Miksi Meksiko lähettää joukkoja etelärajalle ja lupaa apua siirtolaiskaravaanille? – "Trump ei ole ikuisesti vallassa"

Meksiko ja Yhdysvallat tarvitsevat toisiaan eikä Meksiko halua enempää pilata suhteita Yhdysvaltoihin, arvioi dosentti Pekka Valtonen.

Meksiko
Ihmisiä kulkemassa jalan tai pyörällä.
Tuhansien ihmisten karavaani lähti Hondurasista kohti Yhdysvaltoja 13. lokakuuta.Luis Villalobos / EPA-EFE

"Ammattimaista ja inhimillistä (siirryt toiseen palveluun)", "Kiitämme Meksikoa siitä (siirryt toiseen palveluun), että he pyrkivät tekemään yhteistyötä YK:n pakolaisviraston UNHCR:n kanssa", "Kiitos Meksiko (siirryt toiseen palveluun), odotamme yhteistyötä kanssanne".

Tällaista suitsutusta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja hänen hallintonsa jäsenet ovat antaneet Meksikolle tavasta, jolla se on suhtautunut Meksikon halki kohti Yhdysvaltoja taivaltavaan tuhansien keskiamerikkalaisten karavaaniin.

Samaan aikaan, kun Yhdysvallat on ilmoittanut lähettävänsä tuhansia sotilaita omalle rajalleen estämään siirtolaisten hallitsemattoman maahanpääsyn, Meksiko on luvannut maasta turvapaikkaa hakeville karavaanin jäsenille tietyin ehdoin työtä ja henkilöpaperit.

– Olet kotona, julisti Meksikon presidentti Enrique Peña Nieto siirtolaisille.

Samaan aikaan Meksiko on lähettänyt lisää joukkoja etelärajalleen (siirryt toiseen palveluun) suitsimaan hallitsematonta maahantuloa.

Muutos on melkoinen keväästä, jolloin Trump tviittasi: "Meksiko tekee vain vähän, jos mitään" estääkseen laittoman siirtolaisuuden etelärajansa yli.

Ei ole mitään yllättävää siinä, että Trump on nostanut siirtolaiskaravaanin näkyvästi esille, varsinkin, kun Yhdysvaltain välivaalit lähestyvät. Mutta miksi Meksiko on ryhtynyt toimimaan aktiivisesti siirtolaisvirran hillitsemiseksi, ja miksi juuri nyt?

Kysyimme tätä Tampereen yliopiston Latinalaisen Amerikan historian dosentilta Pekka Valtoselta.

"Jottei suhde enää huononisi"

– Luulisin, että kyse on lähinnä Yhdysvaltain rauhoittamisesta. Meksiko ei halua enää enempää pilata suhteitaan Yhdysvaltoihin, Valtonen sanoo.

Hän toteaa, että vaikutusta on varmasti myös Yhdysvaltain esittämillä uhkauksilla. Trump on uhannut leikata apua asianosaisille maille sekä varoittanut voivansa sulkea (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain Meksikon-rajan.

Yhdysvaltain ja Meksikon suhteet ovat huonontuneet Trumpin aikana muun muassa, koska Trump on puhunut rajalle rakennettavasta muurista.

– Hän on leimannut meksikolaiset, jollei rikollisiksi ja raiskaajiksi, (siirryt toiseen palveluun)ainakin Yhdysvaltoja hyväksikäyttämään pyrkiviksi laittomiksi siirtolaisiksi, Valtonen huomauttaa.

Valtosen mukaan Meksikossakin kuitenkin varmaan ajatellaan, että Trump ei ole ikuisesti vallassa.

– Siksi tyynnyttelypolitiikka voi olla tässä vaiheessa viisaampaa kuin avoin konfrontaatiolinja.

Karavaanissa ei mitään uutta

Kohuttu siirtolaiskaravaani saapui Meksikoon Guatemalasta kuun puolivälissä. Karavaanissa on noin 4 000 ihmistä, ja enemmistö on hondurasilaisia. He taivaltavat kohti Yhdysvaltojen rajaa toiveenaan päästä maahan.

Suuri ihmisjoukko lepotauolla.
Luis Villalobos / EPA-EFE

Väkijoukko pakenee kotimaansa väkivaltaa ja köyhyyttä.

Karavaani ei ole kuitenkaan mitenkään erikoinen näky, vaikka se onkin suhteellisen suuri. Pelkästään tiistaina Meksikoon tuli toinen, yli tuhannen siirtolaisen karavaani. Yhdysvaltoihin pyrkii yleensä muutamassa päivässä saman verran ihmisiä kuin näissä kahdessa karavaanissa (siirryt toiseen palveluun)on.

Vastaavia karavaanejakin on ollut säännöllisesti vuosien varrella. Hondurasista, El Salvadorista ja Guatemalasta tulevat ihmiset kulkevat usein joukon mukana, koska se on turvallisempaa.

Asia onkin nyt noussut puheenaiheeksi lähinnä siksi, että Trump on tehnyt siitä ison numeron.

