Ratkaisuja vaille jääneitä saamelaisasioita käsiteltiin saamelaiskäräjien ja ministeriöiden yhteisillä neuvottelupäivillä

Suomen ministeriöiden edustajat osallistuivat tänä vuonna aktiivisesti saamelaisasioiden neuvottelupäiville.

Saamelaiskäräjät
Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on tyytyväinen saamelaisasioiden neuvottelupäiviin.Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjät ja Suomen ministeriöt kokoontuivat keskustelemaan ajankohtaisista saamelaisasioista Helsingissä 26. ja 29. lokakuuta. Jo neljättä kertaa järjestetyillä saamelaisasioiden neuvottelupäivillä käsiteltiin saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluita, ympäristöä, elinkeinoja sekä saamen kielten nykytilannetta koskevia asioita.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on tyytyväinen neuvottelupäivien keskusteluihin.

– Nämä ovat tärkeitä kokoontumisia, jotka kokoavat yhteen eri ministeriöitä ja viranomaisia vaihtamaan tietoja ajankohtaisista asioista, kertoo Sanila-Aikio.

Neuvottelupäivien yhtenä tarkoituksena on nostaa esille saamelaisaiheita, joihin ei ole löydetty ratkaisuja.

– Esimerkiksi ympäristön vaikutusten arviointia, kaivoksia tai kullanhuuhdontaa koskevia asioita meidän täytyy nostaa esille kokouksesta toiseen. Nämä teemat ovat olleet pöydällä kauan, toteaa Sanila-Aikio.

Saamen kielenhuollon rahoitus yksi suurimmista puheenaiheista

Kaksipäiväisten keskustelujen jälkeen yhdeksi merkittävimmäksi aiheeksi nousi Saamen Kielikaltion tulevaisuus.

Sámi Giellagáldu eli Saamen Kielikaltion on toiminut yhteispohjoismaisesti saamenkielten resurssikeskuksena. Kielikaltio on saamen kieliä koskevissa asioiden ylin päättävä elin, joka on ylläpitänyt etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielien kielenhuoltoa.

Suomessa Giellagáldun toiminta päättyy rahoituksen puutteen vuoksi vuoden lopussa. Toiminta on rahoitettu projektirahoin, ja pysyvää rahoitusta ei ole vielä tiedossa.

– Todella toivon, että me pääsisimme jo siihen pisteeseen, että Suomen valtion puolelta tulisi selkeä vastaus siihen, löytyykö kielitoiminnalle pysyvää rahoitusta vai ei. Sen jälkeen voisimme miettiä, miten Giellagáldua voisi rahoittaa muilla keinoilla, jos emme saa valtion budjetista pysyvää rahoitusta, kertoo Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien ja ministeriöiden neuvottelupäivät
Saamelaiskäräjät tapasi ministeriöiden edustajia 26. ja 29. lokakuuta Helsingissä.Sámediggi / Saamelaiskäräjät

Saamelaisasioista laajempi kokonaiskuva

Neuvottelupäivien yhtenä tavoitteena on tehdä ajankohtaisimpia saamelaisasioita tutuiksi ministeriöille.

Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusyksikön neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi kertoo, että Suomen ministeriöiden edustajat osallistuivat tänä vuonna aktiivisesti saamelaisasioiden neuvottelupäiville.

Hautakorven mukaan neuvottelupäivät ovat osa valtioneuvoston toimintaohjelmaa, jolla pyritään lisäämään alkuperäiskansa saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia Suomessa.

– Meidän tavoitteena on vahvistaa saamelaiskäräjien osallistumista. Neuvottelupäivät auttavat saamelaiskäräjiä tuomaan esille saamelaisten kannalta tärkeitä asioita kehysvalmisteluun, mutta myös tulevaisuuden valmisteluita varten.

Neuvottelupäivillä syntyi keskustelua saamelaisasioista myös ministeriöiden välillä. Hautakorpi kertoo, että Saamelaiskäräjien esille tuomissa ajankohtaiskatsauksissa ministeriöt kuulivat toistensa työn alla olevista toiminnoista ja samalla vaihdettiin ajatuksia saamelaisasioista.

Hautakorven mukaan ministeriöissä on tarvetta sille, että Suomen virkamiehiä saamelaisasioista koulutetaan.

– Näin saamelaisasioista syntyy suurempi kokonaisuus. Osalla ministeriöiden toimijoista voi olla jo valmiiksi pitkät perinteet yhteistyöstä saamelaisasioiden parissa, kun taas osa saattaa vasta nyt havahtua siihen, että saamelaiskäräjät on olemassa ja näitä asioita täytyy kehittää yhdessä saamelaisten kanssa, kertoo Hautakorpi.

"Saamelaisasiat kuuluvat ministeriöiden työhön"

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio toivoo, että tulevaisuudessa saadaan enemmän edistysaskelia saamelaisasioiden kehittämiseksi.

– Saamelaisasioiden hoitaminen kuuluu ministeriöiden ja viranomaisten työhön. Monesti kun pääsemme keskustelemaan laajemmin asioistamme, he saavat myös ajankohtaista tietoa ja voivat yhä enemmän syventyä näihin asioihin.

– Juuri tällaisissa yhteyksissä sovimme, millaisilla askeleilla lähdemme etenemään ja olemme sopineet myös jatkosta, kertoo Sanila-Aikio.