Biokaasusta maatalouden uusi valttikortti? Kaasuautojen määrä kasvaa, mutta raaka-aineet kuluvat nyt lämpöön ja sähköön

Biokaasuautojen määrä on kasvanut nopeasti, sillä niiden hinnat sopivat myös tavallisen kuluttajan kukkarolle. Maatalouteen biokaasu tuo uusia ansaintamahdollisuuksia.

biokaasu
Biokaasua tankataan autoon.
Esa Huuhko / Yle

Liikenteen fossiilisten päästöjen kuriin saamiseksi sähkö- ja kaasuautojen määrää halutaan Suomessa kasvattaa roimasti. Tavoitteena on saada tien päälle 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä suurin osa biokaasusta valmistetaan erilaisista eloperäisistä jätteistä eli kotitalouksien biojätteistä ja jäteveden puhdistamojen lietteistä. Kaasu käytetään pääosin lämpö- ja sähköenergiana. Mutta jos biokaasusta halutaan ottaa irti kaikki mahdollinen hyöty, tarvitaan raaka-ainetta muualtakin kuin jätteistä.

Tällä hetkellä biokaasua tuotetaan noin yhden terawattitunnin verran vuodessa, kertoo Circwaste-kiertotaloushankkeen projektipäällikkö Outi Pakarinen Keski-Suomen liitosta.

– Tuotantopotentiaali on vähintään 10 terawattituntia, joka vastaa noin 20 prosenttia Suomen tieliikenteen energiantarpeesta, sanoo Pakarinen.

Biokaasua halutaan hyödyntää enemmän
Teemu Laitila / Yle

Koska kaasuautoissa on sama polttomoottoritekniikka kuin bensa-autoissa, biokaasu on otettavissa liikennekäyttöön hyvinkin nopeasti. Kaasuauto ei esimerkiksi vaadi erillistä latauspistettä kotipihaan, kuten sähköauto. Lisäksi kaasu sopii hyvin myös raskaan liikenteen tarpeisiin.

Valtio on tukenut bensiinikäyttöisen ajokin muuntamista kaasulla toimivaksi tuhannella eurolla vuoden 2018 alusta lähtien.

Kaasutellen pääsee jo Helsingistä Ouluun

Vuonna 2017 julkisten biokaasun tankkausasemien verkko kasvoi kymmenellä uudella asemalla, ja samaan aikaan kaasuautojen määrä yli kaksinkertaistui.

Nyt Suomen teillä kulkee jo yli 5 600 kaasuautoa. Biokaasun tankkauspisteitä (siirryt toiseen palveluun) (Gasum) löytyy 41, niistä pohjoisin on Oulussa.

– Ympäri Suomen on meneillään erilaisia selvityksiä biokaasutuotannon käynnistämiseksi. Toivottavasti niistä edes osa toteutuu, huokaisee Outi Pakarinen.

Biokaasuasema.
Antti Kolppo / Yle

Myös Pohjoismaiden suurin bio- ja maakaasunjakelija Gasum on laajentamassa tankkausverkostoaan, kertoo Gasumin kehityspäällikkö Eeli Mykkänen.

– Esimerkiksi Keski-Suomen kaasuautoilijoille avautuu lähiaikoina tankkausasemia Lahden, Kuopion ja Oulun suuntaan, sanoo Mykkänen.

Biokaasu on otettu käyttöön raskaassa liikenteessä. Muun muassa Jyväskylän ja Muuramen alueella bio- ja sekajäteastioita tyhjentää kaasun voimalla ensi vuonna yhteensä kahdeksan jäteautoa.

Maatiloilla paljon käyttämätöntä potentiaalia

Jos kaasunkäytössä päästään energia- ja ilmastostrategian 50 000 kaasuauton tavoitteeseen, tarvitaan raaka-ainetta kaasun tuotantoon muualtakin kuin jätteistä.

– Maataloudessa on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia biokaasun raaka-aineeksi, sanoo Outi Pakarinen.

Traktori kyntää peltoa Tornion Karungissa.
Yle / Antti Heikinmatti

Keski-Suomessa on selvitetty maatilojen kiinnostusta biokaasuun ja innostusta löytyy, kertoo Bika-hankkeen (siirryt toiseen palveluun) projektipäällikkö Jaakko Tukia Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

– Odotimme, että pääasiassa kehitettäisiin maatilojen yhteistä kaasuntuotantoa, mutta esiin tulikin täysin yllättäviä liiketoiminta-ajatuksia, joita lähdetään viemään eteenpäin, sanoo Tukia.

Vegelannoitteita kaasuttamalla

Yksi yllätyksistä on lannoitevalmistaja Ecolan, joka suunnittelee luomulannoitteiden valmistamista biokaasun mädätysjäännöksestä. Raaka-aineeksi ostetaan sopimusviljelijöiltä typensitojakasveja eli apilaa, härkäpapua ja sinimailasta.

– Suunnitelmissa on, että lannoitetuotanto olisi käynnissä vuonna 2020, kertoo Ecolanin toimitusjohtaja Hannu Tukiainen.

Kimalainen imee mettä puna-apilan kukasta.
Risto Degerman

Ecolan haluaa raaka-aineen kaasulaitokseen suoraan pelloilta, koska jätevesilietteen kaasutuksesta syntyvä mädäte ei kelpaa luomulannoitteeksi.

Biokaasun raaka-aineen viljely tuo maatiloille myös muita hyötyjä. Sen lisäksi, että typensitojakasvit parantavat maata, voidaan suojavyöhykenurmista ja EU:n kesantovelvoitepelloista saada viljelijälle taloudellista hyötyä tätä kautta.

Kaasulla ja kaasulla on eroa

Biokaasun tuotanto ja käyttö on kiertotaloutta parhaimmillaan. Kaasun raaka-aineina voidaan käyttää biohajoavia jätteitä sekä maatalouden sivuvirtoja, muun muassa lantaa.

Biokaasuautoiluun polttoaine voidaan tuottaa paikallisesti ja paikallisista raaka-aineista.

Kukkuroinmäen kompostointilaitoksen multakasoja
Yle

Kaasuautoilijan onkin hyvä olla tarkkana tankilla, koska kaikki kaasuautot nielevät niin biokaasua kuin maakaasuakin. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, joka tuodaan Suomeen (siirryt toiseen palveluun)pääasiassa Venäjältä. Transport & Environment -järjestön tuoreen raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan fossiilisen kaasun käyttäminen polttoaineena päästää yhtä paljon saasteita ilmaan kuin bensiini.

Biokaasuautot eivät toki ole täysin päästöttömiä, sillä niiden polttomoottorit syytävät ulos hiilidioksidia. Mutta yhtä lailla hiilidioksidia vapautuu jätteestä, jos se jätetään kompostoitumaan. Kaasutuksen avulla jätteessä oleva energia ei jää käyttämättä.