– Vaikka karavaani tuntuu isolta, joukko on pieni Yhdysvaltain ja Meksikon välisessä ihmisliikenteessä. Meksiko on valinnut todennäköisesti senkin takia Yhdysvaltoja miellyttävän tien, Valtonen arvioi.

Tässä vaiheessa Meksikon toimissa on kyse nimenomaan tämän ryhmän saamasta huomiosta ja tarpeesta hallita tätä ryhmää, hän sanoo.

"Humaanimpi mielikuva"

Toinen tekijä Meksikon valitsemassa linjassa voi Valtosen mukaan olla se, että Meksiko haluaa näyttäytyä humaanina ja rakentavaa politiikkaa noudattavana valtiona verrattuna Yhdysvaltoihin.

– Kovakourainen suhtautuminen siirtolaisiin olisi voinut ehkä miellyttää Trumpia ja Trumpin kannattajia, mutta olisi voinut aikaansaada huonoa Meksiko-kuvaa maailmalla ja Keski-Amerikassa.

Oma lehmä ojassa

Toisaalta Meksikolle on tärkeää, ettei Yhdysvaltain raja sulkeudu ja ehkä senkin takia Meksiko haluaa näyttää Yhdysvalloille tekevänsä jotakin, Valtonen arvioi.

Hän huomauttaa, että satoja tuhansia meksikolaisia kulkee joka vuosi rajan yli. Osa käy siirtotöissä, esimerkiksi poimimassa appelsiineja Kaliforniassa, ja palaa takisin. Osa haluaa jäädä pysyvästi Yhdysvaltoihin.

Meksiko ei ole aikaisemmin juurikaan puuttunut ihmisten kulkuun rajansa yli.

– Voi olla, että Yhdysvaltain uhkailujen takia asiaan kiinnitetään enemmän huomiota.

Mielikuva jengiläisistä

Valtonen kertoo, että keskiamerikkalaisten siirtolaisuuteen liittyy myös sellainen piirre, että etenkin El Salvadorista ja Hondurasista tulevien joukossa on tavattoman paljon jenginuoria. He saattavat jo Meksikon alueella syyllistyä rikoksiin tai osallistua huumekauppaan.

Hänen mukaansa väkivalta on noussut Meksikossa hälyttävälle tasolle, mutta El Salvador ja Honduras ovat vielä sitäkin väkivaltaisempia.

– Hallitsematon kauttakulku nähdään uhkana tai ainakin Meksikon omaa epävakautta lisäävänä tekijänä.

Naisia ja lapsia.
Siirtolaiskaravaanin jäseniä valmistautumassa lähtöön Tepatepecin kaupungista Oaxacassa Meksikossa.Luis Villalobos / EPA-EFE

Trump on väittänyt, että myös nyt otsikoihin nousseessa karavaanissa olisi mukana jengiläisiä ja "hyvin pahoja ihmisiä".

– Menkää takaisin, ette pääse Yhdysvaltoihin muutoin kuin laillista tietä. Tämä on invaasio maahamme ja armeijamme odottaa teitä, Trump tviittasi maanantaina.

Valtosen mukaan Trumpin tviitissä saattaa olla perääkin, mutta uutiskuvien perusteella karavaanissa on myös paljon perheitä.

Voi olla, että Yhdysvaltain yleisessä mielipiteessä El Salvadorista ja Hondurasista tuleviin liittyy mielikuva jengiläisistä ja Trumpin on helppo ratsastaa tämän mielikuvan varassa, Valtonen sanoo.

Retoriikkaako vain?

Valtonen huomauttaa, että huolimatta Trumpin siirtolaisuusretoriikasta sekä Yhdysvaltain ja Meksikon suhteiden heikentymisestä tosiasia on, että kumpikin maa tarvitsee toista.

– Yhdysvaltain rajaosavaltioissa talous pysähtyisi, jos siirtolaisvirta lakkaisi. Vaikkei Trump sitä ääneen sano, kyllä sen hänenkin neuvonantajansa tietävät.

Meksiko on puolestaan sidoksissa Yhdysvaltoihin taloudellisesti ja Yhdysvaltain-kaupalla on sille suuri merkitys.

Valtonen arvioikin, että Trumpin siirtolaisuuspuheissa on kyse omien kannattajien tyynnyttämisestä.

– Yleisesti ottaen Trumpin kannattajakunta asuu alueilla, joissa siirtolaisia on aika vähän ja siinä mielessä siirtolaiset ovat hyvä vihollinen Trumpin kannattajille. Trump ottaa tästä tietysti kaiken poliittisen hyödyn irti, Valtonen toteaa.

Lue myös:

Trumpin uhkaus Keski-Amerikan valtioille: Leikkaamme tukia, koska ette estäneet siirtolaiskulkuetta

Meksiko tarjoaa apua Keski-Amerikan maahanmuuttajille – heidän on kuitenkin jäätävä kahteen eteläisimpään osavaltioon saadakseen apua

Yhdysvallat sijoittaa yli 5 000 sotilasta Meksikon-vastaiselle rajalle – osa heistä aseistetaan