Matleena ja Tuomo erosivat ja nukkuvat nyt samassa sängyssä vuoroviikoin – Onko sopuisa ero mahdollinen?

Ero ei ole kaiken loppu vaan rauhanneuvottelujen alku. Asiantuntija ehdottaa erorauhaa keinoksi välttää raastavat riidat. Jutun lopussa voit testata eroriskisi.

Avio- ja avoero
Matleena ja Tuomo Helsingissä.
Matleena ja Tuomo erosivat pari vuotta sitten.Tuomo Björksten/Yle

Kahdeksantoista vuotta naimisissa, kaksi lasta ja omakotitalo. Periaatteessa ihan hyvät keskusteluvälit ja halu saada avioliitto toimimaan. Tässä tilanteessa Matleena ja Tuomo olivat pari vuotta sitten – ja silti he erosivat.

Tässä jutussa he ja lapsettomuudesta kärsinyt Panu kertovat omasta erostaan. Sovinnollinen ero on asiantuntijan mielestä mahdollinen – se vaatii sitoutumista erorauhaan.

Jutun lopusta löytyvällä testillä voit selvittää, mitä tutkimuksissa löytyneitä eroriskejä tai liittoa tukevia seikkoja sinulla on elämässäsi.

Kovimpia paikkoja oli se, kun piti kertoa asia lapsille.

Tuomo

Matleenalla ja Tuomolla on erilainen muistikuva päivästä, jolloin lopullinen eropäätös tehtiin. He muistavat eri tavoin sanat, joilla pitkään ilmassa ollut tilanne laukaistiin.

Yhden asian he muistavat kuitenkin samoin: Matleena sanoi asian ääneen ja antoi sormukset takaisin.

– Se oli sekä helpotus että järkytys, Tuomo muistelee.

Eropäätös oli lopulta yhteinen. Matleena pohtii nyt jälkeenpäin, että rakkaus oli hiipunut vuosien varrella. Hän itse huomasi jossain vaiheessa olevansa enemmän oma itsensä muualla kuin kotona.

Tuomonkin mielestä he olivat pitkään eläneet isänä ja äitinä hyvänä tiiminä, mutta parisuhde oli jäänyt taka-alalle. Vaimon ja miehen rooli – siihen liittyvä yhteys ja fyysinenkin läheisyys – olivat kadonneet.

Mikään nopea päähänpisto ero ei ollut, eikä yhteisestä elämästä luovuttu helpolla. Siitä molemmat tuntuvat olevan nyt jopa ylpeitä.

Ensin pari kokeili asumuseroa siten, että kumpikin asui joka toinen viikko lasten kanssa kotona ja joka toinen viikko varta vasten hankitussa vuokra-asunnossa.

Toiveena oli, että erillään oleminen olisi herättänyt kipinän uudelleen. Yhdessä oli sovittu, että halutessaan toista voi pyytää treffeille – treffeillä ei käyty kertaakaan.

Tuomo ja Matleena Helsingissä.
Pariterapia ei pelastanut Matleenan ja Tuomon avioliittoa, mutta silti he suosittelevat sitä kaikille.Tuomo Björksten/Yle

Pariterapeutilla käytiin. Sitä molemmat pitävät erosta huolimatta edelleen hyvänä asiana. Asioista tuli puhuttua kunnolla ulkopuolisen tukemana.

Se on molempien mielestä voinut vaikuttaa siihen, että ero on pystytty hoitamaan asiallisesti.

– Kovimpia paikkoja oli se, kun piti kertoa asia lapsille. Se me hoidettiin kyllä mallikkaasti. Taisipa olla, että pelattiin vielä yhdessä illalla lautapeliäkin. Jäin sohvalle yöksi kotiin, enkä lähtenyt vuokra-asunnolle, Tuomo muistelee.

Ero ei ole loppu vaan rauhanneuvottelujen alku

Suomessa solmitaan vuosittain reilut 27 000 avioliittoa. Ensimmäisistä avioliitoista eroon päätyy enemmän kuin joka kolmas.

Usein arvioidaan, että kaikista avio- ja avoliitoista kariutuisi jopa noin puolet, mutta tarkkaa tilastotietoa tästä ei ole. Se kuitenkin tiedetään, että jos takana on aiempia eroja, eroriski myöhemmissäkin liitoissa kasvaa.

Väestöliiton mukaan vuosittain noin 30 000 lasta ja nuorta kokee vanhempiensa eron. Viiden vuoden takaisen Perhebarometrin mukaan yhteisiä lapsia hankkineista eronneista kolmasosalla oli vaikeuksia sopia lasten huollosta entisen puolisonsa kanssa.

