Uusi laki pakottaa lukiot ja korkeakoulut yhteistyöhön, vaikka välimatkaa voi olla satoja kilometrejä

Yliopistojen kurssitarjonnan lukioissa uskotaan painottuvan verkkokursseihin, lukioista todetaan.

Koulutus ja kasvatus
Genetiikan yliopistokurssi Haukiputaan lukiolla syskyllä 2018.
Oulun yliopiston tutkija Laura Kytövuori käy Haukiputaan lukiolla kertomassa tutkijan työstä. Opiskelijaryhmään kuuluvat muun muassa Linnea Kariniemi, Anni Katajamäki ja Amalia Heikkala.Marko Väänänen / Yle

Vaikka monilla lukioilla on jo vuosikaudet ollut yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, tulee se ensi vuonna pakolliseksi kaikille lukioille.

Oulussa Haukiputaan lukion opiskelijat ovat saaneet yhteistyömallista maistiaisia jo tänä syksynä, kun kemian luokassa on tutkittu kurssilaisten omaa perimää yliopistovetoisella kurssilla. Geenitutkimuksen ohessa opetellaan samalla myös monitieteellistä ajattelua. Niin tutkimustyö kuin sen käsittelemä aihekin kiinnostavat opiskelijoita.

– Jos tässä kaikki onnistuu, niin pitäisi saada ainakin selville, mistä päin oma suku mahdollisesti on kotoisin, sanoo Amalia Heikkala, joka annostelee harjoituksessa pipeteillä aiemmin otettuja ja valmisteltuja näytteitä jatkotutkimusta varten.

Lukiolaisille räätälöidyn kurssin yksi tärkeä puoli onkin nimenomaan perehtyminen genetiikan menetelmiin, niiden kemialliseen taustaan ja tutkimuksen tekemisen tapaan. Tutkittavat asiat on rajattu tiukasti ja niin, että itse kurssi tarjoaa ennen kaikkea kurkistusikkunan tieteiden maailmaan.

– Kurssi on antanut ymmärrystä siitä, miten ihmistä ja ihmisen perimää oikein tutkitaan käytännössä, kertoo kurssille osallistuva opiskelija Riku Ikonen.

Samoilla linjoilla on myös kurssitoveri Tommi Hanhela, jonka mielestä vastaavanlaisia yhteistyökursseja yliopiston kanssa voisi olla myös muissa aineissa.

Osa aineiden opinnoista voidaan ehkä tuoda lukioon lähelle opiskelijoita ja täydentää niitä sitten verkossa.

Pekka Fredriksson

Yksi yhteistyökurssien tavoite on ollut raottaa ikkunaa yliopiston suuntaan ja näyttää, millaista työtä tutkijat käytännössä tekevät. Amalia Heikkalan mielestä kurssi onkin lisännyt kiinnostusta tutkijan työhön. Samassa työryhmässä genetiikan kokeita tekevät Anni Katajamäki ja Linnea Kariniemi ovat samoilla linjoilla.

– Minua on aina kiinnostanut genetiikka, ja olen halunnut lähteä opiskelemaan sitä. Ajattelin, että olisi hyvä vähän tutustua tähän alaan tarkemmin ja nähdä, minkälaista se oikeasti on, Anni Katajamäki sanoo.

Linnea Kariniemi kertoo itse miettineensä lääketieteen opintoja. Siksi genetiikan kurssi ja sillä tehtävät käytännön harjoitukset antavat hyvää tuntumaa siitä, millaista opiskelu jatkossa voisi olla.

Lukiot muutosten kourissa

Uuden lukiolain keskeisiä muutoksia ovat muun muassa opiskelun muuttuminen opintopistepohjaiseksi, opintotuen lisääminen sekä mahdollisuus uusia ylioppilaskoe ilman rajoituksia.

Yliopistokurssien jalkauttamista lukioon on perusteltu muun muassa sillä, että niiden avulla lukiota halutaan lähentää korkeakouluihin. Opetusministeriössä on kannettu huolta myös lukioiden vetovoimasta (siirryt toiseen palveluun) ja opiskelijamäärien vähentymisestä sekä opintonsa keskeyttäneiden lisääntymisestä.

– On tärkeää, että opiskelijat pääsevät jo lukiossa vilkaisemaan sinne yliopiston puolelle, jotta tietävät mitä se tulevaisuus siellä tarjoaa, sanoo Haukiputaan lukion fysiikan, matematiikan ja kemian opettaja Niko Ruuskanen.

Ruuskasen mielestä yhteistyö korkeakoulujen kanssa lisää opiskelijoiden kiinnostusta opintoihin, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia myös lukioille.

