Verokarhulle entistä vähemmän – verotuotto laski lähes joka kunnassa Kanta-Hämeessä vuonna 2017

Edes pääomatulojen voimakas kasvu ei riitä peittämään ansiotuloverojen verokertymien supistumista kunnissa.

verotus
veropäivän logo
Pääomatuloja kertyi hyvin Hämeenlinnassa, Forssassa ja Tammelassa 2017.Yle Uutisgrafiikka

Pääomatulot ovat kasvaneet vahvasti Kanta-Hämeessä viime vuonna. Veronalaisten pääomatulojen määrä kasvoi viime vuonna runsaat 14 prosenttia vuodesta 2016. Erityisen vahvaa pääomatulojen kasvu on ollut Hämeenlinnassa, Jokioisilla, Lopella, Tammelassa ja Forssassa.

Hämeenlinnassa pääomatulot kasvoivat 24,5 prosenttia vuodesta 2016. Pääomatuloja kertyi Hämeenlinnassa runsaat 111 miljoonaa euroa. Forssassa pääomatulot kasvoivat 18 prosenttia, niitä kertyi yhteensä noin 20,5 miljoonaa euroa.

Näin myös pääomatuloveroa maksettiin reilusti enemmän kuin aiemmassa, vuoden 2016 verotuksessa. Maksetun pääomatuloveron määrä kasvoi reilut 17 prosenttia.

Vain Tammelassa veromäärä kasvoi

Maksettuja ansiotuloveroja puolestaan kertyi Kanta-Hämeessä lähes 790 miljoonaa euroa. Tämä on 3,1 prosenttia vuotta 2016 vähemmän.

Ansiotulo- ja pääomaveroja ja Yle-veroa Kanta-Hämeestä kertyi kaikkiaan runsaat 880 miljoonaa euroa, mikä on 1,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kunnista ainoastaan Tammelassa maksettujen verojen määrä on kasvanut edellisestä verotuksesta, 0,4 prosenttia.

Johtopäätös asiasta on, että verotus on keventynyt vuonna 2017 – etenkin, kun ansiotulojen verotusta matalamman verotusasteen pääomatulojen osuus on kasvanut Kanta-Hämeessä.

Autokaupalla Kanta-Hämeen verokärkeen 2017

Pörssiin listautunut autoliike Kamux on ollut pitkään Kanta-Hämeen nopeimmin kasvaneita yrityksiä.

Henkilökohtaisen ykköspaikan vuoden 2017 verotilastossa nappasikin Kamuxin perustaja Juha Kalliokoski runsaan 6,7 miljoonan tuloillaan. Autokauppiaalle kertyi pääomatuloa runsaat 6,5 miljoonaa euroa. Palkkatuloa hän tienasi runsaat 208 000 euroa.

Tuloistaan hän maksoi veroa 34,4 prosenttia eli yli 2,3 miljoonaa euroa.

Verotuotto sakkaa Riihimäellä

Forssasta ja Hämeenlinnasta poiketen Riihimäen verotulokehitys on ollut yllättävän sakkaava. Pääomatuloveron euromäärä väheni 4,5 prosenttia edellisvuodesta Riihimäellä. Myös ansiotulojen verotuotto supistui 4,1 prosenttia.

Riihimäen yhteenlasketun (ansio- pääoma- ja Yle-veron) verokertymän muutosprosentti on ollut vuonna 2017 maakunnan kolmanneksi suurin, -4,0 prosenttia. Isoin pudotus prosentuaalisesti on koettu Hausjärvellä (-4,8 prosenttia) ja Humppilassa (-4,3 prosenttia).

Vahvistuneista pääomatuloista poiketen maksettujen ansiotuloverojen määrät ovat kaikissa maakunnan kunnissa laskeneet vuodesta 2016. Jokioisilla (-5,7 prosenttia) ja Lopella (-5,4 prosenttia) ansiotuloverojen pudotus on ollut voimakkainta.