Kaikki muuttovoitto ei ole samanarvoista – verotiedot paljastavat, miten pieni osa maasta kuorii kermat muuttoliikkeestä yhä selvemmin

Uusimaa ei ole Suomen ainoa muuttovoittoalue. Se näyttää kuitenkin olevan yhä vahvemmin alue, joka saa hyvätuloiset veroja maksavat muuttajat. Jutussa voit vertailla omia tulojasi eri maakuntien keskituloihin.

verotus
Vilva Pesonen.
Monissa muuttovoittokunnissa suuri osa tulijoista on opiskelijoita. Näin myös Kuopiossa, jossa Vilva Pesonen aloitti muotoilun opiskelut tänä syksynä.Matti Myller / Yle

Se oli kuin unelmien täyttymys.

19-vuotias juvalainen Vilva Pesonen luuli jo jäävänsä ilman korkeakoulupaikkaa, kun kevään yhteishaku ei tuottanut tulosta. Kesän lisähaussa hän laittoi kuitenkin paperit vetämään muotoilun opintoihin Savonia-ammattikorkeakouluun. Silloin tärppäsi: edessä oli pikavauhtia muutto Kuopioon.

– Olin ihan älyttömän onnellinen siitä! Koin onnistuneeni, varsinkin kun keväällä haku ei mennyt ihan nappiin, hän kertoo.

Kuopio tuntuu hänestä parin kuukauden tuttavuuden jälkeen ihanalta asuinpaikalta. Silti tulevaisuudessa, joskus opintojen jälkeen, hänenkin haaveensa on päätyä pääkaupunkiseudulle.

Ja siinä on suomalaisen muuttoliikkeen tarina pienoiskoossa juuri nyt.

Rajapyykki ylittyi viime vuonna

Suomessa on monia muuttovoittopaikkakuntia, joista Kuopio on yksi. Muuttoliike ei kuitenkaan jaa hedelmiään tasapuolisesti.

Selvitimme verotulojen alueellisia muutoksia viimeisen kahdeksan vuoden ajalta. Tuona aikana erityisesti hyvätuloisten ja vauraiden maksamat verot ovat valuneet Uudellemaalle.

Yksi esimerkki niistä ovat valtion ansiotuloverot, joita peritään kaikkein parhaimmin tienaavilta palkansaajilta (siirryt toiseen palveluun).

Viime vuonna ansiotuloverojen kertymässä ohitettiin mielenkiintoinen raja:

Grafiikka, joka näyttää, miten valtion ansiotuloveroista kertyy jo yli puolet Uudeltamaalta.
Asmo Raimoaho / Yle

Näkemäsi grafiikka kertoo siitä, miten vuosi vuodelta suurempi osa valtion ansiotuloveroista on kerätty Uudeltamaalta. Viime vuonna sieltä saatiin jo yli puolet koko maan potista.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että puolet Suomen veroeuroista kerättäisiin Uudeltamaalta: ansiotuloveroina kerätään alueesta riippuen 10–25 prosenttia palkansaajien ansioiden perusteella maksamista veroista ja veroluontoisista maksuista. Jos katsotaan kaikkia veroja, ne ovat kasautuneet Uudellemaalle viime vuosina samaa tahtia kuin väestökin.

Sen sijaan muutos näyttää kertovan siitä, että Uusimaa kuorii kermat Suomen sisällä tapahtuvasta muuttoliikkeestä. Sinne muuttavat kärjistetysti ne, jotka saavat kovaa palkkaa ja joilla on myös pääomaa: myös pääomatuloverot ovat valuneet etelään.

Samaan johtopäätökseen on tullut aluetutkija Timo Aro, joka on selvittänyt muuttoliikkeen laskennallista tulokertymää eli sitä, paljonko lähtömuuttajat vievät ja tulomuuttajat tuovat tuloja. Tällä mallilla voidaan arvioida muuttoliikkeen taloudellisia vaikutuksia alueelle.

Aron mukaan jotkin muuttotappioalueet selviytyvätkin muuttoliikkeestä taloudellisesti voittajina – ja päinvastoin.

Kunnat houkuttelevat nuoria – mutta kannattaako se?