– Totta kai näillä kursseilla pystyy erottumaan vähän muista lukioista, kun meillä tehdään tällaista yhteistyötä. Onhan tämä ilman muuta tärkeä ja oleellinen osa opetusta, Ruuskanen sanoo.

Opettaja Niko Ruuskanen opastaa oppilaita Haukiputaan lukion kemina luokan harjoitustyössä.
Opettaja Niko Ruuskanen opastaa Haukiputaan lukion oppilaita kemian harjoitustyössä.Marko Väänänen / Yle

Niko Ruuskanen ideoi Haukiputaan lukion ja yliopiston yhteiskurssia jo parisen vuotta sitten yhdessä tutkijana työskentelevän vaimonsa Laura Kytövuoren kanssa. Kytövuori työskentelee Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan neurotieteen tutkimusyksikössä professori Kari Majamaan tutkimusryhmässä.

Kun ideaa sitten esiteltiin, innostus tarttui myös kollegoihin niin lukiolla, yliopistolla kuin sairaalassakin ja kurssi eteni toteutukseen tänä syksynä.

Lukion laboratorioluokassa tutkimustyön ensiaskeleita kädestä pitäen opastava Kytövuori on tyytyväinen työskentelystä lukiolaisten kanssa. Hänelle oma tutkijan ura selkiytyi vasta yliopistossa, mutta kun se vei mukanaan, innostus on säilynyt.

– Minä en tiedä vieläkään, mitä kaikkea tutkija voi tehdä, mutta minut se on tuonut tähän asti ja voin sanoa, että minulla on siistein duuni ikinä, Kytömäki sanoo.

Hän toivoo voivansa siirtää innostuksen kipinän myös nuoriin opiskelijoihin.

– Haluaisin nähdä, että joillakin näistä opiskelijoista syttyisi silmät ja he ajattelisivat, että "jes toi on just sitä, mitä mä haluan isona tehdä".

Etäisyys vaikuttaa opetusmahdollisuuksiin

Korkeakoulujen lähellä toimiville lukioille yhteistyö on käytännössä helpompaa kuin kouluille, joista matkaa lähimpään korkeakouluun kertyy satoja kilometrejä.

Tämä koskee erityisesti kursseja, joissa lukiolaisille halutaan tarjota mahdollisuus konkreettisesti kurkistaa siihen maailman, jossa esimerkiksi tutkijat työskentelevät

Tornion yhteislyseon lukion rehtori Marko Kaarlela toteaa, että silloinkin, kun korkeakoulu on lähellä, sen opetustarjonta voi olla hyvin rajattua. Silloin opiskelijoita kiinnostavia aineita pitäisi etsiä kauempana olevista korkeakouluista ja eteen tulevat monet käytännön ongelmat.

– Jos täältä Torniostakin lähtee vaikka Ouluun tai Rovaniemelle, niin jo pelkkä bussimatka maksaa 500 euroa – jos sattuu saamaan hyvän tarjouksen. Ei niitä matkoja niin helposti pysty järjestämään, Kaarlela sanoo.

Lukion oppikirjoja pinossa.
Ronnie Holmberg / Yle

Marko Kaarlelan mielestä yliopistojen kurssitarjonta lukioissa painottuukin väistämättä verkko-opetukseen. Niiden avulla lukiolaisille voidaan tarjota monipuolisia kursseja, mutta niidenkin suunnittelu on vielä monessa paikassa alkutekijöissään.

Myös Oulun lukiojohtaja Pekka Fredriksson arvioi, että suuri osa korkeakouluopinnoista tarjotaan lukiolaisille verkon välityksellä.

– Osa aineiden opinnoista voidaan ehkä tuoda lukioon lähelle opiskelijoita ja täydentää niitä sitten verkossa, Fredriksson sanoo.

Vaikka lukiolain perusteluissa korkeakoulukurssien saamista lukioihin pidetään tärkeänä, helppoa se ei tule olemaan.

Tornion rehtori Marko Kaarlela muistuttaa, että monille jo pelkkien pakollisten lukiokurssien suorittaminen on täysipäiväistä työskentelyä.

Pekka Fredriksson huomattaa myös, että kun jatkossa ylioppilastutkinnon painoarvo korkeakoulujen valintamenettelyssä lisääntyy, se vaatii lukiolaisilta keskittymistä lukio-opintoihin.

Korjattu 5.11.2018 kello 15.37: jutussa professori Kari Majamaan nimi oli aiemmin kirjoitettu virheellisesti Kari Majamäeksi.