Elina Siira perusti maahanmuuttajaäitejä työllistävän yrityksen, jonka korvakoruja muotiväki himoitsee – voiton sijaan entistä useampi yritys tavoittelee parempaa maailmaa

Ilmastoahdistus, pettymys politiikkaan ja yhteiskunnalliset haasteet saavat ihmiset vaatimaan yrityksiä pelkän voiton maksimoinnin sijaan mukaan ratkomaan yhteisiä ongelmia.

yrittäjyys
AIDA impact
Sara Al-Suwaid (vas.) ja Fatima Laondiyi ovat asusteita valmistavan Aida Impactin työntekijöitä. Molemmat tekevät töitä kieliopintojen ohella. Al-Suwaid haaveilee omasta yrityksestä ja Laondiyi lähihoitajan tutkinnosta.Petteri Juuti / Yle

Pöydällä lojuu eri värisiä silkkilankakeriä, kullattuja koukkuja ja mustia korulaatikoita. Kaikista kiinnostavimpia ovat kuitenkin valmiit tupsukorvakorut. Ei siis ihme, että 2-vuotias Mohamed tarttuu sellaiseen ja ehtii melkein jopa maistaa. Fatima Laondiyi nappaa korun poikansa kädestä ja antaa tälle jogurttipurkin tilalle.

– Olen sanonut, että meidän pitää tehdä nämä korut todella vahvoiksi, sillä meidän lapsemme tulevat todennäköisesti syömään näitä, Elina Siira sanoo ja hymyilee.

Siiran alkuvuodesta 2018 perustama Aida Impact (siirryt toiseen palveluun) -niminen asusteita käsityönä valmistava yritys työllistää neljä pakolais- ja maahanmuuttajataustaista naista. Hän halusi tarjota töitä nimenomaan heille, sillä se on ryhmä, jolla on kaikista suurin riski jäädä työelämän ulkopuolelle täällä Suomessa.

Aida Impact sai alkunsa, kun Siira pohti äitiyslomalla ollessaan, olisiko muodikkaita hapsukorvakoruja mahdollista valmistaa ketjuliikkeitä laadukkaammin ja vastuullisemmin? Voisiko hän luoda houkuttelevan tuotteen ja tehdä samalla hyvää?

– Ajattelen, että yrittäjyys on ihan mahtava mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä hyviä asioita. Eli että tehdään jotain muutakin kuin vain uusia tavaroita tai palveluita. Tämä on heidän ensimmäinen askeleensa työelämään Suomessa ja samalla myös osa integroitumisprosessia, Siira sanoo.

Siksi Siira lähtee työntekijöidensä kanssa myös vaikkapa kävelylle puistoon, seuraksi uimahalliin ja avuksi Kelan toimistoon.

– Haluan olla se ihminen, joka maksaa palkan ja myös se, jonka puoleen voi kääntyä muissakin asioissa.

Maailmanparannus ja voitontavoittelu voivat kulkea myös rinnakkain

Yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka liiketoiminnan tarkoitus on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Tyypillisesti yrityksellä on halu luoda ratkaisu tai uusi toimintamalli yhteiskuntaan tai ympäristöön liittyvään haasteeseen.

Taloudellisen voiton maksimointi ei ole yhteiskunnallisten yritysten keskeisin motiivi, mutta yhteiskunnallinen päämäärä ja tuoton tavoittelu eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia asioita.

Suomessa tunnetuimpien yhteiskunnallisten yritysten joukkoon kuuluvat esimerkiksi Lastenpäivän säätiö Linnanmäki ja Diakonissalaitoksen omistama Diacor.

AIDA impact
Aida Impactin perustajalle Elina Siiralle (oik.) oli tärkeää, että hänen yrityksensä tekee tavaroiden lisäksi myös hyvää. Usein aidalaisten kokoontuessa paikan päällä ovat myös naisten lapset.Petteri Juuti / Yle

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan syksyllä 2015 julkaisemasta selvityksestä (siirryt toiseen palveluun) käy ilmi, että yhteiskunnallinen yrittäminen on Suomessa vielä suhteellisen tuore ilmiö ja siitä on saatavilla hämmästyttävän vähän tietoa.

