Professorit yhtyvät huoleen kielen näivettymisestä – "Pahimmissa uhkakuvissa suomi jää juttelukieleksi kotona"

Suomen kielen professorien mukaan riippuu käyttäjistä, säilyykö suomi täysivaltaisena sivistyskielenä.

suomen kieli
Tekstaria sekakielellä.
Henrietta Hassinen / Yle

Jos äidinkielesi on suomi, olet saattanut pitää itsestäänselvänä, että voit käyttää äidinkieltäsi kaikkialla Suomessa kaikissa yhteyksissä. Tulevaisuudessa se ei kielentutkijoiden ja -tuntijoiden mukaan välttämättä ole aivan itsestäänselvää.

Suomen kielen lautakunta julkaisi viime viikolla poikkeuksellisen kannanoton, jossa puhutaan kansalliskieliin kohdistuvasta "vakavasta uhasta".

Uhka tunnistetaan myös yliopistoissa eri puolilla Suomea. Erityistä huolta suomen kielen professoreissa herättää lautakunnan esiin nostama riski: suomen käyttöalan kaventuminen.

Kuinka laajalle englanti leviää Suomessa?

Itä-Suomen yliopistossa suomen kielen professorina toimiva Hannele Forsberg sanoo, että tähän asti suomen kieltä on voinut käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla, mutta englanti valtaa alaa. Englanninkielisten opinnäytetöiden osuuden kasvusta korkeakouluissa on puhuttu jo pitkään, ja esimerkiksi kaupoissa ja ravintoloissa palvelu tulee entistä useammin englanniksi.

– Jos mihinkään ei puututa ja aloitetaan esimerkiksi englanninkielinen lukiokoulutus, se voi johtaa pahimmillaan siihen, että emme kohta saa yhteiskunnan palveluja omalla kielellämme. Pahimmissa uhkakuvissa mennään lääkäriin tai virastoon, ja siellä joudutaan puhumaan vierasta kieltä. Suomi jää juttelukieleksi kotona, Forsberg pohtii.

Opetusministeriö on selvittänyt (siirryt toiseen palveluun) mahdollisuutta suorittaa ylioppilastutkinto englanniksi.

Kieli säilyy, jos sitä käytetään ja kehitetään

Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantilakin pitää englanninkielisiä lääkärikäyntejä kaukaisena visiona. Hän lisää, että suomen kieltä ei uhkaa mikään toinen kieli, vaan kielen käyttäjät itse.

– Eihän nyt mikään kieli tule ja syö sitä suomea, slurps vaan. Siitähän se uhka muotoutuu, jos me suomenkieliset emme käytä sitä kaikilla aloilla, kuten esimerkiksi koulutuksessa, tieteessä ja hallinnossa ja jos emme kannusta maahan tulevia ulkomaalaisia opiskelemaan suomea. Jos suomea osaamaton väestö kasvaa, pitää alkaa tuottaa palveluja muulla kielellä, Mantila sanoo.

Turun yliopiston suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo on samoilla linjoilla Mantilan kanssa. Hänen mukaansa kieli ei säily ilman, että sitä vaalitaan.

– Suomen kieli on kehitetty 1800- ja 1900-luvuilla valtavalla työllä laaja-alaiseksi sivistyskieleksi. Sen säilyminen vaatii, että sitä käytetään ja kehitetään kaikilla yhteiskunnan eri alueilla. Kielen käyttökelpoisuus vähenee, jos siinä ei ole sanoja, joilla kuvata ilmiöitä, Helasvuo kertoo.

Helasvuo huomauttaa, ettei englannin käytön lisääminen nosta suomea osaamattomia kielimuurin yli.

– Meillä on paljon kielellisiä vähemmistöjä, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea, mutta joille myöskään englanti ei ole vahva kieli. Toimimme parhaiten heidän tulevaisuutensa eteen niin, että tarjoamme heille mahdollisuuden oppia suomea sellaisella tasolla, että he pystyvät tulemaan toimeen suomalaisessa yhteiskunnassa, Helasvuo sanoo.

Professori: "Kissa on nostettu pöydälle"

Suomen kielen lautakunnan kannanotossa todetaan jopa, että "olemme lähellä tilannetta, jossa on konkreettisesti tehtävä päätös siitä, haluammeko edelleen pitää kiinni äidinkielestämme vai olemmeko valmiit luopumaan siitä toisen kielen hyväksi".

Professorit pitävät dramaattista asettelua lähinnä tarpeellisena ravisteluna ja keskustelun herättäjänä. Professori Mantilan mukaan on mahdotonta arvioida, kuinka lähellä kuvailtua tilannetta ollaan. Hänen mielestään on toiminnan aika.

– Tämä on tärkeä kysymys, joka täytyy keskustella nyt. Aiemmin on ehkä pelätty sanoa näin suoraan, koska tällainen voidaan tulkita nationalistiseksi kannanotoksi. Hyvä, että kissa on nostettu pöydälle: Kansallisesta kulttuurista täytyy voida puhua ilman nationalismia, Mantila sanoo.

Lautakunta vaatii kielipoliittista ohjelmaa

Suomen kielen lautakunta vaati kannanotossaan valtiovaltaa ryhtymään pikaisesti toimiin kansallisen kielipoliittisen ohjelman laatimiseksi. Lautakunta kertoo suositelleensa toimenpiteisiin ryhtymistä jo kahdeksan vuotta sitten.

Lautakunnan mukaan ohjelmassa tulisi ottaa kantaa kansalliskielten eli suomen ja ruotsin käyttöalan kaventumiseen, yleiskielen hallinnan heikkenemiseen, suomalaisen kieliyhteisön jäseneksi pääsyn kynnykseen sekä vähemmistökielten ja maahan tulleiden oman äidinkielen opetukseen.

Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) aikoi viime viikolla ottaa asian esille hallituksessa.

Aiheesta keskustellaan myös illan A-studiossa. Lähetys alkaa Yle TV1:ssä klo 21.05.

Lue lisää:

Hätähuuto suomen kielen näivettymisestä: Rappio etenee yhä nopeammin, englannin valta-asema uhkaa