Haistatko kassajonossa hometalossa asujan? Olet todennäköisesti väärässä – huono sisäilma voi tuoksua jopa omenalle ja kanelille

Talossa voi olla vikaa myös silloin, kun siellä tuoksuu liian hyvältä.

homesienet
Miehen kasvot rajattuna nenästä alaspäin.
Moni asunnonostaja ei kiinnitä huomiota talon hajuihin.AOP

Moni kuvittelee esimerkiksi kaupan kassajonossa, että tunnistaa homeisessa talossa asujan. Vaatteet haisevat tietyllä tavalla epämiellyttävälle.

Kyse ei kuitenkaan ole hometalosta, eivätkä vaatteet haise homeelle tai ”mummolalle”, vaan kemialliselle yhdisteelle, tetrakloorianisolille.

Haju tulee Asumisterveysliiton toiminnanjohtajan Hannele Rämön mukaan kloorifenolivalmisteella käsitellystä puutavarasta. Mahdollinen vesivahinko nopeuttaa pitkää, 15–30 vuoden prosessia, jossa puutavara alkaa haista.

Kloorifenolivalmisteet kiellettiin puunsuojauksessa kymmeniä vuosia sitten myrkyllisyytensä ja syöpävaarallisuutensa takia.

Porslahdentien asuntojen kattorakenteissa näkyy kasvustoa.
Home ei aina näy ulospäin. Kuntotarkastuksestakin voi tulla puhtaat paperit, vaikka talon rakenteissa olisi hometta.Yle

Tetrakloorianisolin haju tarttuu helposti (siirryt toiseen palveluun) (Asumisterveysliitto) vaatteisiin, ihoon, astioihin ja jopa muoveihin.

– Haju on epämiellyttävä, mutta sillä ei pitäisi olla terveydellisiä haittoja. Siihen tottuu ja siihen on totuttava, Rämö kertoo.

Sen sijaan sosiaalisia haittoja on. Esimerkiksi oppilaiden vaatteet haisevat koulussa.

– Ihmiset valittavat, että heidät syrjäytetään yhteiskunnasta tai työpaikalla työyhteisöstä. On jopa käynyt niin, että koulussa opettajat ovat hakeneet sairauslomaa, kun joku lapsi on haissut tetrakloorianisolille, Rämö kertoo.

Se ei missään tapauksessa tuoksu epämiellyttävälle, vaan suorastaan ihastuttavalle.

Hannele Rämö

Toinen puun kyllästämiseen käytetty aine, joka voi haista vanhoissa taloissa on kreosootti. Asumisterveysliiton toiminnanjohtajan Hannele Rämön mukaan sen tunnistaminen voi olla vaikeaa, jos ei muista puisia ratapölkkyjä.

– Kun sanotaan, että haisee Linnanmäelle, monet aavistavat, että ai se oli tätä se haju.

Kyseessä on syöpävaarallinen aine, jota on aikanaan käytetty ratapölkkyjen lisäksi esimerkiksi puhelin- ja sähköpylväissä sekä merirakentamisessa.

– Haju on hyvin peittyvä ja jää rakenteiden alle. Sen haju sekoitetaan sellaiseen epämääräiseen vieraaseen, kemialliseen tuoksuun.

Omenan tai kanelin tuoksu voi olla vaaran merkki

Asunnossa voi haista moni muukin kuin ikiaikainen kyllästysaine tai sen hajoamistuotteet. Jos talossa tuoksuu omena, kaneli tai jopa sipuli ilman syytä, kannattaa huolestua.

– Se on useimmiten kellarisienestä tuleva tuoksu. Ja se ei missään tapauksessa tuoksu epämiellyttävälle, vaan suorastaan ihastuttavalle, sanoo Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Rämö.

Rämö kertoo asiakkaastaan, jotka pitivät sipulista. Myös talossa tuoksui sipulille, mutta tutkittaessa paljastui laaja lahovaurio.