Etlan päivitetyn arvion mukaan Suomessa on noin 20 000 yhteiskunnalliseksi luokiteltavaa yritystä. Kaikkiaan Suomessa on yli 280 000 yritystä, jotka työllistävät yhteensä 1,4 miljoonaa ihmistä.

– Vaikka yhteiskunnallisten yritysten määrä kaikista yrityksistä on vielä varsin pieni, ne kuitenkin työllistävät noin kymmenesosan kaikissa yrityksissä työskentelevistä, tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Etlasta kertoo.

Yhteiskunnallisten yritysten määrä on nousussa, sillä sivustaseuraamisen sijaan yrityksiltä odotetaan nykyään aktiivisia kannanottoja yhteiskunnallisiin ongelmiin – ja tekoja niiden ratkaisemikseksi.

Kuluttajat vaativat yritykset mukaan arvokeskusteluun

Konsulttiyritys Miltton kysyi vuosi sitten laajassa tutkimuksessaan (siirryt toiseen palveluun), tulisiko yritysten osallistua yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Kyselyyn vastanneista yli 3000 suomalaisesta, ruotsalaisesta ja virolaisesta kaikkiaan vain alle 10 prosenttia oli sitä mieltä, ettei yritysten tulisi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.

– Kuluttajien potema ilmastoahdistus, pettymys politiikkaan ja yhä moninaisimpien yhteiskunnallisten haasteiden käsittely mediassa ovat saaneet kuluttajat vaatimaan yrityksiltä aiempaa enemmän vastuuta ja näkyvämpää roolia arvokeskustelussa, johtava viestintäkonsultti Lauramaria Havu Milttonilta sanoo.

Milttonin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset odottavat yritysten kannanottoja etenkin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät ilmastonmuutosta, kierrättämistä, ihmis- ja työoikeuksia ja Itämeren saastumista.

– Huomionarvoista oli myös se, että 69 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että yritysten pitäisi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin tai aiheisiin silloinkin, kun ne jakavat voimakkaasti mielipiteitä, Havu kertoo.

AIDA impact
Aida Impactin korvakoruja on myyty jo useita satoja kappaleita. Suosio on yllättänyt niin perustajan kuin työntekijätkin, joilla riittää töitä niin paljon kuin he vain suinkin haluavat ja ehtivät tehdä.Petteri Juuti / Yle

Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvisen mukaan yritysten kommunikointi yhteiskunnallisista asioista ja kuluttajien halu maksaa omien arvojensa mukaisista tuotteista ja palveluista tulee tulevaisuudessa yhä kasvamaan.

– Tämä johtaa siihen, että todennäköisesti myös yhteiskunnallisten yritysten määrä lisääntyy. Kasvu tuskin on kuitenkaan räjähdysmäistä, sillä muutos kuluttajien arvoissa ja asenteissa tapahtuu nopeammin kuin muutos yrityskentällä, Rouvinen pohtii.

Pelkkä hyvä tarkoitus ei riitä, myös tuotteen on oltava kunnossa

Kun Elina Siira oli perustamassa Aida Impact -yritystään, hänelle oli selvää, että yrityksellä on oltava yhteiskunnallinen omatunto. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevasta vapaaehtoisverkosto Startup Refugeesista (siirryt toiseen palveluun) Siira sai apua työntekijöiden rekrytointiin.

Naiset tapaavat Kalliossa yhteistyöskentelytilassa kerran–pari viikossa. Suurimman osan käsitöistä he tekevät kuitenkin missä milloinkin. Tarvikkeet ja valmiit korvakorut kulkevat kätevästi muovirasiassa mukana.

Tupsukorvakorut käyvät nyt sen verran hyvin kaupaksi, että Siira on pystynyt tarjoamaan työntekijöilleen niin paljon tunteja kuin he ovat vain halunneet tehdä.

Keskimäärin Aida Impactin työntekijät ovat tienanneet joitain satoja euroja kuussa. Palkkaus on provisiopohjaista ja tuntipalkaksi tulee noin 10 euroa.

– En usko, että pelkällä hyvällä tarkoituksella pääsee pitkälle. On tärkeää, että myös tuote on kunnossa. Moni meidän korvakorut ostanut on ensin innostunut tuotteesta ja saanut vasta sitten kuulla, että tässä on yhteiskunnallinen missio taustalla.

