Kunnia kaakaon keksimisestä ei kuulukaan maya-intiaaneille

Mayat jalostivat kaakaosta "jumalten juomaa", mutta kaakaon keksi heimo, joka ehti kadota ihmiskunnan muistista tuhansiksi vuosiksi.

arkeologia
Ylhäältäpäin otettu kuva kaakaokupillisesta.
Tällä herkulla on juuret kaukana Etelä-Amerikassa.CC0

Kaakaolla päästiin herkuttelemaan paljon aiemmin kuin tähän asti on oletettu, eivätkä suklaajuoman ensimmäisten kupillisten kumoajat olleetkaan mayanintiaaneja, kuten tähän saakka on ajateltu, kertoo tuore tutkimus.

Arkeologisten löytöjen perusteella kaakaon viljelemisen oli päätelty alkaneen Väli-Amerikassa 3 900 vuotta sitten. Nature Ecology & Evolution (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistu kansainvälinen tutkimus venyttää kaakaonviljelyn historiaa puolellatoista tuhannella vuodella

Synnyinpaikka puolestaan siirtyy tuhansia kilometrejä etelämmäksi, mayo-chinchipe-intiaanien kyliin.

Tutkimus sai alkunsa kasvitieteilijöiden havainnosta, jonka mukaan kaakaopuiden ja niiden sukulaisten perimä on monimuotoisinta päiväntasaajalla Etelä-Amerikassa. Havainnon takia tutkijat lähtivät etsimään myös uusia arkeologisia todisteita kaakaonkäytön alkuperästä.

He totesivat, että Amazonin altaan pohjoisosien muinainen kaakao on läheistä sukua Meksikosta tavatulle kaakaolle mutta paljon sitä vanhempaa, kertoo kanadalaisen Brittiläisen Kolumbian yliopiston (siirryt toiseen palveluun) antropologian professori Michael Blake.

Hautalöydöt todistavat arvostuksesta

Mayojen ja heiltä kaakaonhimon perineiden asteekkien tavoin kaakao näyttää olleen myös mayo-chincipeille enemmän kuin kupponen mitä tahansa juomaa.

Hekin tarjosivat kaakaonsa koristelluista astioista, ja niitä on löydetty myös haudoista, joten juomalla saattoi olla jo tuolloin keskeinen rituaalinen merkitys, Blake sanoo.

– Kiinnitin huomiota heidän hienoihin astioihinsa, jotka muistuttivat niitä, joissa mayat sekoittivat suklaajuomaansa. Kysyin, olisiko ne ehkä tehty samaan tarkoitukseen, ja minulle vastattiin: "Hmm, kukaan ei ole tutkinut", Blake kertoo Science (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.

Todisteet kaavittiin kulhoista

Astioiden vanhin löytöpaikka on Ecuadorissa sijaitseva Santa Ana-La Florida, mayo-chinchipejen varhaisin tunnettu asuinpaikka ainakin 5 500 vuoden takaa. Yli kolme vuosituhatta sitten kadonneesta heimosta ei tiedetty mitään ennen tämän vuosituhannen alkua.

Keraamisten kulhojen, ruukkujen, pullojen ja niiden sirpaleiden sisäpinnalla oli säästynyt todisteita juomasta, jota mayo-chinchipe-intiaanit olivat nauttineet.

Blake ja hänen työtoverinsa kaapivat jäämät astioista ja saivat kolmenlaista näyttöä kaakaon hyvin varhaisesta alkuperästä.

Näytteissä oli kaakaolle tyypillistä tärkkelystä, teobromiinia eli kitkeränmakuista alkaloidia, jota on runsaasti kaakaopuiden pavuissa mutta ei villeissä sukulaisissa, sekä kaakaolle ainutlaatuisia DNA-jäänteitä.

Maalaus penkillä risti-istunnassa olevasta päälliköstä kahden palvelijan välissä. Penkillä on astia, jonka ylle päällikkö ojentaa kättään.
Mayaruukun maalauksessa on päätelty olevan kulhollinen vaahtoavaa kaakaota.CC0

Ehkä tutkijat pystyvät vielä päättelemään mayo-chinchipejen kaakaoreseptin. Siihen saakka voi sekoitella mayakaakaota. Aivan tämän päivän tuttua juomaa se ei ole.

  • Anna kaakaopapujen käydä ja kuivaa ne
  • Paahda ritilällä
  • Kuori ja hienonna tahnaksi
  • Sekoita tahnaan vettä, chiliä ja maissijauhoa
  • Kaada edestakaisella liikkeellä astiaan, kunnes juoma vaahtoaa
  • Tarjoa koristelluista savikupeista

Astiat antavat lisää tutkimisen aihetta

Tutkijat päättelivät, että kaakao kulkeutui etelästä pohjoiseen viljelijöiden edetessä uusilla alueille tai jopa osana meritse tehtyä rannikkokauppaa. Sen nopeudella voisi selittyä sekin, miten kaakaopavut päätyivät käyttökunnossa uusille heimoille.

Vaikka kunnia kaakaon kehittämisestä "jumalten juomaksi" kuuluisi yhä mayoille, Blaken mielestä uudet löydöt viittaavat siihen, että Etelä-Amerikan muinaisilla kulttuureilla saattoi olla paljon luultua suurempi merkitys mayojen ja asteekkien mahtikulttuurien kehittymiseen.

Todisteeksi hän esittää etenkin Santa Ana-La Floridan astioita. Ne muistuttavat Väli-Amerikasta tehtyjä löytöjä, mutta ovat siis selvästi vanhempia kuin ne.

– Siinäpä aihe, jota ehdottomasti haluamme tutkia lisää, sanoo Michael Blake Science-lehdessä.