Yli sata vuotta sitten hävitetyt euroopanmajavat ovat pikkuhiljaa palaamassa Tornionjokilaakson lisäksi myös Keski-Lappiin

Itäisimmät euroopanmajavien pesät löytyvät Ranualta ja Rovaniemeltä.

majavat
Kuva: Harri Norberg: Majava Ylitorniolla
Kuva: Harri Norberg: Majava Ylitorniolla

Majava on tuntematon eläin suurimmalle osalle suomalaisista. Suomessa elää kuitenkin kahta lajia majavia, vieraslajina istutettu kanadanmajava ja rauhoitettu euroopanmajava.

Euroopanmajava hävitettiin aikoinaan Suomesta metsästyksellä, mutta istutuksin se on saatu palautettua Satakuntaan. Lappiin on levittäytynyt oma euroopanmajavakanta Tornionjoen takaa Ruotsista.

Myös Ruotsista euroopanmajavat hävitettiin, sinne uusi kanta siirrettiin Norjasta. Norjan euroopanmajavat ehdittiin rauhoittaa ennen kuin kaikki ehdittiin hävittää.

– Se on jo pitempäänkin tiedetty, että Länsi-Lappi on euroopanmajavan esiintymisaluetta. Pitkin Tornionjokivartta, ihan Torniosta Muonioon, asti majavia löytyy melkeinpä purosta kuin purosta tai vesistöstä, sanoo Suomen riistakeskuksen Lapin aluetoimiston erikoissuunnittelija Harri Norberg.

Majavan asuttama pesä ojanpenkalla Ylitorniolla.
Majavan asuttama pesä ojanpenkalla Ylitorniolla.Raimo Torikka / Yle

Euroopanmajavat leviävät kohti itää

Pesien perusteella Lapin muutaman sadan suuruinen euroopanmajavakanta pesii pääosin Länsi-Lapissa. Harri Norbergin mukaan elinalue on hiljalleen laajentumassa.

– Ihan varmoja havaintoja on siinä mielessä saatu. Nimittäin viimeisimmät tiedot osoittavat, että Ranuan länsiosassa kerätyistä lastunäytteistä määritettiin euroopanmajava. Ranuan itäosissa taas asuu kanadanmajava.

Luonnonvarakeskuksen mukaan myös Tervolasta ja Rovaniemeltä on saatu muutamia näytteitä, jotka ovat euroopanmajavien jättämiä.

Vuonna 2017 Lapissa tutkittiin lastuista löytynyttä DNA:ta sekä pesähavaintoja ja todettiin, että euroopanmajavien pesiä on yhteensä 86. Lapin itäisissä osissa elelee myös kanadanmajavia.

Kanadanmajavien pesiä on löydetty Ranuan lisäksi Posiolta, Sallasta ja Savukoskelta. Sodankylästä ja Kittilästä on löytynyt merkkejä majavista, mutta niistä ei ole vielä todennettu ovatko mahdoliset asukkaat kanadanmajavia vai euroopanmajavia.

Länsirajalla majavan ja ihmisen yhteiseloon on totuttu, koska majavat elelevät hyvinkin lähellä ihmisten asutuksia. Majavan patoja on jouduttu jopa purkamaan, koska niiden vuoksi vesi lainehti viljellylle pellolle.

– Maanviljelijät varmasti kärsivät omalta osaltaan jonkin verran majavista, mutta noin kokonaiskuvassa minusta niistä ei ole haittaa. Ainakin näin maanomistajana näen, että ne puut mitkä ovat minun mailta menneet, ei nyt kyllä suuresti haittaa. Tämähän on hieno luonnon ilmestys täällä. Sitä ei joka paikasta löydy, sanoo ylitorniolainen maanomistaja Juha Ahola.

Ylitorniolla majava on kaatanut talvea varten koivuja puronvarrelta.
Ylitorniolla majava on kaatanut talvea varten koivuja puronvarrelta.Jarmo Honkanen / Yle

Olemassolo näkyy, mutta vaikea kohdata

Majavan pesän lähellä on yleensä pajuja, koivuja tai haapoja kaadettuna. Kaadetuista puista on helppo todeta majavan purujäljet. Puroista voi löytyä myös majavan pato. Itse majava sen sijaan on äärettömän varovainen ja vetäytyy pesään heti, jos se havaitsee ihmisen.

Majava liikkuu lähinnä pimeässä, joten se jää helposti näkemättä. Lapissa valoisa kesä tarjoaa hyvän mahdollisuuden seurata majavien elämää. Jotta euroopanamajavien tarkka määrä saataisiin tietoon, kaivataan varovaisista eläimistä lisää havaintoja.

– Keski-Lappi on erityisesti mielenkiinnon kohteena. Lisähavaintoja majavista kaivataan Sodankylän, Rovaniemen ja Kittilän alueelta sekä myös Tervolan itäosista, kertoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg.

Kanadanmajavaa saa metsästää, mutta euroopanmajava on täysin rauhoitettu. Näitä kahta lajia on kuitenkin erittäin vaikea erottaa toisistaan. Pelkällä näköhavainnolla lajeja tuskin pystyy tunnistamaan kukaan, koska edes tutkijat eivät suostu sitä tekemään.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Kaarina Kauhalan mukaan varmoja keinoja tunnistukseen ovat DNA-analyysi tai kallomorfometria eli mittaukset keitetystä majavan kallosta. Nykyisin Suomessa lajin voi määrittää lähes varmasti myös asuinpaikan perusteella.

Harri Norberg korostaa, että majavaa ei kannata lähteä kenenkään metsästämään Lapin maakunnan länsiosiin, koska siellä lajina on varmastikin rauhoitettu euroopanmajava.

Eteläisessä Länsi-Suomessa johon kuuluu Satakunta, Pirkanmaa ja osa Pohjanmaan eteläisistä kunnista euroopanmajavan pyynti on kuitenkin mahdollista, mutta pyyntilupa pitää hakea riistakeskukselta.

Rauhoitetun euroopanmajavan voi tappaa Lapissa ainoastaan Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla, ja silloinkin vain, jos se on aiheuttanut erityisen suuria vahinkoja.

Vahinkojen syntyminen pyritään estämään ensisijaisesti majavan tekemän padon purkamisella. Se on Lapissa sallittua maanomistajan luvalla 15.6. – 15.9. välisenä aikana.

Euroopanmajavan tekemä pato ja majavalampi Ylitorniolla.
Euroopanmajavan tekemä pato ja majavalampi Ylitorniolla.Raimo Torikka / Yle

1.11.2018 klo 11.50. Korjattu euroopanmajavan metsästystä koskeva kohta viimeisen kappaleen loppupuolella.

Lähteet: Luke, Suomen riistakeskus