Se ajatus pitää unohtaa, että ero olisi suhteen loppu, jos on yhteisiä lapsia. Siitä vasta alkavat rauhanneuvottelut ja sovittelu.

Heli Vaaranen

Parisuhteen päättyminen ja ero on aina kriisi. Valtiotieteen tohtori, sosiaalitieteilijä ja psykoterapeutti Heli Vaaranen johtaa Väestöliitossa parisuhdepalveluita. Hänen mielestään sitä ei pidä hyväksyä, että ero väistämättä johtaisi syviin haavoihin ja kärsimykseen jopa vuosiksi.

Erorauha on asia, josta Vaaranen puhuu mielellään. Siihen eron keskellä kamppailevien pitäisi hänen mukaansa pyrkiä. Mahdollisiin eroriitoihin pitäisi suhtautua kuin sotatilanteeseen, joka vaatii rauhanneuvotteluja: yhteisten pelisääntöjen sopimista, diplomatiaakin.

Sopuisa ero vaatii, että molemmat osapuolet haluavat solmia erorauhan. Se taas vaatii myös oman käytöksen miettimistä, halua toimia teoissaan ja valinnoissaan rauhan puolesta omista loukatuista tunteista huolimatta.

Erorauhan huoneentaulu

Syvät ristiriidat johtuvat usein eroavan parin eritahtisuudesta. Toinen on miettinyt jo tulevat askeleet mielessään ja haluaa irtautua, kun toinen vasta sulattelee asiaa.

Syviksi ristiriidoiksi erilainen tahti leimahtaa tilanteissa, joissa ero seuraa petoksesta. Jos puoliso on esimerkiksi rakastunut toiseen ja on salannut asian eikä ole uskaltanut kertoa siitä. Lähtijä voi myös kokea, että nopea irtautuminen ilman asioiden vatvomista on paras vaihtoehto.

Vaarasen mielestä on ymmärrettävää, että ihminen haluaa kivusta nopeasti eroon samaan tapaan kuin vaikka polttavan kuumasta vedestä. Erossa kipua ei voi kuitenkaan välttää.

Usein on myös lähtijän oma etu, että tämä jaksaa käydä eroa vielä läpi entisen puolisonsa kanssa. Jos eritahtisuutta ei ota huomioon, ristiriidat voivat leimahtaa ja kestää vuosia.

Tämä ajatus saa Vaarasen mukaan tukea tutkimuksista. Esimerkiksi Belgiassa on tutkittu niin sanottuja vaikeita eroja. Ihmiset niissä ovat kokeneet, että ero olisi sujunut paremmin, jos he olisivat saaneet neuvotella ja keskustella enemmän siitä, miksi tämä tapahtuu.

– Se ajatus pitää unohtaa, että ero olisi suhteen loppu, jos on yhteisiä lapsia. Siitä vasta alkavat rauhanneuvottelut ja sovittelu. Itse asiassa yhdessä sovittavia asioita on eron jälkeen paljon enemmän kuin ennen eroa.

Vaikka lapsiperheissä ero vaatii enemmän sopimista ja neuvotteluja kuin lapsettomien parien erotessa, suurta pettymystä on tärkeää käsitellä silloinkin.

Panun vaimo kertoi olevansa ihastunut toiseen

Tahaton lapsettomuus on elämän suuri kriisi, joka koettelee myös parisuhdetta. Näin kävi myös Panulle.

Viisi vuotta sitten 37-vuotias Panu ja hänen silloinen puolisonsa makasivat flunssaisina kotona. Päivä oli kulunut sängyssä makoillen, torkkuen ja jotain lukien.

Kotona yhdessä vietetyn päivän iltana elämä kuitenkin muuttui lopullisesti. Nukkumaan mennessä vaimo sai kakistettua ulos sanat, jotka olivat roikkuneet ilmassa jo jonkin aikaa: hän haluaa eron.

– Kyllä se tuli kuitenkin yllätyksenä. Vaikka molemmilla oli kyllä ollut jo pitkään sitruuna ahterissa, eikä kivaa enää pitkään aikaan, Panu kertoo.

Panu työpaikkansa lähellä Helsingissä
Panun avioliitto päättyi eroon viisi vuotta sitten.Tuomo Björksten/Yle

Pari oli yrittänyt lasta pitkään onnistumatta. Mitään varsinaista syytä lapsettomuuteen ei tutkimuksissa löytynyt. He olivat pyrkimässä myös adoptiojonoon, mutta siinä vaiheessa parisuhde oli jo pitkällä alamäessä.

