Analyysi: Vihreät voi valita uuden puheenjohtajan sammutetuin lyhdyin – ilmoittautuvatko seuraavat ehdokkaat kisaan vasta suljettujen ovien takana?

Puheenjohtajaehdokkailla on edessään vaikea paikka. Heillä on riski hävitä puheenjohtajavaalit tai tulla valituiksi puheenjohtajaksi, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Vihreä liitto
Touko Aalto Vihreiden puoluekokouksessa.
Jarno Kuusinen / AOP

Entisen puheenjohtajan Ville Niinistön ilmoitus tuli tänään monelle vihreälle yllätyksenä. Niinistö ilmoitti, ettei hän lähde vihreiden pätkäpuheenjohtajaksi.

Päätös on ymmärrettävä, sillä Niinistön ura kotimaisessa politiikassa alkaa tältä erää olla taputeltu ja nyt on aika haistella uusia tuulia.

Samalla puolue välttyy entisen puheenjohtajan pitkältä varjolta. Puolen vuoden pesti ja uusi kausi eduskunnassa olisi kesäkuun puoluekokouksessa valittavalle puheenjohtajalle raskas taakka.

Niinistö ei ole kuitenkaan ainoa, joka on kieltäytynyt puheenjohtajaehdokkuudesta. Niinistön lisäksi puumerkkinsä kieltäytyjien listaan ovat laittaneet Maria Ohisalo, Olli-Poika Parviainen, Krista Mikkonen ja Oras Tynkkynen.

Miksi pesti ei kiinnosta vihreiden nousevia kykyjä?

Vihreitä pelottaa sekä riski tulla valituksi että riski puheenjohtajavaaleissa häviämisestä. Yksikään poliitikko ei halua hävitä puheenjohtajavaaleja, sillä tappio heikentää mahdollisuuksia tulevissa mittelöissä.

Toisaalta vihreiden tilanne on todella vaikea. Vihreiden kannatus on laskenut melkein yhtä soittoa vuoden ajan, eivätkä viimeaikaiset uutiset puolueen puheenjohtajatilanteen ympärillä helpota tilannetta.

Vihreiden ympärillä onkin ikävä julkisuuskierre, jota kenen tahansa on vaikea kääntää nopeassa aikataulussa. Eduskuntavaaleihin on enää puoli vuotta aikaa.

Tilanne on epäkiitollinen siinäkin mielessä, jos pätkäjohtaja johtaa puolueen heikkoon vaalitulokseen. Pätkäjohtajan ura politiikan huippupaikoilla voi siinä vaiheessa olla ohi.

Tässä mielessä Ohisalon, Mikkosen ja Parviaisen ilmoitukset ovat ymmärrettäviä.

Tilanne on johtanut siihen, että vihreissä puhutaan nyt puheenjohtajan valinnasta sammutetuin lyhdyin. Tämä tarkoittaisi sitä, ettei kansanedustaja Emma Kari (vihr.) tai Pekka Haavisto (vihr.) kerro ehdokkuudestaan mitään ennen lauantaista puoluevaltuuskunnan kokousta.

Kokouksessa keskusteltaisiin siitä, millaista puheenjohtajaa puolue kaipaa. Valinta tehtäisiin joko kokeneen (Haavisto) tai nousevan tekijän (Kari) välillä.

Vihreissä puhutaan nyt valinnasta sammutetuin lyhdyin. Tämä tarkoittaisi sitä, ettei kansanedustaja Emma Kari tai Pekka Haavisto kerro ehdokkuudestaan ennen lauantaista kokousta.

Tästä osaltaan kielivät myös puheenjohtajaehdokkuudesta luopuneiden ulostulot, joissa on painotettu joko ”koko kansan tuntemaa vihreätä” tai ”tulevaisuuden rakentajia”.

Vihreät eivät usko taustakeskusteluissa, että puheenjohtajakisaan ilmoittautunut kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) valitaan pestiin. Alanko-Kahiluoto tuntuu henkilönä jakavan paljon puolueaktiivien mielipiteitä.

Samaa sanomaa kertoi Ylen viime viikonloppuna tehty kysely, jossa Alanko-Kahiluoto sai yhden äänen.

Puolueessa luotetaan, että Alanko-Kahiluodolle tulee vastaehdokkaita. Niinistö arvioi Ylen haastattelussa, että ehdokkuuttaan vielä pohtivat ihmiset suhtautuvat asiaan myönteisesti.

Kieltäytyminen tulee ainakin koko ajan vaikeammaksi.

Julkisuudessa on ollut paljon porua siitä, että vihreät valitsevat puheenjohtajan suljettujen ovien takana. Käytäntöä on salailevaisuudessaan verrattu (siirryt toiseen palveluun) jopa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen toimintaan, kun se etsi uutta johtajaa pääsihteeri Leonid Brežnevin tilalle 1980-luvulla.

Puoluevaltuuskunnan kokoukset ovat yleensä julkisia, mutta ministerivalintojen ja hallitusohjelmasta päätettäessä asiat käsitellään suljettujen ovien takana.

Valtuuskunta valitsee ensimmäistä kertaa puheenjohtajaa, joten puolueella ei ole aiempaa käytäntöä asiasta. Vihreät vertaavat lauantaista kokousta näihin tilanteisiin.

Asetelma on sinänsä erikoinen, koska puolueet valitsevat puheenjohtajat avoimissa puoluekokouksissa. Samalla vihreät on aina korostanut olevansa muita puolueita avoimempi.

Mitä ilmeisimmin puolue haluaa keskustella ilman ulkopuolisia puolueen tulevaisuudesta ja vaalikampanjasta. Puheenjohtajan profiili vaikuttaa paljon siihen, millaisella kampanjakärjellä puolue lähtee vaaleihin.

Puolue ei halua paljastaa tätä kilpailijoilleen.

Yhtä asiaa suljettujen ovien takana järjestetty kokous ei kuitenkaan estä. Vaikka ehdokkaat ilmoittautuisivat kisaan mukaan vasta kokouksessa, nimet vuotavat julkisuuteen enemmin tai myöhemmin.

Niin on käynyt lähes aina, kun 43 puolueaktiivia on kokoontunut yhteen pohtimaan asioita.

Lue lisää:

Analyysi: Alanko-Kahiluoto avasi vihreiden puheenjohtajapelin ja toi samalla esiin valintaan liittyviä jännitteitä

Olli-Poika Parviainen ja Oras Tynkkynen eivät lähde ehdolle vihreiden puheenjohtajiksi

Maria Ohisalo edelleen suosikki vihreiden johtoon, moni empii – Yle kysyi kannat valinnan tekevältä valtuuskunnalta

Analyysi: Touko Aalto astui liian suuriin saappaisiin liian aikaisin – uusi puheenjohtaja löytyy puolueen ytimestä,

Touko Aallon vuosi vihreiden puheenjohtajana on ollut rimpuilua kohujen kierteessä – "Puolueessa pohditaan, ajaako tällainen vihreät marginaaliin"