Lumme, kataja, järviruoko - Suomen suurimmat, nopeimmat ja vanhimmat kasvit yllättävät!

Mikä on Suomen suurilehtisin kasvi? Entä vanhin puu? Suurin kukka? Kaikenlainen kiistely voidaan lopettaa nyt. Tässä on kahden Juhan, Puoli seitsemän Roihan ja Luonto-Suomen Laaksosen laatima ennätyslista, josta ei ole valitusoikeutta. Kasvien kingit, olkaa hyvät!

kasvit
Juhat Luonnossa: Kasvien kingit
Juhat Luonnossa: Kasvien kingit

Suomen nopein kasvi

Ehdokkaita Suomen nopeimmin kasvaksi kasviksi on neljä: ahvenviita, humala, järviruoko ja karhunköynnös.

Humala ja karhunköynnös ovat kieltämättä nopeita, mutta vaativat toisilta kasveilta tukea. Osa nojailee seinustoihin, erilaisiin rakennelmiin ja puihin. Ja ahvenviita puolestaan lilluttelee veden avulla eikä sekään panosta vahvaan varteen.

Järviruoko ja paju ovat vallanneet hiekkarannan
Isto Janhunen / Yle

Tämän pohjalta voittajaksi ja mestariksi on pakko julistaa järviruoko eli ryti. Se kasvattaa ihan itse pitkän vahvan varren ja heiluttelee tummia tupsujaan ylpeän oloisena. Sen ei tarvitse nojailla tai tukeutua mihinkään, ja varsi venyy jopa kymmenen senttiä päivässä.

Tämän sarjan kipailusta on suljettu pois yleisimmät puutarhakasvit ja vieraslajit, jättitartar ja pitkät putket.

Suurin kukka

Lumpeen kukka
Rauno Korhonen

Isolumpeen kukka on epäilyksettä Suomen luonnon suurin kukka ja isolumme puolestaan pohjanlumpeen eteläinen alalaji.

Isolumpeen kukka voi olla levitettynä jopa 20-senttinen, joskin kukka ei yleensä avaudu aivan levälleen, vaan terälehdet taipuvat kuppimaisesti ylös, jolloin halkaisijaksi tulee korkeintaan 15 cm.

Hyvänä kakkosena ja kolmosena tulevat sitten keltakurjenmeikka ja tikankontti.

Kukkien kokoa on yleisesti vaikea mitata, koska niiden rakenne on usein hyvin kolmiulotteinen.

Ja tiedoksi nille, jotka ihmettelevät auringonkukan tai päivänkakkaran poissaoloa: ne ovat mykerökukkaisia ja se, mitä sanomme kukaksi, on kymmenien tai satojen pikkukukkien muodostama kukinto.

Korkein ja vanhin puu

Suomen korkeimman puun titteliä pitää hallussaan Punkaharjulla kasvava euroopanlehtikuusi, jolla pituutta löytyy 47,1 metriä. Myös puun ikä tiedetään – se on istutettu vuonna 1880, ja kun taimi oli istutusikäisenä kolmivuotias, niin tällä hetkellä ikää löytyy yli 140 vuotta.

Korkeiksi kasvavat myös mannyt ja kuuset, ennätysyksilöt yli 40-metrisiksi.

Puitten kasvamisessa on lisäksi otettava huomioon, että puut kasvavat kärjistään. Sarjakuvissa ja ihmisten kertomuksissa kuvatut ja hellityt tarinat lapsuuden keinun tai kaarnaan piirrettyjen sydämien löytymisestä monta metriä aluperäistä korkeammalta eivät siis pidä paikkansa.

Suomen vanhin puulaji on puolestaan kataja. Lemmenjoelta löydettiin aikanaan kataja, jolla oli ikää 1057 vuotta. Iän määritys edellytti valitettavasti sahan käyttöä ja puuvanhus kuoli.

Vanhin pystyssä oleva suomalainen puu on ilmeisesti Lapissa, Urho Kekkosen kansallispuistossa kasvava 800-vuotias mänty. Vanhin tunnettu kotimainen mänty on ollut 1029 vuoden ikäinen.

Suuri puu joutui myrskyn runnomaksi Uudenmaankadulla.
Suuri puu joutui myrskyn runnomaksi Uudenmaankadulla.Paula Collin / Yle

Aina kun puhutaan vanhoista puista, esiin nostetaan tammi, mutta niiden ikä tuottaa useasti pienehkön pettymyksen. Vaikka suuret tammet näyttävät vanhoilta, ne kasvavat ja vanhenevat nopeasti, eivätkä yllä havupuitten tasolle. Tammet ovat harvemmin yli 400 vuotiaita.

Suurimmat lehdet

Vieraslajit ovat tässä sarjassa vahvoilla. Kaupunkien puistoissa huomio kiintyy ensiksi etelänruttojuuriin, jotka joillakin ranta-alueilla ovat vallanneet alaa turhankin tehokkaasti. Mutta myös jättitartar kasvattaa niin isot lehdet, että ainakin lapset pääsevät niiden alle sadetta piiloon.

Muista maininnan ansaitsevat piharatamot ja leskenlehdet, jotka kevään kukkimisen jälkeen kasvattavat hyvinkin huomattavan lehden. Älkäämme unohtako myöskään haapaa, jonka lehdet voivat kasvaa hämmästyttävänkin suuriksi, jos vain ravintoa on tarjolla ja kasvuolosuhteet ovat muuten hyvät.

Kiitämme kilpailuihin osallistuneita kasveja ja kaikille ihmislukijoille tiedoksi: Tarkkailkaa luontoa, se tarkkailee teitä!