Trumpin pakotteet ajoivat suomalaisyritykset Iranista – Paikallisiin raaka-aineisiin luottava kolmioleipätehdas sinnittelee sijoillaan

Iranin markkinoiden avautuminen ehti houkutella maahan parissa vuodessa yli 70 suomalaisyritystä. Yhdysvaltojen uusien talouspakotteiden iskettyä jäljellä on enää parikymmentä.

Iran
Leipätehtaalla
East Foodin tehtaalta lähtee Teheranin kauppoihin joka päivä yli 5 000 täytettyä leipää.Jussi Koivunoro / Yle

TEHERAN/NAZARABAD Kylmäaltaan reunaan nojaava tuote-esittelijä kauppaa asiakkaille kolmioleipiä ja täytettyjä patonkeja teheranilaisessa supermarketissa. Pakkauksissa on suomalaisilta huoltoasemilta tuttu Mr. Paninin logo.

Iranilaisasiakkaat pitävät leipiä hieman kalliina, mutta ovat kiinnostuneita.

– Eurooppalainen tuote on varmasti hyvä, kuuluu yksi arvio.

Leipiä valmistetaan suomalaisen East Foodin tehtaalla Nazarabadissa, noin 70 kilometrin päässä Teheranista. Liukuhihnalta valmistuu Teheranin ja lähialueen kauppoihin 5 000–7 000 leipäpakkausta joka päivä.

Naiset paninialtaalla kaupassa.
Monet teheranilaisasiakkaat pitävät eurooppalaisia tuotteita laadukkaina.Jussi Koivunoro / Yle

East Food on lihajalostusyhtiö Snellmanin entisen toimitusjohtajan Martti Vähäkankaan ja hänen poikansa Daniel Vähäkankaan perustama yhtiö. Se on vuokrannut Snellmanilta oikeudet edustaa Mr. Panini -tuotemerkkiä Aasian ja Lähi-idän maissa.

Alun perin Mr. Panini oli tarkoitus viedä Kiinaan. Mutta sitten Iranin vasta-avautuneet 80 miljoonan kuluttajan markkinat alkoivat houkutella enemmän.

Iranissa kun ei ennen vuoden 2015 ydinsopimusta ollut juurikaan näkynyt amerikkalaisia tai muita eurooppalaisia pikaruokabrändejä.

Yhdessä suomalais-iranilaisen kumppaninsa Ali Ahmad Shapourin kanssa Vähäkankaat selättivät iranilaisen lupabyrokratian, ostivat tontin ja rakensivat tehtaan. Leipiä on tuotettu iranilaiskauppoihin puolitoista vuotta.

Nyt tahtia kuitenkin hidastavat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Iranille määräämät uudet pakotteet ja maan valuutan rialin romahdus.

– Raaka-aineiden hinta nousee koko ajan. Sen sijaan tuotteiden hintaa on vaikea nostaa, kertoo East Foodin tytäryhtiötä Laziz Khorakia johtava Shapour.

East Foodin tarkoituksena on ollut avata Iraniin Mr. Panini -nimellä toimiva franchise-ravintoloiden ketju. Uusia ravintoloita kokeillaan, mutta niiden avaamista on toistaiseksi lykätty.

Reza Rouh Gandom Teheranin Hesburgerin edessä
Reza Rouh Gandom perusti Teheraniin Hesburger-ravintolan, joka ehti toimia puoli vuotta. Se suljettiin syyskuussa 2018.Jussi Koivunoro / Yle

Avautuvat markkinat houkuttelivat suomalaisyrityksiä

Lähes tasan kaksi vuotta sitten suomalaisyritykset kävivät katsastamassa Iranin markkinoita presidentti Sauli Niinistön johdolla.

Ydinsopimuksen myötä pakotteita Irania vastaan oli purettu, ja maalla oli vireillä mittavia hankkeita kauppasaarron rappeuttaman infrastruktuurin uusimiseksi.

Niinistön vetämässä yritysvaltuuskunnassa oli mukana parikymmentä suomalaisyritystä, esimerkiksi konepajayhtiö Wärtsilä, hissiyhtiö Kone ja teknologiayhtiö Outotec. Kiinnostus oli kovaa.