– Eipä ollut esimerkiksi kovinkaan paljon enää seksiä, mikä tietysti on yksi varoitusmerkki.

Entinen puoliso kertoi syyksi ihastumisen toiseen. Panu ei ole varma, oliko se oikea syy, vai vain keino kiertää varsinainen vika eli se, että yhdessäolo ja lapsettomuus ahdistivat.

Hän arvelee, että syitä oli lopulta monia, mutta ne pitkälti juontuivat kipeään lapsettomuuteen – se on tutkimustenkin mukaan eroriskiä lisäävä asia.

– Se on ilmeisesti jonkinlainen vedenjakaja. Toisia se hitsaa yhteen ja toiset sitten lähtevät omille teilleen. Niin mä ainakin itselle uskottelen, että olisimme tänä päivänäkin vielä yhdessä, jos olisimme onnistuneet.

Puhuminen auttoi, korkki pysyi kiinni

Uuteen kotiin muutettuaan Panu päätti laittaa elämän järjestykseen. Hän aloitti nettideittailun ja hankki uuden harrastuksen. Pian eron jälkeen hän solmi myös niin sanotun “laastarisuhteen”, jota nyt katuu.

– Roikuin siinä liian pitkään vain sen takia, että kelpasin jollekulle.

Sen sijaan hyvä päätös oli hakeutua heti ammatti-ihmisen puheille keskustelemaan erosta. Entinen puoliso ei Panun pyynnöstä huolimatta halunnut eroa ulkopuolisen kanssa ruotia.

Miessakkien Erosta elossa -ryhmässä Panu tunsi kuitenkin saavansa tarvitsemaansa tukea.

– Päätin myös, etten ole perinteinen Suomi-mies ja pysyn irti viinasta.

Nyt, viiden vuoden jälkeen, Panu kertoo päässeensä erosta yli ja olevansa tyytyväinen elämäänsä. Ainoa, mitä hän vielä joskus haikailee, ovat suhteet entisen puolison sukuun.

– Eron myötä tosiaan menettää myös puolet sukua. Mutta en oikein näe enää asiallisena olla yhteydessä entisen vaimon sukulaisiin.

Lapset eivät saa kokea syyllisyyttä

Tuomo ja Matleena erosivat pari vuotta sitten, mutta he nukkuvat edelleen samassa sängyssä – tosin eri aikaan.

Heidän kaksi yhteistä teini-ikäistä lastaan asuu talossa, jossa koko perhe aiemmin asui. Vanhemmat asuvat siellä heidän kanssaan vuoroviikoin. Nyt talo on Tuomon omistuksessa.

– Sehän tarkoittaa, että olen vieraana omassa entisessä kodissani. Se ei ole aina helppoa. Me nukutaan samassa sängyssä, pestään samoja saamarin jääkaappeja. Siinä mielessä ollaan vähän jumissa vanhassa, Matleena muotoilee.

Tähän ratkaisuun kuitenkin päädyttiin juuri lasten takia. He kun ovat eroon syyttömiä.

Matleenalla itsellään on tausta eroperheen lapsena. Hän ei halunnut, että lapset joutuvat elämään reppu selässä.

– Minun vanhempani erosivat, kun olin 10-vuotias ja tuolloin valitsin, että muutan äidille. Matkustin joka viikonloppu isän luokse, koska tunsin syyllisyyttä, että olin jättänyt hänet yksin asumaan. En halunnut sitä omille lapsilleni.

Vanhempiensa erosta Matleenalla on kuitenkin muuten sopuisat muistot. Isä ja äiti olivat puheväleissä ja kanssakäyminen luontevaa. Yksi juhannuskin vietettiin yhdessä, vaikka äidillä oli jo uusi puoliso.

Tutkimusten mukaan vanhempien ero voi lisätä omaakin eroriskiä. Toisaalta vanhempien tapa hoitaa ero antaa mallin siihen, miten syviä ristiriitoja käsittelee. Matleena arvelee, että suhtautuminen omaankin eroon kumpuaa osin sieltä.

Jos ei avioliiton aikana pysty puhumaan, kyllä sitä on vaikea siinä erohetkellä sitten lähteä kommunikoimaan.

Tuomo

Tuomo uskoo, että hän ja Matleena pystyivät sopimaan erosta, koska puhuivat myös avioliiton aikana.

– Kyllä mulla on sellainen tunne, että suurimman osan parisuhdetta kohtasimme kuitenkin henkisesti. Jossain vaiheessa tuli toki suojakilpiä ja katkeroitumistakin. Mutta jos ei avioliiton aikana pysty puhumaan, kyllä sitä on vaikea siinä erohetkellä sitten lähteä kommunikoimaan.

