Lehmistä halutaan nyt rasvaista ja proteiinirikasta maitoa – maatalousyrittäjä: "Ei herätä positiivisia ajatuksia, kun miettii omaa maitotiliä"

Yhä useampi kuluttaja mieluummin syö kuin juo maitoa. Suunnan muutos ei ole tiloille helppo eikä nopea.

maito
Navetta maatila lehmät maitotila ruokinta
Aiemmin meijerit ovat välillä maksaneet maidon nesteosista, välillä eivät.Tiia Korhonen / Yle

KuhmoAamu alkaa valjeta Koposen tilalla Kuhmon itäosassa. Pihattonavetassa on tehty töitä jo monta tuntia. Maatalousyrittäjä Eija Komulainen on lypsänyt tilan 32 lehmää ja ruokkinut myös nuorkarjan.

Osa lehmistä ruokailee vielä, toiset ovat käyneet jo makuulle märehtimään.

Ensi vuoden alusta lähtien tilan lehmien pitäisi tuottaa aikaisempaa rasvaisempaa ja proteiinipitoisempaa maitoa.

– Olen minä niille sanonut, että koettakaa nyt lypsää, vaikka tiedänkin, ettei maito rasvaisemmaksi nappia painamalla muutu, Komulainen kertoo.

Joudumme syynäämään hyvin tarkasti, mitä viljelemme pellolla ja millaista säilörehua käytämme.

Eija Komulainen

Valio muuttaa maidon hinnoittelua vuoden vaihteessa siten, että tuottaja saa maksun maidon arvo-osista, eli rasvasta ja proteiinista. Maidossa olevasta nesteestä ei sen sijaan enää makseta.

Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen korostaa, että muutos ei ole sinällään suuri.

– Maidossa on aina maksettu pääosin arvo-osista, välillä nesteosille on jäänyt arvoa ja välillä ei. Päätöksen jälkeen arvoa ei ole. Muutos on pieni, mutta periaatteellisesti tietenkin iso.

Eija Komulainen vasikka maatila
Eija Komulainen kuuli muutoksesta alku vuonna.Tiia Korhonen / Yle

Taustalla on se, että yhä useampi kuluttaja haluaa ennemmin syödä kuin juoda maitoa. Valio hinnoittelee maidon sen mukaan, minkä verran kuluttajat sitä käyttävät ja paljonko he ovat siitä valmiita maksamaan.

Euroopassa monet meijerit muuttavat hinnoittelua lähes kuukausittain. Nousiaisen mukaan Valio haluaa rauhoittaa hintojen vaihtelun Suomessa, jotta maitotilat voisivat paremmin suunnitella toimintaansa.

Muutos vie jopa vuosia

Koposen tilalla muutosta pidetään suurena. Navetassa olevia lehmiä yritetään saada lypsämään rasvaisempaa maitoa ruokintaa muuttamalla.

– Joudumme syynäämään hyvin tarkasti, mitä viljelemme pellolla ja millaista säilörehua käytämme, Eija Komulainen kertoo.

Se ei herätä positiivisia ajatuksia, kun miettii omaa maitotiliä.

Eija Komulainen

Jalostuksella varaudutaan pidemmälle tulevaisuuteen. Se vie aikaa, eikä välttämättä aina onnistu ensimmäisellä yrityksellä.

– Hieho on jo 2-vuotias, kun se poikii, ja sitä ruvetaan lypsämään. Vaikka siemennyksessä pyritään käyttämään sonnia, jonka ominaisuuksien pitäisi olla hyvät, jokin voi aina mennä vikaan, Komulainen sanoo.

vasikat lehmät navetta maatila ruokinta eläimet
Tulevaisuudessa maatilat jalostavat lehmiä, joiden maito on rasva- ja proteiinipitoisempaa.Tiia Korhonen / Yle

Kun tilalla puhutaan vuosien työstä, hinnoittelumuutoksessa valmistautumisaika jää pahimmillaan muutaman kuukauden mittaiseksi.

Juho Nousiainen Valiolta myöntää, että muutos tapahtuu nopealla aikataululla, mutta sen ei hänen mukaansa pitäisi olla yllätys tilallisille. Aiheesta on keskusteltu vuosia.

– Eläinjalostusorganisaatiot ovat jo kauan sitten kysyneet, eikö tähän suuntaan pitäisi mennä. Osuuskuntien hallitukset ovat tehneet päätöksen suunnasta kevään aikana, ja sen jälkeen päätös on kerrottu myös tuottajille, sanoo Nousiainen.

Oravanpyörä odottaa?

Tuottajat siis tietävät, mitä on tulossa, mutta pelkkiä hurraahuutoja muutos ei aiheuta. Uudistuksessa on maatalousyrittäjän Eija Komulaisen mukaan hyviä, mutta myös huonoja puolia.

– Ajatuksena se on ihan hyvä, koska vettä on turhaa maitona näiltä korkeuksilta kuljettaa. Toisaalta se ei herätä positiivisia ajatuksia, kun miettii omaa maitotiliä. Muutos tulee nopeasti, emmekä ehdi reagoimaan siihen, että saataisiin jotain hyötyä.

lehmä navetta maito maatila
Lehmien maidon rasvapitoisuutta on yritetty muuttaa esimerkiksi ruokintaa muuttamalla.Tiia Korhonen / Yle

Komulainen epäilee, että ainakaan alkuvaiheessa uudistus ei tuo lisää euroja maatilallisille. Sen sijaan kustannukset, muun muassa rehuista, tulevat kasvamaan.

Tilannetta pyritään Komulaisen mukaan todennäköisesti kompensoimaan sillä, että nykyisiä lehmiä yritetään saada tuottamaan litroina lisää maitoa.

– Se on vähän oravanpyörä sitten.