Analyysi: Kuka suojelisi lapset ja syöpäsairaat uskomushoidoilta? Niitä koskeva laki olisi jo voimassa – jos poliittista tahtoa olisi ollut

Uskomushoitoja ei valvo kukaan. Miksi lakiluonnos on junnannut paikallaan jo 10 vuotta?

syövät
 Homeopaatti Merja Riska tutkii korvalampulla
Berislav Jurišić / Yle

Luuhun asti syöpynyt reikä ihossa. Nenän kohdalla pelkkä luu.

Kuvat niin kutsutun mustan salvan aiheuttamista ihovaurioista ovat järkyttävää katsottavaa. Silti myrkyllistä lumikkiuutetta sisältävää mustaa salvaa käytetään syövän hoitoon meillä ja maailmalla.

Ylen Mot-ohjelma kertoi vastikään närpiöläisestä yrittäjästä, joka sanoo parantuneensa ihosyövästä mustalla salvalla ja hoitaneensa sillä myös toisen ihmisen ihosyöpää. Koulutukseltaan hän on vyöhyketerapeutti.

Jos uskomushoitoja säädeltäisiin lailla, tämän kaltainen hoito olisi laitonta.

Syöpää voisi hoitaa vain terveydenhuollon ammattilainen, ei esimerkiksi vyöhyketerapeutti, ellei hän sitten toimisi yhteistyössä lääkärin kanssa.

Mutta lakia ei ole. Sitä vastaan on lobattu yli kymmenen vuotta.

Kesä 2008 oli kolea, eikä hellepäiviä ollut kuin muutama. Silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) perusti työryhmän, jonka piti selvittää, miten uskomushoidot vaikuttavat potilasturvallisuuteen.

Työryhmä ehdotti, että lapset, syöpäsairaat ja mielenterveyspotilaat suojeltaisiin ensi hätään. Hoitoja ei kiellettäisi, mutta lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä muutettaisiin.

Ehdotuksen mukaan näitä haavoittuvia ryhmiä saisivat hoitaa vain terveydenhuollon koulutuksen saaneet, joita Valvira valvoo tai hoito pitäisi toteuttaa lääkärin valvonnassa.

Myöhemmin uskomushoidoille säädettäisiin laki, jossa määriteltäisiin, mitä ne ovat ja miten niitä saa markkinoida.

Ruotsin 1960-luvulta asti voimassa ollut “puoskarilaki”eli kvacksalverilagen on tiukempi kuin meille ehdotettu. Naapurissa esimerkiksi syöpäpotilaita ja alle 8-vuotiaita saavat hoitaa vain terveydenhuollon ammattilaiset.

Meillä lakia ei ole saatu aikaan Paula Risikon jälkeenkään. Peruspalveluministerit Maria Guzenina (sd.), Susanna Huovinen (sd.), Juha Rehula (kesk.) ja Annika Saarikko (kesk.) ovat kiertäneet sitä kuin kissa kuumaa puuroa.

– Jos poliittista tahtoa olisi ollut, olisi laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä voitu muuttaa parissa kuukaudessa, vahvistaa nimettömänä pysyttelevä virkamieslähde Ylelle.

Syyslomaviikolla 2018 nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) lupasi, että uskomushoitojen haittoihin aiotaan puuttua. Mutta ei nyt, vaan seuraavalla hallituskaudella.

Lupaus on käytännössä katteeton. Ministeri Saarikon pesti päättyy seuraaviin vaaleihin. Tulevaa hallitusta ei ole valittu eikä sen hallitusohjelmaa kirjoitettu.

Myös kansanedustaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina (kok.) on tehnyt aloitteen, jossa lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä muutettaisiin. Sitäkään ei luultavasti ehditä käsitellä enää tämän hallituksen aikana.

Entinen sisäministeri, kansanedustaja ja yleislääkäri Päivi Räsänen (kd.) on seurannut lain vaiheita kaikki nämä vuodet. Hänen mukaansa yksi syy sen hitaaseen etenemiseen on ollut voimakas vastarinta, joka vaikuttaa organisoidulta.

– Muun muassa terveyskauppiaat ja luontaisterapeutteja edustava Luonnonlääketieteen keskusliitto ovat lobanneet eduskuntaa, hän sanoo.

Edustajakollega Raassina vahvistaa lobbauksen. Häneen ovat olleet yhteydessä elinkeinonsa puolesta pelkäävät yrittäjät.

– He ovat kyselleet, miksi heidän bisnestään ei arvosteta, vaan sitä pyritään rajoittamaan, kertoo Raassina.

Maailmanlaajuisesti ravintolisät ovat sadan miljardin bisnes, Suomessa satojen miljoonien, kertoo tutkimuslaitos Euromonitor.

Kauppa ja terapeutit ovat samassa veneessä. Kumpikaan ei halua lakia, joka rajaisi osan asiakaskunnasta pois. Suomen Terveystuotekauppiaiden liitto muistuttaa, että kauppaa valvotaan jo nyt noin 30 säädöksessä.

– Meillä on samat asiakkaat. Hoitojen jälkeen he ostavat kaupoista valmisteita, joita terapeutit suosittelevat. Jos terapeuttien toimintaa aletaan rajoittaa, se vaikuttaa myös meihin, sanoo liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

Luontaisterapeutteja edustava Luonnonlääketiteen keskusliitto on puheenjohtajansa Merja Riskanmukaan hoitanut lobbauksen huonosti. Hän syyttää mediaa ja päättäjiä alan mustamaalauksesta.

– Suurin osa terapeuteista tekee hyvää työtä. Miksi halutaan tarttua johonkin mustaan salvaan isoilla kirjaimilla, ikään kuin koko kenttä olisi mätämuna?

Merja Riskaon koulutukseltaan lääkäri ja myös Lääkäriliiton jäsen. Hän on omassa ammattikunnassaan toisinajattelija, koska on myös homeopaatti.

Riska hoitaa muun muassa korvatulehduskierteestä kärsiviä lapsia ja syöpäpotilaita, joiden kehon terveitä osia homeopaattiset tuotteet hänen mukaansa tukevat.

Tänä vuonna julkaistu amerikkalaistutkimus (siirryt toiseen palveluun) kuitenkin kertoo, että uskomushoitoja syöpädiagnoosinsa jälkeen käyttäneiden kuolleisuus oli korkeampi kuin niiden, jotka käyttivät tavanomaisia syöpähoitoja. Uskomushoitoja suosineet myös kieltäytyvät (siirryt toiseen palveluun)useammin esimerkiksi sädehoidosta.

Mutta miksi uskomushoitojen suosio säilyy, vaikka tieto lisääntyy?

Turun yliopiston kampuksella on alkamassa luento lääkäriopiskelijoille. Kysymykseen yrittää vastata huuhaan vastaiseen taisteluun vihkiytynyt professori Juhani Knuuti. Hänen mielestään on selvää, että Suomessa tarvitaan Ruotsin mallin mukainen puoskarilaki.

– Eihän kukaan osta televisiota, josta puuttuu kuva. Miksi terveydenhuollossa ei ole kuluttajansuojaa? Ei ole eettisesti oikein, että uskomushoitojen myyjien annetaan valehdella, sanoo Knuuti.