Sotaveteraanilehden selvitys: Veteraanien kohtelussa hurjia eroja kuntien välillä – varoja jää myös kokonaan käyttämättä

Kuntien veteraanipalveluihinsa käyttämissä määrärahoissa on suuria eroja. Valtion myöntämiä kuntoutusrahoja jää jopa käyttämättä.

sotaveteraanit
Sotiemme veteraanit keräys
Markku Pitkänen / Yle

Suomen Sotaveteraaniliiton Sotaveteraanilehden (siirryt toiseen palveluun) tuore listaus paljastaa, että rintamaveteraanien palveluihin käytetyissä määrärahoissa on kuntakohtaisesti hyvin suurta vaihtelua.

Veteraanilehden mukaan parhaiten veteraaneja Suomen kaupungeista huomioi Kuopio, joka käytti jokaista veteraaniaan kohden viime vuonna 10 506 euroa. Kärkisijoille sijoittuivat myös Haapavesi 8 956 eurolla ja Turku 4 519 euron panostuksella.

Sen sijaan kolmessa Suomen kaupungissa veteraanipalveluihin käytettiin alle tuhat euroa veteraania kohti: Varkaudessa 990, Raisiossa 784 ja Kauniaisissa 753 euroa.

Valtiokonttorilta saaduista tilastoista (siirryt toiseen palveluun) ilmenee, että kunnat käyttivät veteraanipalveluihin keskimäärin 2 187 euroa veteraania kohti. Pääkaupunkiseudun kunnat sijoittuivat vertailussa keskiarvojen alle: Vantaa 1 765 euron, Helsinki 1 646 euron ja Espoo 1 243 euron panostuksella.

Eniten varoja Sotaveteraanipiirien alueista käytettiin Pohjois-Savon alueen kunnissa, 6173 euroa veteraania kohti, vähiten Ahvenanmaalla: 1 100 euroa veteraania kohti.

Veteraanien tuet jakautuvat kuntoutukseen ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Valtiokonttori ohjaa valtion talousarviossa hyväksytyt määrärahan vuosittain kunnille siellä asuvien veteraanien lukumäärän mukaisesti. Palveluihin käytettiin varoja kaiken kaikkiaan 34 milj. euroa.

Sotaveteraaniliiton sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunnan puheenjohtaja Pekka Paatero on huolissaan siitä, että veteraanit joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa perusteella.

– Erot ovat käsittämättömiä. Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotipalvelujen rahat ovat valtion budjetista. Totta kai valtio edellyttää, että ne käytetään täysimääräisinä. Jos rahat eivät riitä, kunnat voivat hakea lisämäärärahaa ja myös saavat sitä, hän muistuttaa.

Määrärahoja jää käyttämättä – kaikki kunnat eivät ole tilanteen tasalla

Sotaveteraaniliitto kertoo, että kunnat palauttavat käyttämättä jättämiään määrärahoja, joita ne voisivat laittaa veteraanien palveluihin.

– Sen sijaan, että kunnat panostaisivat kartoitukseen ja tarvittavien palveluiden kohdentamiseen, ne palauttavat vuosi toisensa jälkeen käyttämättä jättämiään määrärahoja. Vuoden 2017 määrärahoista kunnilta palautui yli 1,5 miljoonaa euroa, Paatero sanoo.

Palautukset jakautuivat melko tasaisesti kuntoutuksen ja kotipalvelujen välillä. Sotaveteraaniliitosta arvellaan, että veteraaneille kohdistettuja varoja jää käyttämättä, koska suurimmassa osassa kuntia ole yksinkertaisesti minkäänlaista käsitystä heidän veteraaniensa tilanteesta tai tarpeista.

– Eikö kunnissa ymmärretä, että valtiolta saatavien määrärahojen käyttö keventää kunnan budjettia? Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuitenkin kunnilta samoja toimia heidän omilla varoillaan, Paatero ihmettelee.

Paatero muistuttaa, että kuntien velvollisuus on tehdä jokaisen veteraaninsa kohdalla yksilöllinen palvelutarpeen kartoitus ja laatia sen perusteella suunnitelma kunkin veteraanien kotona selviytymiseensä tarvitsemista palveluista.

Paatero peräänkuuluttaa kunnilta enemmän aktiivisuutta yhteydenpidossaan veteraaneihin. Hän muistuttaa, että veteraanijärjestöjen alueellisilla piireillä ja paikallisyhdistyksillä nämä yhteydet ovat jo olemassa, joita kunnat voisivat paremmin hyödyntää.

– Usein näyttää kuitenkin valitettavasti olevan niin, että veteraani saa sen, mitä kehtaa anoa. Ei usein kovissa oloissa sinnittelevä veteraani ole tottunut anelemaan, hän muistuttaa.