Vaalea lattiasienen itiöemä.
Eteisen lattian alta löytynyt lattiasienen itiöemä.Asumisterveysliitto

Rämö muistuttaa, että kellarissa kasvavat myös vähemmän ihania tuoksuja levittävät lahottajasienet ja mikrobit. Silloin puhutaan maakellarin hajusta.

– Esimerkiksi sädesienet tuottavat hyvin ällöttäviä hajuja.

Jos talo haisee homeelle, se tarkoittaa, että jossain päin rakennusta on menossa biologinen prosessi. Myös homeiden hajut tarttuvat vaatteisiin, mutta eivät yhtä voimakkaana kuin tetrakloorianisoli.

Tummatukkainen nainen selittää elehtien.
Hannele Rämön mukaan myyjä ei aina itsekään tiedä, että hänen talossaan on hometta.Mimmi Nietula / Yle

Rämön mukaan asiantuntija erottaa tunkkaiset hajut muista kokemuksen perusteella. Tavallisen ihmisen nokka ei välttämättä erota kaikkia hajuja toisistaan. Jos ilma ei vaihdu, talo haisee tunkkaiselta pelkästään sen takia, kun siellä asutaan.

Terveydensuojelulaki lähteekin siitä, että pelkkä haju on mahdollinen terveyshaitta. Rämön mukaan hajuttomuus on sinällään tae hyvästä sisäilmasta, mikäli asukkaat eivät oireile.

– Sisäilma on hyvää silloin kun sitä ei edes huomaa.

Rakkaus sokaisee, asuntokaupoissakin

Asuntokauppa tehdään 70 prosenttisesti tunteella. Silloin ei aina tule kiinnittäneeksi huomiota rakennuksen tuoksuihin ja hajuihin.

Myyjätkään eivät ole aina lainkaan tietoisia siitä, että heidän rakennuksessaan on mitään vikaa.

– Sitten sinne muuttaa uusi perhe, he tekevät pintaremontin ja vähän fiksaavat ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdon korjauksen seurauksena vedetään epäpuhtaudet rakenteiden kautta sisäilmaan, Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö kertoo.

Rämön mukaan asuntokauppariidoissa on kuitenkin usein taustalla kuntotarkastus, jota eivät ole kunnolla ymmärtäneet sen enempää ostaja kuin myyjäkään.

– Kuntotarkastuksessa saattaa ilmetä seikkoja, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja tehdä lisätutkimuksia. Kun ostaja on tunteiden vallassa, sitä ei ymmärretä, Rämö sanoo.

Yleisötilaisuus, etualalla silmälasipäinen mies katsoo oikealle tarkkaavaisena.
Juhani Seppäsen mukaan sekä ostajan että myyjän kannattaa panostaa kunnon kuntotutkimuksiin.Mimmi Nietula / Yle

Lakimies Juhani Seppänen kuluu Omakotiliiton (siirryt toiseen palveluun) neuvontalakimiesrinkiin. Liitto neuvoo jäseniään maksutta muun muassa asunto- ja kiinteistökauppa-asioissa. Seppänen sanoo, että asuntokaupan osapuolten kannattaisi satsata huomattavasti nykyistä enemmän kuntotutkimukseen.

Kuntotarkastuksessa tutkitaan kohteet pääasiassa pintapuolisesti, mutta myös määritetään ne paikat, joiden kunnon selvittäminen vaatii tarkempaa tutkimusta ja rakenteen avaamista. Silloin puhutaan kuntotutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun) (Kuluttajavirasto), jossa selvitetään rakenteiden toteutus sekä mahdolliset ja piilevät mikrobikasvustot.

– Niihin todella kannattaa kaupan molempien osapuolten satsata, vaikka niin, että kustannukset maksetaan puoliksi. Ja vähänkin epäilyttävissä tapauksissa myös rakenteita kannattaisi raottaa.

Juhani Seppänen korostaa, että ottamalla ongelmat keskusteluun riidat vähenevät. Tärkeää on pitää myös pää kylmänä ostaessa.

– Saa ihastella maisemaa ja miljöötä, mutta ei pidä sokaistua siitä.