Tuomo kertoo, että kasvotusten he eivät juuri enää neuvottele: käytännön asioista sovitaan sähköposteilla tai whatsapp-viesteillä. Molemmilla on uudet kumppanit ja näilläkin lapsia.

Nykyinen asumisjärjestely on kuitenkin molempien mielestä toimiva – ainakin toistaiseksi. Täydellinen se ei ole, eikä mahdollinen kaikille eroaville pareille. Se vaatii paitsi taloudellista mahdollisuutta myös pitkää pinnaa – niin heiltä itseltään kuin kuin nykyisiltä siipoiltakin.

– Voin hyvin kuvitella, kun joku lukee tästä meidän järjestelystä, että ensimmäisenä ajattelee, ettei tuollainen onnistu, Matleena sanoo.

Eronneiden neuvot eroaville

Väestöliiton Parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen sanoo, että liian moni pelkää hakea erotessaan ulkopuolista apua, vaikka siitä usein olisi hyötyä.

– Pelätään leimautumista ja syyllistämistä, vaikka sitä ei tietenkään ole. Kyse on siitä, että autetaan järjestämään elämä uudelleen hyvin keskeisen, mutta aika tavallisen tragedian jälkeen.

Eroaville pareille annettavaa tukea pitäisi Vaarasen mielestä olla laajemminkin tarjolla, maksuttomasti ja eri puolilla maata – se olisi yhteiskunnallisestikin tärkeää.

– Ero aiheuttaa voimakasta sydänsurua eroavalle parille, mutta se vaikuttaa voimakkaasti myös lapsiin ja lähipiiriin. Se näkyy poissaoloina työstä, sairasteluna, masennuksena ja terveydenhuollon palveluiden käyttämisenä.

Mitä neuvoja eron kokenut haluaisi antaa eroa miettivälle tai sitä juuri nyt kokevalle? Miten erosta on mahdollista selvitä?

Panu ei eronneena sinkkuna ryhdy mielellään neuvomaan muita.

– On siteerattava mummoani, joka neuvoi, että muiden ihmisten naima-asioihin ei pidä puuttuman. Siitä ei seuraa kuin harmeja, Panu nauraa.

Lopulta vinkkejä kuitenkin tulee. Niistä tärkein on sama, mitä hän itsekin noudatti: keskusteluapua kannattaa hakea – myös ammatti-ihmisiltä. Sitä Panu suosittelee erityisesti miehille.

Puhuminen auttaa ja erityisesti ammatti-ihmisen kanssa – kaverit symppaa, ammattilainen auttaa.

Panun neuvo

Matleenasta eronnut Tuomo on samaa mieltä. Eron läpikäyminen perusteellisesti voi tuntua kipeältä ja tarpeettomalta, jos ei ole lapsia eikä siksi tarvetta pysyä asiallisissa väleissä. Silloinkin siitä voi olla hänen mielestään hyötyä.

On oma etusi keskustella ero läpi kunnolla – pidemmän päälle se kannattaa, ja osaat ehkä välttää virheitäsi seuraavassa suhteessa.

Tuomon neuvo

Matleenan mielestä sopuisan eron kannalta on tärkeää, että pystyy muuttamaan suhtautumisensa entiseen puolisoonsa neutraaliksi: tätä ei voi rakastaa, mutta ei saa myöskään vihata.

Opettele suhtautumaan entiseen puolisoosi kuin kaveriin, jonka kanssa haluat tulla toimeen.

Matleenan neuvo

Tapa, jolla entiselle puolisolle puhuu, ei voi enää olla samanlainen kuin naimisissa ollessa. Tämä ei ole enää elämänkumppani, mutta edelleen lapsille tärkeä ihminen ja siten tavallaan aina samassa tiimissä.

Voiko tiede kertoa, eroanko minä tai sinä?

Kävimme läpi avo- ja avioeroista tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia ja kokosimme eroriskeistä leikkimielisen testin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pelaa erokonetta

Avio- ja avoeroista keskustellaan myös A-studiossa maanantaina 12.11. TV1:ssä klo 21.

Katso video Areenassa: 63 vuotta ja 93 päivää naimisissa olleet parit kertovat, miten olla yhdessä eroamatta.

Heli Vaarasen kolumni: Haluatko pitkän parisuhteen? Tässä pelastusoperaation ABC

Heli Vaarasen kolumni: Avioero tarvitsee käytössäännöt