Yksityisissä sote-yhtiöissä yllettiin jopa miljoonatuloihin – julkisen puolen johtajat saivat tyytyä vähempään

Sote-yhtiöt ryhmittyivät ja ryhmittyvät yhä kovaa vauhtia uusiin kuvioihin.

Verotiedot
Esperi Caren Marja Aarnio-Isohanni, Attendon Pertti Karjalainen ja Terveystalon Juha Tuominen.
Esperi Caren Marja Aarnio-Isohanni, Attendon Pertti Karjalainen ja Terveystalon Juha Tuominen.Sini Pennanen, Attendo, Yle

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon johtajien tulot pysyivät viime vuonna vähintäänkin kohtuullisella tasolla sote-myllerryksestä huolimatta – tai ehkäpä sen ansiosta.

Ylivoimainen tulokuningas oli Attendon Suomen hoivapalveluita johtava Pertti Karjalainen. Hänen ansiotulonsa olivat 739 529 euroa ja pääomatulot peräti 1 789 136 euroa.

Terveystalon toimitusjohtajan Yrjö Närhisen tulot jäivät luokkaa pienemmiksi. Ansiotuloja hänelle kertyi 548 512 euroa ja pääomatuloja 30 881 euroa. Närhisen edelle ylsi Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen (211 174 + 421 892 euroa), joka siirtyy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n johtajaksi, kun Aki Lindén jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sijoittui tuloillaan (525 154 + 125 319) kahden terveystalon johtajan väliin. Myös

Esperi Caren Marja Aarnio-Isohanni ylsi ansiotuloillaan yli puolen miljoonan: 580 738 euroon. Pihlajalinnan Aarne Aktan (365 261 + 26 096 euroa) ja PlusTerveyden Eila Annala (187 643 + 9 234 euroa) joutuivat tässä joukossa tyytymään hieman muita pienempiin tuloihin. Aktan ei ollut aivan täyttä vuotta Pihlajalinnan palveluksessa, vaan jätti yhtiön 11. joulukuuta.

Eila Annala.
Eila Annala.Manu Rantanen

Julkisella puolella painitaan eri sarjassa

Julkisen terveydenhuollon huippuvirkoihin hakeutuneet saivat usein tyytyä yksityistä puolta pienempiin tuloihin.

Julkisen puolen palkkajohtaja oli viime vuonna HUS:n Aki Lindén (219 155 + 2 605 euroa). HUS on yksi maamme viidestä sairaanhoidon erityisvastuualueesta.

Muiden erityisvastuualueiden johtajista Oulun johtajan Hannu Leskisen ansiotulot olivat 162 012 euroa,. Seuraavaksi eniten tienasivat Rauno Ihalainen Tampereelta (154 748 + 151 euroa), Risto Miettunen Kuopiosta (150 812 euroa) ja Leena Setälä Turusta (134 463 euroa).

Vertailun vuoksi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n pääjohtajan Juhani Eskolan ansiotulot olivat viime vuonna 134 468 euroa ja pääomatulot 140 425 euroa.

Silmiinpistävää on, että sote-mylleryksissa julkinen puoli on luottanut kokemukseen: Yhtä lukuunottamatta kaikki ovat syntyneet 1950-luvulla ja useimmat heistä ovat siirtymässä eläkkeelle, jolleivät jo ole siirtyneet.

Yksityisen puolen johtajat ovat tyypillisimmin syntyneet 1970-luvun taitteessa.

Hannu Leskinen, Juhani Eskola ja Risto Miettunen.
Hannu Leskinen, Juhani Eskola ja Risto Miettunen.Yle

Runsaasti yhtiökauppoja

Viime toukokuussa ilmoitettiin Attendon ja Terveystalon yhdistymisestä. Yhdessä ne muodostavat terveysalan suurimman toimijan Suomessa. Myös Mehiläinen on muutoksen kourissa: toukokuussa uutisoitiin, että yhtiö on vaihtamassa omistajaa.

Isojen kauppojen lisäksi sote-aloilla tehdään runsaasti pienempiä kauppoja. Mainitut kaksi kauppaa ovat vain osa liikehdintää, jossa isot yhtiöt ovat kasvaneet ostamalla pienempiään.

Professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta vahvistaa, että kyse on valmistautumisesta tulevaan soten jälkeiseen maailmaan. Yksityisillä yrityksillä on mahdollisuus päästä osallistumaan toimintaan, joka on nykyisin osin julkisen puolen hallussa.

Toisaalta merkittävä määrä Suomen perusterveydenhuollosta on jo nyt yksityissä käsissä – esimerkiksi työterveydenhuolto, hän muistuttaa.

– Toimija, jolla on riittävän laaja osaaaminen, henkilöstö ja hartiat, pystyy kilpailukykyisesti tarjoamaan tällaisia palveluja, Malmi sanoo. Yritysten toiminta on Malmin mukaan sikäli loogista, että tilaisuuksiin kyllä tartutaan, jos mahdollisuuksia avautuu.

Oletushan on, että sote voi luoda isommankin markkinan.

Bisnes myös muuttuu kovaa vauhtia muun muassa digitaalisuuden takia. Tämä merkitsee, että uusia investointeja tarvitaan. Malmi kysyy, kuinka paljon julkinen puoli on valmis sijoittamaan rahaa ja toisaalta, kuinka paljon voidaan toteuttaa uusilla toimintamalleilla.

– Tässä tilanteessa firmat voivat hyvinkin nähdä mahdollisuuksia ja olla valmiita investoimaan. Sitä paitsi voi hyvin olla, että tältä osin tilanne ei edes muutu, tuli sotea tai ei.

Lue myös:

Katso 1 000 suurituloisimman lista – Jopa puolet kymmenestä kärkinimestä Supercellistä