1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nopeusvalvontakamera

Autoilijat tyrmistyivät uusista peltipoliiseista – liikennetutkija tyrmää väitteet rahastuksesta ja listaa 4 asiaa, miksi niitä tarvitaan

VTT:n liikennetutkija ei näe tiestölle lisättäviä uusia peltipoliiseja sakkorysinä, joiden tarkoituksena olisi kansalaisten rahastaminen.

nopeusvalvontakamera
Uuden sukupolven ensimmäinen kameratolppa asennettiin nelostielle Sysmän Onkiniemeen lokakuussa.
Ensimmäinen nelostielle Lusin ja Vaajakosken välille tuleva uuden sukupolven peltipoliisi asennettiin Sysmän Onkiniemeen.Markku Lähdetluoma / Yle

Uuden sukupolven tutkatekniikkaan perustuvia peltipoliiseja asennetaan parhaillaan Heinolan ja Jyväskylän välille, kertoi Yle tiistaina.

Aihe sai lukijat keskustelemaan vilkkaasti. Tiukentuvaa kaupunkivalvontaa kiitettiin, toisaalta 4,4 miljoonan euron käyttämistä tolppiin ja kameroihin arvosteltiin. Jotkut kritisoivat, että nopeusrajoitukset ovat Suomessa liian alhaiset ja valvontakameroilla kerätään vain sakkorahoja.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä työskentelevä liikenneturvallisuuteen erikoistunut johtava tutkija Harri Peltola näkee uusissa tolppakameroissa hyötynsä erityisesti turvallisuutta ajatellen. Onnettomuudet vähenevät, jos ylinopeudet saadaan nykyistä paremmin kuriin.

1. Kaupunkikaahaus aisoihin

Peltipoliiseja pystytään asentamaan helpommin kaupunkien keskustoihin, koska tekniikka perustuu tutkaan eikä maahan asennettaviin silmukoihin. Silmukoiden asentaminen on ollut kaupungeissa vaikeaa maassa kulkevien kaapeleiden vuoksi.

2. Vaarallinen väistely vähenee

Laskelmoivat väistöt vastaantulevien kaistalle vähenevät, koska maassa kulkevan silmukan kiertäminen ei enää auta kaahailijaa. Uudet peltipoliisit mittaavat ajonopeuksia tutkatekniikalla jopa 150 metrin päästä. Vanhatkin peltipoliisit kuitenkin pysyvät entisillä paikoillaan. Ne on todettu toimintavarmoiksi.

3. Turha kaasuttelu ja jarruttelu historiaan

Ajonopeuksia voidaan seurata pidemmältä matkalta kuin aikaisemmin. Tavalliselle autoilijalle vaikutukset ovat pieniä. Tempoileva ajaminen kuitenkin todennäköisesti vähenee: käytännössä siis äkkinäinen jarruttelu ennen tolppaa ja reipas kaasuttelu heti tolpan jälkeen.

Osaltaan tempoilevaa ajamista hillitsee nykytekniikka. Autoissa on yhä useammin vakionopeussäädin, mikä tasaa ajonopeuden vaihteluita. Uusissa autoissa oleva nopeusrajoituksen automaattinen tunnistus puolestaan voi helpottaa huonomuistista autoilijaa: autosi tietää, millä nopeudella saa ajaa. Joskus ratin takana nimittäin saattaa unohtua, pitikö ajaa kahdeksaakymppiä vai satasta.

Jotkin navigaattorit on varustettu ominaisuudella, joka ilmoittaa etukäteen lähestyvästä peltipoliisista. Liikennetutkijan mielestä tämä ei ole mitenkään huono asia, vaan voi päinvastoin lisätä tietoisuutta valvonnasta ja alentaa nopeuksia.

4. Ajaminen muuttuu taloudellisemmaksi ja ekologisemmaksi

Kun väistely, kaasuttelu, jarruttelu ja ylinopeudet vähenevät, tarkoittaa se myös pienempää polttoaineen kulutusta. Kukkaro ja ympäristö kiittävät.

Nykyinen ja tuleva peltipoliisi
Modernin peltipoliisin tunnistaa hoikkuudesta. Uudet tolppakamerat tulevat käyttöön alkuvuodesta.Yle Uutisgrafiikka

Automatiikka parantaa turvallisuutta tutkitusti

Automaattista liikennevalvontaa soimataan toisinaan rahastamiseksi. Liikennetutkija Harri Peltola pitää kuitenkin tolppakameroita varsin reiluna tapana puuttua ylinopeuksiin.

– Järjestelmän kustantavat rikesakkoina ja sakkoina he, jotka eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä. Jos automaattisen liikennevalvonnan pääajatuksena olisi rahastus, eikä turvallisuus, olisi jokaisessa tolpassa kamera.

Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa kamera on tolpassa useammin kuin Suomessa. Poliisin suunnitelmissa on asennuttaa viiden vuoden aikana uusille tieosuuksille 500 kameratolppaa, joissa kameroita on 150.

– Huomattava osa poliisin yhteydenotoista on huomautuksia, eikä rikesakkoja tai sakkoja. Tämäkään ei anna viitettä rahastuksesta, vaan enemmänkin turvallisuuden vaalimisesta, toteaa Peltola.

Huomattava osa poliisin yhteydenotoista on huomautuksia, eikä rikesakkoja tai sakkoja.

Harri Peltola

Tutkija muistuttaa, että tieteellisen näytön mukaan automaattinen liikennevalvonta parantaa turvallisuutta.

– Jotkut ovat epäilleet, että peräänajo-onnettomuudet lisääntyisivät automaattisen nopeusvalvonnan käyttöönoton myötä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu mitään viitteitä siitä. Päinvastoin: peräänajo-onnettomuudet vähenivät, samoin kuin muutkin onnettomuustyypit.

Tämä käy ilmi pääkaupunkiseudulla Kehä I:llä tehdystä automaattisen nopeusvalvonnan tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun), jonka Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi julkaisi vuonna 2017.

– Suomen järjestelmä, jossa automaattisen nopeusvalvonnan jaksot merkitään ja mittauspisteitä on suhteellisen tiheään, auttaa tienkäyttäjiä havaitsemaan valvontapisteet eikä niiden pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, sanoo Peltola.

Lue myös:

Ensimmäiset uudet peltipoliisit ilmestyivät tienvarteen: väistely ja äkkijarrutus eivät enää pelasta välähdykseltä

Peltipoliisi sakottaa entistä useammin ja enemmän – rikesakoista kertynyt potti on yli tuplaantunut lyhyessä ajassa

Autoliitto peltipoliiseista: Pitäisi valita, halutaanko parantaa turvallisuutta vai kerätä rahaa

Lue seuraavaksi