Lähes kolmasosa puutiaisista kantaa ainakin yhtä taudinaiheuttajaa – eniten sellaisia on Suomen etelärannikolla

Kansalaisten avulla kerätty Turun yliopiston laaja punkkipankki on tuonut uutta tietoa sekä tavallisen puutiaisen että taigapunkin kantamista taudinaiheuttajista.

puutiaiset
Punkki lähikuvassa iholla.
Juha Metso / AOP

Noin kolmasosa puutiaisista kantaa ainakin yhtä taudinaiheuttajaa, ja kaksi prosenttia useampaa kuin yhtä. Tavallisista puutiaisista 30 prosenttia kantaa taudinaiheuttajaa ja taigapunkeista 24 prosenttia.

Tavalliset puutiaiset kantavat lisäksi useampaa eri taudinaiheuttajaa tyypillisemmin kuin taigapunkit. Tutkijoiden havaitsemista taudinaiheuttajista yleisin oli borrelioosia aiheuttava Borrelia burgdorferi -bakteeri, jota löytyi 17 prosentista puutiaisista.

Tavallinen puutiainen
Tavallinen puutiainen.Maija Laaksonen / Turun yliopisto

Tuore tutkimus osoittaa, että taudinaiheuttajia kantavien puutiaisten määrä on korkein Suomen etelärannikolla, jossa esiintyy vain tavallista puutiaista (Ixodes ricinus). Kantajuus on kuitenkin miltei yhtä suuri Keski-Suomessa, jossa esiintyy molempia puutiaislajeja, sekä Pohjois-Suomessa, jossa valtalajina on taigapunkki (I. persulcatus).

Tutkijat etsivät useita eri taudinaiheuttajia

Turun yliopiston kesällä 2015 toteuttama puutiaisten valtakunnallinen yleisökeräys kerrytti tutkijoille ainutlaatuisen 20 000 puutiaisyksilön aineiston.

Halusimme hyödyntää arvokkaan kansalaisten keräämän aineiston mahdollisimman hyvin, ja etsimmekin samalla kertaa monia eri taudinaiheuttajia aiemmin löydettyjen ohella.

Eero Vesterinen

Aineistosta löytyi neljä eri Lymen borrelioosia aiheuttavaa Borrelia burgdorferi -ryhmän bakteeria: B. garinii, B. valaisiana, B. afzelii ja B. burgdorferi sensu stricto. Näistä B. garinii ja B. afzelii olivat yleisimmät kummassakin puutiaislajissa.

– B. garinii -bakteerin tiedetään olevan tavallisin neuroborrelioosin aiheuttaja, kun taas B. afzelii aiheuttaa pääosin iho-oireita, kertoo Turun yliopiston apulaisprofessori Jukka Hytönen.

– Halusimme hyödyntää arvokkaan kansalaisten keräämän aineiston mahdollisimman hyvin, ja etsimmekin samalla kertaa monia eri taudinaiheuttajia aiemmin löydettyjen ohella, lisää hanketta koordinoinut tutkijatohtori Eero Vesterinen yliopiston tiedotteessa.

Pilkkukuumetta aiheuttavia Rickettsia-suvun bakteereita tutkijat löysivät kymmeneltä prosentilta puutiaisista, ja kantajuus oli puolet korkeampi tavallisessa puutiaisessa kuin taigapunkissa. Aineistosta löytyi kolme eri Rickettsia-suvun bakteeria: R. helvetica, R. monacensis ja Candidatus R. tarasevichiae, joista ensin mainittu oli selvästi yleisin.

Taigapunkki
Taigapunkki.Maija Laaksonen / Turun yliopisto

– Ensi kertaa Suomesta havaittua Ca. R. tarasevichiae -bakteeria löysimme enimmäkseen taigapunkista, mutta nyt myös ensimmäistä kertaa muutamasta tavallisesta puutiaisesta, sanoo dosentti Tero Klemola.

Punkkisyynillä borrelioosia vastaan

Kansanterveydellisesti merkittävimmät puutiaisperäiset sairaudet Suomessa ovat Lymen borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus.

Suuren puutiaisaineiston hyödyntäminen lääketieteellisiin ja biologisiin tutkimuksiin on vielä alussa. Monipuolinen puutiaistutkimus tuleekin jatkumaan Turun yliopistossa.

Tero Klemola

– Rokotus on olemassa vain puutiaisaivotulehdusta vastaan, joten päivittäinen punkkisyyni on edelleen ainoa tapa suojautua borrelioosia vastaan ja on tarpeen etenkin alueilla, joissa puutiaisia on runsaasti. Muiden tutkimuksessa löytyneiden taudinaiheuttajien mahdollisia kansanterveydellisiä riskejä ei tulisi kuitenkaan unohtaa, vaikka näiden sairastapauksia raportoidaankin Suomessa edelleen hyvin vähän ja tautien oireet ovat usein lieviä, muistuttaa Turun yliopiston apulaisprofessori Jukka Hytönen.

– Suuren puutiaisaineiston hyödyntäminen lääketieteellisiin ja biologisiin tutkimuksiin on vielä alussa. Monipuolinen puutiaistutkimus tuleekin jatkumaan Turun yliopistossa, dosentti Tero Klemola painottaa.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Parasites & Vectors -julkaisusarjassa.

Lue lisää:

Punkin puremasta sairastuneet saattavat saada useamman taudin kerralla

Suomalainen punkkitutkimus: Lähes joka viidennellä punkilla on borrelioosibakteeri

Turun yliopistoon tulvii tuhansittain punkkeja – yli 100 näytettä päivässä