Pohjavedet keskimääräistä alempana lounais- ja keskiosassa maata – Hydrogeologi: Toivotaan myöhäistä talvea

Talvi voi tuottaa lisähaasteita alueille, jossa pohjavedet ovat jo valmiiksi alhaisella tasolla.

pohjavesi
Pohjavedenpinnat yhä alhaalla
Pohjavedenpinnat yhä alhaalla

Pohjaveden pinnat ovat keskimääräistä alempana maan lounais- ja keskiosissa. Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologin Mirjam Orvomaan mukaan pohjavesilaskennassa vertailu tehdään 30 vuoden keskiarvoihin.

30 vuoden aikana kaksi tai kolme kertaa on ollut yhtä kuivaa kuin nyt. Merkittävintä kuivuus oli vuosina 2002-2003, jolloin se vaikutti jo yhdyskuntien vedenhankintaan, Orvomaa sanoo. Nyt kuivuus vaikuttaa lähinnä haja-asutusalueilla.

– Selkeästi maan kosteuden vaje, joka johtui kesästä ja suhteellisen kuiva syksy vaikuttaa edelleen, sanoo Orvomaa Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Ympäristökeskuksella on noin 80 mittausasemaa ympäri Suomea. Pohjavedet ovat matalalla etenkin Jyväskylän pohjoispuolella Multialta Keiteleelle ulottuvalla vyöhykkeellä ja Lounais-Suomessa Maskun pohjoispuolella.

– Sieltä (Maskun pohjoispuolelta) löytyy alue, jossa sadanta on ollut vähäistä useita vuosia.

Orvomaan mukaan ne alueet, joissa on pohjavesien kanssa haasteita, kuuluvat pienempiin moreenimuodostumiin, jossa veden kierto on nopeampaa. Hänen mukaansa niissä voi riittää hyvä sulanta tasoittamaan tilannetta.

— Suuremmissa muodostumissa viive voi olla 3-5 vuotta.

Routa ratkaisee

Ympäristökeskuksessa toivotaan, että talvi alkaisi myöhään. Olennaista on missä vaiheessa routa muodostuu, selittää Orvomaa.

– Kun nämä sateet satavat, niin ne imeytyvät maahan ja muodostuvat pohjavedeksi. Kun routa muodustuu, ne eivät enää imeydy. Talvisin pohjaveden pinnat laskevat, koska ei tule täydentymistä. Keväällä on olennaista, miten lumi sulaa, kuinka paljon sitä tulee ja missä päin Suomea. Se voi sulaa sillä tavalla, ettei se merkittävästi täydennä pohjavesivarantoja.

Orvomaan mukaan talvi voi tuottaa haasteita juuri niille alueille, joissa jo muutenkin pohjavedet ovat alhaalla. Se voi jatkua ensi kesään asti.

– Vielä on mahdotonta ennustaa lopullisesti kuin käy. Toiveissa tosiaan on, että talvi olisi myöhäisempi tänä vuonna.

Orvomaan mukaan Suomessa noin 65 prosenttia vedenhankinnasta perustuu pohjaveteen tai tekopohjaveteen. Näistä noin 90 prosenttia on taajama-alueella.

– Se osa, jota tämä on koskee on noin puoli miljoonaa suomalaista, tosin kaikki eivät ole haja-asutusalueella. Rengaskaivoissa tämä näkyy enemmän kuin porakaivoissa.

Kiinteistönomistajalla on vesihuoltolain mukaan vastuu omasta vedestään, sen riittävyydestä ja laadusta, muistuttaa Orvomaa.

– Haja-asutusalueella kannattaa olla tarkkana, kuinka huoltaa omaa kaivoaan. Tällaisessä pitkässä kuivuudessa valitettavasti ei auta muu kuin toivoa sateita.

Lue myös:

Ei kannettu vesi kaivossa pysy – kuivuudesta kärsivät ovat silti yrittäneet, koska uuden vesijärjestelmän hintalappu kauhistuttaa