ja tekoniveliä leikataan tänä vuonna noin 280 kappaletta.

Kuka sanoo viimeisen sanan?

Jos sairaalat kykenisivat tekemään työnjakoa, maakunnassa riittäisi lonkka- ja polvipotilaita pitkälle yli vaaditun määrän.

Yhteistä säveltä ei kuitenkaan ole löytynyt, joten esimerkiksi Savonlinna pyrkii omalta osaltaan ratkomaan tilanteen tekonivelsairaala Coxan kanssa. Coxan tulo alueelle aiheutti aluksi harmaita hiuksia Etelä-Savon sairaanhoitopiirin lisäksi koko Keski- ja Itä-Suomessa.

Nyt Essoten ääni kellossa on muuttunut, ja myös heitä kiinnostaa yhteistyö Coxan kanssa.

– Pidetään sitä ihan yhtenä vaihtoehtona, että näitä leikkauksia voitaisiin tehdä Mikkelissä ja Savonlinnassa Coxan nimen alla. Keskusteluja Coxan kanssa on käyty, Kortelainen kertoo.

Yksi ratkaisu voisi löytyä Kuopion suunnalta, sillä Kortelainen ja Peitsaro ovat samaa mieltä siitä, että Kuopion erityisvastuualueelta saattaisi löytyä ratkaisu.

Neuvotteluja onkin käyty syksyn aikana Kuopion johdolla, mutta tilanne on niin kinkkinen, että tuloksia ei ole saatu suuremmissakaan neuvottelupöydissä aikaan. Toiveena Etelä-Savossa on, että alueen suuremmista sairaanhoitopiireistä lähetettäisiin potilaita Savonlinnan ja Mikkelin sairaaloihin.

– Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa on myös ikääntyvä väestö. Leikkausten määrät tulevat kasvamaan. Selvä näkymä on se, että leikkauksia voitaisiin tehdä muutamassa tekonivelkeskukssessa enemmän, Kortelainen sanoo.

Oman lisänsä sote-soppaan tuo se, että sairaaloiden pitää täyttää keskittämisasetuksen mukaiset leikkausmäärät. Jos niitä ei täytetä, jossain vaiheessa valvoa viranomainen Valvira alkaa vaatia selvityksiä.

Vaikka sairaaloiden välillä väännetäänkin työnjaosta sekä Kortelainen että Peitsaro vakuuttavat, että 150 000 maakunnassa asuvaa ihmistä ei tilanteesta kärsi.

– Se on kummallekin ihan selvä, että tämä ei saa häiritä asiakkaisen palvelunsaantia, Peitsaro sanoo.