Moni suomalaisyritys myös onnistui saamaan jalansijaa Iranissa. Suomen tavaravienti maahan oli viime vuonna 115 miljoonaa euroa ja olisi ilman Yhdysvaltojen pakotteita kasvanut tänä vuonna moninkertaiseksi.

Iranissa oli vielä jokin aika sitten paikalla tai agentin kautta edustettuina noin 70 suomalaisyritystä. Nyt jäljellä on ulkoministeriön arvion mukaan enää 20–30, suurin osa on lähtenyt.

Peruuntuneista sopimuksista on jouduttu maksamaan sakkoja. Moni yritys haluaa säilyttää suhteet iranilaisiin kumppaneihin, koska toivoo vielä voivansa palata maahan.

Ongelmina rahaliikenne ja ostovoiman heikkeneminen

Rahaliikenne on suurin pakotteiden ulkomaalaisille yrityksille aiheuttama ongelma. Maksuliikenne pankkien kautta on pakotteiden takia pitkälti pysähtynyt, eli yritykset eivät saa siirrettyä rahaa Iranista Suomeen.

– Yrityksen mahdollisuudet toimia ovat aika hankalat, jos rahaa ei saa kotiutettua, toteaa Teheranissa vieraileva pakoteasiantuntija Pekka Kosonen Suomen ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksiköstä.

Toinen yrityksiä säikäyttänyt tekijä on, että Yhdysvallat on uhannut rangaistuksilla niitä maita ja yrityksiä, jotka jatkavat kauppaa Iranin kanssa. Monen yrityksen on siis pitänyt valita Iranin ja Yhdysvaltojen välillä.

Lisäksi liiketoimintaa Iranissa on vaikeuttanut valuuttakriisin aiheuttama ostovoiman heikkeneminen. Aiempaa suurempi osa iranilaisten tuloista menee ruokaan ja asumiseen.

Työntekijöitä leipähihnalla.
East Food aikoo jatkaa leipäbisnestä Iranissa ainakin toistaiseksi.Jussi Koivunoro / Yle

Yritysten päätökset jo tehty

Trump irrotti Yhdysvallat ydinsopimuksesta toukokuussa ja pakotteiden ensimmäinen vaihe tuli voimaan elokuussa. Toinen pakoteaalto tulee voimaan ensi viikon maanantaina 5. marraskuuta. Ne koskevat Iranille elintärkeää öljynvientiä ja keskuspankkia.

Ne yritykset, jotka aikovat vetäytyä Iranista, ovat päätöksensä kuitenkin jo tehneet, uskoo Kosonen ulkoministeriöstä.

– Yritykset tekivät päätöksiä aika etupainotteisesti, jo kesän aikana ja elokuussa. Nyt odotetaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Vastatoimena Yhdysvaltojen pakotteille EU on yrittänyt luoda mekanismia turvaamaan eurooppalaisten yritysten rahaliikennettä. Käytännön vaikutukset voivat kuitenkin jäädä pieniksi.

Mr. Panini jää Iraniin toistaiseksi

East Foodin tehtaalla kolmioleipien ja täytettyjen patonkien valmistus iranilaisiin supermarketteihin jatkuu Trumpin pakotteista huolimatta.

Leipien raaka-aineet tulevat sataprosenttisesti Iranista, yrityksellä ei ole toimintaa Yhdysvalloissa, eikä maksuliikenne ei ole tähänkään asti ollut suuri ongelma.

Pakotteet ihmetyttävät suomalaisyrittäjää suuresti.

– En ole koskaan nähnyt, että tavalliset iranilaiset olisivat suhtautuneet Yhdysvaltoihin vihamielisesti, sanoo Iranissa jo lähes kolme vuotta työskennellyt Daniel Vähäkangas.

– Kyllä tämä vaikuttaa pelkältä politiikalta. Ei tässä mistään muusta ole kyse.

Lisää aiheesta:

Trumpin pakotteet sekoittivat iranilaisperheen raha-asiat – "Nyt meillä ei ole varaa edes korjauttaa jääkaappia"