Esimerkiksi Kuopion tulorakenteelle muuttoliike oli vuosina 2014–2016 yhteensä 4,5 miljoonaa euroa miinusmerkkinen. Helsingillä vastaava luku oli 173,8 miljoonaa euroa plussalla.

Ratkaisevaa on, onko muuttaja töissä vai työelämän ulkopuolella. Yksi työssäkäyvä muuttaja painaa aluetalouden vaakakupissa enemmän kuin neljä työvoiman ulkopuolella olevaa.

– Monet alueet keskittyvät nuorten houkutteluun alueelle, mutta monen kunnan talouden kannalta olisi hedelmällisempää tavoitella vanhempia, Aro sanoo.

Hänen mukaansa keskimäärin parhaat tulot ovat 45–54-vuotiailla muuttajilla ja sen jälkeen tulevat 55–65-vuotiaat.

Kehitys ei ole sinänsä uusi, mutta Aron mukaan muuttajien rakenne on käynyt Uudellemaalle koko ajan suotuisammaksi.

Mitä väliä muutoksella on?

Grafiikka, joka näyttää, miten valtion ansiotuloveroista alle puolet kertyy nykyään Uudenmaan ulkopuolelta.
Asmo Raimoaho / Yle

Vaikka valtion ansiotuloverot ja pääomatuloverot ovat maksuja, jotka kertyvät valtion kassaan, niillä on myös alueellista merkitystä.

Jos veroja kertyy paljon, se tarkoittaa, että alueella on kovapalkkaisia ihmisiä ja monilla pääomaa, kuten asunto, metsää tai muita omistuksia. Tämä puolestaan sataa aluetalouden laariin, kun ihmiset voivat ostaa enemmän palveluita ja tuotteita.

– Yrittäjät pystyvät palkkaamaan lisää työntekijöitä ja kunnalle tulee lisää kunnallisveroja ja myös yhteisöveroja, luettelee pääekonomisti Minna Punakallio Kuntaliitosta.

"Ei niin, että kehitystä koetettaisiin tukkia"

Aluetutkija Timo Aron mukaan kehitys näkyy jo nyt aika voimakkaana alueellisena eriytymisenä. Suomessa on paikkoja, jotka ovat koko ajan entistä vahvempia, elinvoimaisempia ja houkuttelevampia suhteessa muihin.

– Ja se lisää entistä enemmän virtoja sinne, Aro sanoo.

Punakallion mukaan kuntien kannattaa harkita, voisivatko ne houkutella yrityksiä ja palkansaajia erikoistumalla nykyistä selvemmin esimerkiksi johonkin toimialaan. Toisaalta myös hallituksen kannattaisi huomioida eriytyminen seuraavassa hallitusohjelmassa.

– Ei niin, että kehitystä koetettaisiin tukkia, vaan pikemminkin niin että siitä saataisiin hyötyjä koko Suomeen. Liikenneyhteyksien toimivuus on tässä ihan ykkösasia.

Vertaa omia tulojasi alueellisiin eroihin

Selvitimme maakuntien välisiä eroja myös ansiotuloissa. Alla olevasta laskurista voit vertailla omia tienestejäsi oman tai muiden alueiden keskituloihin.

Alueelliset erot näkyvät tässäkin: listan kärjestä löytyvät Uusimaa ja Ahvenanmaa; itäisen Suomen neljä maakuntaa vastaavasti vedenjakajan alapuolelta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

On kokonaan toinen asia, muuttavatko ihmiset Uudellemaalle paremman tulotason vai pelkästään parempien töiden perässä. Jokainen tietää, että Helsingissä korkeat elinkustannukset vaativat korkeaa palkkaa.

Vilva Pesonen ja toinen muotoilun opiskelija.
– Lähdin opiskelemaan tunnepohjalta. Palkka ei ole minulle tärkeä kysymys, Vilva Pesonen sanoo.Matti Myller / Yle

Ainakaan tulevalle muotoilijalle Vilva Pesoselle palkka ei ole ylimpänä asialistalla. Mieluummin hän tekee mieluisaa töitä pienemmällä palkalla kuin päin vastoin.

– Pääkaupunkiseutu kiinnostaa minua sen vuoksi, että tuntuu, että siellä pääsee verkostoitumaan saman alan osaajiin. Siellä on myös paljon ihmisiä ja muotoilua tarvitaan.