Ysiluokkalaiset leikkivät päivän kansanedustajia – "Vaikuttaminen pitäisi tuoda osaksi opetusta"

Tutkija kaipaa kouluihin lisää demokratiakasvatusta. Padasjoella nuoret oppivat vaikuttamistaitoja kokeilemalla kansanedustajan työtä.

demokratia
Oppilaita liitutaulun äärellä.
Oppilaat keräävät post-it-lapuille saamansa aiheen herättämiä ajatuksia, joista valiokunnan mietintö syntyy.Lauri Rautavuori / Yle

Yhdeksäsluokkalaiset valmistautuvat Padasjoella tutustumaan kansanedustajan työhön. Yhtenäiskoulun historian ja yhteiskuntaopin opettaja Marja-Riitta Tikkala kertoo nuorille, mitä päivän aikana tapahtuu.

Nyt ei haeta netistä tietoa eduskunnan toiminnasta tai valmistella opintomatkaa eduskuntataloon, vaan oppilaat jaetaan neljään valiokuntaan. Nuoret eläytyvät kansanedustajan rooliin.

– Poissaoloprosentti on tänään ilahduttavan pieni, Tikkala kuittaa.

Tikkala on innostunut demokratiakasvatuksesta. Hän on kehittänyt valiokuntasimulaation (siirryt toiseen palveluun), joka on herättänyt kiinnostusta eri puolilla maata. Kyse on oppimiskokonaisuudesta, jota koulut voivat käyttää demokratiakasvatukseen.

– Tarkoitus on, että tämä oppimismenetelmä löytäisi tiensä ihan kaikkiin suomalaisiin peruskouluihin. Toivoisin, että nuorista tulisi enemmän osallistuvia. He tietävät paljon omista vaikutusmahdollisuuksistaan, mutta se oma aktiivisuus puuttuu, Tikkala sanoo.

Nuorten valiokunnat ruotivat järeitä teemoja: nuorisotyöttömyyttä, nuorten yrittäjyyttä, ilmastonmuutosta ja turvallisuutta.

– On opettavaista päästä perehtymään, millaista päätöksenteko on Suomen tasolla. Tästä syntyy hyvää väittelyä ja monia näkökulmia, miettii ulkoasiainvaliokuntaan päätynyt ensimmäistä vuotta lukiossa opiskeleva Kimi Jurvaniemi.

Kaksi oppilasta pulpetin ääressä.
Miska Tähtinen (vas.) ja Kimi Jurvaniemi pohtivat turvallisuutta simuloidussa ulkoasiainvaliokunnassa.Lauri Rautavuori / Yle

Demokratiakasvatus rohkaisee keskustelemaan

Ennen noin kolmen tunnin käsittelyä kukin valiokunta katsoo asiantuntijavideon käsittelemästään asiasta. Talousvaliokunnan aiheena on nuorten yrittäjyys ja sen haasteet.

– Olemme keskustelleet yrittäjän verotuksesta – mitä ongelmia ja hyötyjä siitä on, yhdeksäsluokkalainen Luukas Kivisaari selittää.

Valiokunnan pitää kirjoittaa aiheestaan lyhyt mietintö ja päätösehdotuksensa, miten eduskunnan pitäisi puuttua ongelmiin ja viedä asiaa eteenpäin.

– Idea on rohkaista jokaista oppilasta keskustelemaan. Ei ole oikeita tai vääriä vaihtoehtoja, vaan nuoret oppivat muodostamaan mielipiteitä ja perustelemaan niitä, mutta myös kuuntelemaan muiden vaihtoehtoja, Tikkala kertoo.

Kun mietinnöt ovat valmistuneet, valiokunnat esittelevät ne kaikille ja niistä keskustellaan "kansanedustajien" täysistunnossa. Lopuksi mietintöjen hyväksymisestä äänestetään.

Yhteiskunnalliset kysymykset kiinnostavat nuoria

Parhaillaan yli 350 oppilaitoksessa järjestettävällä Politiikkaviikolla (siirryt toiseen palveluun) tutustutaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin eri oppiaineissa.

– Nuoret ovat kiinnostuneita merkittävistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten ilmastonmuutoksesta. Nuorisobarometrien mukaan nuorilla on hyvät yhteiskunnalliset tiedot, mutta taidot vaikuttaa lähiympäristöön vaihtelevat, kertoo asiantuntija Virva Viljanennuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssista.

Posti-it-lappuja.
Lauri Rautavuori / Yle

Useat koulut ovat mukana muun muassa Nuorten parlamentin toiminnassa ja nuorisovaaleissa. Moni nuori vaikuttaa koulunsa asioihin osallistumalla koulujen oppilaskuntien toimintaan.

– Oppilaskunnat ovat tärkeitä, mutta eivät riittäviä. On tärkeää, että koulussa jokainen osallistuu arkiseen toimintaan ja kokee, että pystyy aidosti vaikuttamaan, sanoo tutkijatohtori Antti Rajala Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osastolta.

Demokratiakasvatusta tutkinut Rajala ottaa esimerkiksi keskustelevan demokratian, jossa mukana ovat muutkin kuin oppilaskuntiin valitut edustajat.

– Koulussa voidaan keskustella asioista, yrittää ymmärtää eri näkökulmia ja pyrkiä löytämään uusia ratkaisuja keskusteluiden kautta.

Tiedon lisäksi toimintaa

Opetushallitus selvitti (siirryt toiseen palveluun) demokratiakasvatuksen tilannetta kyselyllä vuonna 2011. Kyselyyn vastanneista lukioista ja yläasteista yli 90 prosenttia käsitteli demokratiakasvatuksen teemoja historian ja yhteiskuntaopin tunneilla.

Tutkijatohtori Rajalan mielestä osallistavaa demokratiakasvatusta pitää lisätä kouluissa. Opetussuunnitelmissa on mainittu muun muassa ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta, jotka vaativat myös toimintaa.

– Tarvitsemme valistuneita kansalaisia, jotka etsivät tietoa ja pyrkivät ymmärtämään asioita.

Koulut ovat osa yhteiskuntaa, ja nuoret voivat muuttaa ympäristöään ja kulttuuria.

– Vaikuttaminen pitäisi tuoda osaksi opetusta. Opiskellaan niin, että toiminnan tavoite on vaikuttaa, eikä vain tuoteta tekstejä, jotka opettaja arvioi. Opettajat ja oppilaat pyrkivät toimimaan yhdessä, Rajala sanoo.

"Kun äänioikeus tulee vastaan, se on jo tuttua"

Viime vuoden kuntavaaleissa (siirryt toiseen palveluun) runsaan kolmen tuhannen asukkaan Padasjoella äänestysvilkkaus (65,5 prosenttia) oli selvästi koko maan keskiarvoa korkeampi.

Koululaisten demokratiakasvatuksen vaikutusta äänestysprosenttiin on vaikea arvioida. Tilastot eivät esimerkiksi kerro, miten moni 18-vuotias kävi kuntavaaleissa uurnilla.

Viime vuoden vaaleissa Padasjoen valtuustoon pääsi kuitenkin Eerika Suokas (kok.), josta tuli Päijät-Hämeen nuorin kunnanvaltuutettu. Opettaja Marja-Riitta Tikkala muistaa vanhan oppilaansa hyvin.

– Me aloitamme demokratiakasvatuksen polun jo peruskoulussa. Järjestämme vaalien alla paneeleja ja varjovaalit. Kun äänioikeus tulee vastaan, se on jo tuttua juttua.