AIDA impact
Aida Impactin perustajan Elina Siiran haaveissa on, että muotoilua ja muualta Suomeen muuttaneiden käsityötaitoja osattaisiin yhdistää aiempaa enemmän. "Se tarjoaisi vaikka mitä mahdollisuuksia niin yrityksille kuin tekijöillekin."Petteri Juuti / Yle

Siiran haaveissa on, että Aida Impact voisi työllistää tulevaisuudessa entistä suuremman joukon naisia ja kasvaa kansainväliseksi vastuulliseksi design-yritykseksi. Hän haluaa myös, että nämä nyt Aida Impactissa työskentelevät naiset pääsevät kielitaidon ja itsevarmuuden karttuessa jatkamaan omaa elämäänsä uudessa kotimaassaan Suomessa.

– Toivon, että he saavat omaa koulutustaan ja työkokemustaan vastaavia töitä. Olisi myös hienoa, että meillä työskennelleet naiset työllistävät tulevaisuudessa muita ihmisiä. Sillä tavalla hyvä lähtee tästä vaan kasvamaan.

Se voi olla oikeastaan vain ajan kysymys, sillä Aida Impactin ensimmäinen työntekijä irakilaistautainen Sara Al-Suwaid suunnittelee jo oman korufirman perustamista.

– Olen seurannut sivusta kun Elina on perustanut oman yrityksensä. Nyt minulla on paljon ideoita ja alan hiljalleen rakentaa omaa yritystä saamillani opeilla, Al-Suwaid kertoo.

Ensimmäinen askel yrittäjäksi tapahtuu pian, sillä Siira on pyytänyt Al-Suwaidin mukaan Aida Impactin asiakastapaamisiin.

Vastuullisuutensa voi osoittaa myös virallisesti

Yritysten aiempaa aktiivisempi rooli maailmanparantajina on huomattu myös Suomalaisen Työn Liitossa, jonka myöntämien virallisten Yhteiskunnallinen yritys -merkkien (siirryt toiseen palveluun) määrä on tuplaantunut viimeisen kahden vuoden aikana. Sertifikaatin ovat saaneet esimerkiksi Yliopiston Apteekki ja Veikkaus Oy.

– Kiinnostus merkkiä kohtaan on ollut selkeässä kasvussa viime vuosina. Tällä hetkellä Suomessa on 214 yritystä, jolla on Yhteiskunnallinen yritys -merkki. Vielä vuoden 2016 lopussa määrä oli noin sata kappaletta, kertoo brand manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Suomalaisen Työn Liitto myöntää myös suomalaisesta työstä kertovia Avainlippu ja Design from Finland -merkkejä.

Yhteiskunnallisen yrityksen merkin voi saada yritys, joka täyttää seuraavat kriteerit:

1. Yhteiskunnallisen yrityksen ensisijainen tarkoitus ja tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa vastuullista liiketoimintaa.

2. Yrityksen voitonjakoa on rajoitettu siten, että yhteiskunnallinen yritys käyttää suurimman osan voitostaan liikeideansa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen joko kehittämällä omaa toimintaansa tai lahjoittamalla sen toiminta-ajatuksensa mukaisesti.

3. Yrityksen liiketoiminnan on avointa ja läpinäkyvää.

Ollikan mukaan yhteiskunnallisesta yrittämisestä olisi syytä puhua enemmän, sillä emme vielä ihan täysin ymmärrä, että yritykset voivat todella ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia.

Jos aiemmin yrityksissa ajateltiin, että yhteiskunnallinen vastuu kannetaan työllistämällä ja veroja maksamalla, nykyään suunta on, että tavoite hyvän tekemiseen tulee kirjata tärkeäksi osaksi liiketoimintasuunnitelmaa.

Ollikan mukaan se on yrittäjän velvollisuus:

– Kuluttajilla on kasvava tarve olla vastuullisempia ja ymmärtää, mistä tuotteet ja palvelut tulevat. Eniten heitä kiinnostaa, mihin omat rahat menevät ja miten yritykset kantavat yhteiskunnallista vastuuta. Siksi hyvästä tarkoituksesta olisi hyvä pitää meteliä.