Johanna Huhtalan "onnellisten nakkien" etsintä helpottuu vuosi vuodelta – Luomuruokaa tuottaa ennätysmäärä maatiloja, mutta kaupan hyllyillä se näkyy vuonna 2020

Luomutuotanto kasvaa nyt kiivaammin kuin 20 vuoteen. Luomuruokavalikoiman ennakoidaan kasvavan merkittävästi vasta lähivuosina, koska tavallisen tuotannon muuttaminen luomuksi vie aikaa.

luomuruoka
Johanna Huhtala poimii kaupan hyllyltä nakkipakettia
Kalle Purhonen/ Yle

Mikkeliläisessä ruokamarketissa Johanna Huhtala poimii ostoskoriinsa nakkipaketin. Korissa on jo entuudestaan salaattia, puurohiutaleita ja leipää. Kaikki on luomua, myös nakit.

Luomu on ollut Huhtalalle jo vuosia tärkeä ruokavalintoja ohjaava kriteeri. Erityisen tärkeää hänelle on ostaa eläinperäiset tuotteet luomuna.

– Kiinnostuin luomusta, kun aloin miettiä tuotantoeläinten hyvinvointia ja lihantuotannon eettisyyttä. Myös ruuan maku ja terveellisyys ovat minulle syitä valita luomu.

2010-luvun alussa Mikkelin ruokakaupoista luonnonmukaisesti tuotetun ruuan löytäminen oli työlästä. Etenkin lihatuotteita oli vaikea saada, ja luomu oli tuntuvasti muuta ruokaa kalliimpaa.

– Ystäväni sanoi, että siihen aikaan kanssani oli sietämätöntä mennä kauppaan. Onnellista nakkia etsittiin niin kauan, että ystävällä meni hermot. Etsin sellaista, mitä ei ollut vielä olemassakaan.

Huhtala liittyi luomuruokapiiriin, jonka kautta pystyi ostamaan luomuruokaa suoraan tiloilta. Ruokapiiri toimii yhä, mutta tarve ruuan ostamiselle muualta kuin ruokakaupoista on vähentynyt samaa tahtia kun luomuruuasta on tullut suositumpaa.

Kauppojen valikoimat ovat kasvaneet ja hinnoista on tullut kilpailukykyisiä. Piirissä on jopa pohdittu, onko sille enää tarvetta, mutta on päädytty siihen, että vielä on. Huhtala ostaa piirin kautta ruokaa yhä joka kuukausi.

Johanna Huhatala
Johanna Huhtalan mielestä luomua on nykyään helppo löytää kaupoista.Kalle Purhonen/Yle

Vuosien 2012 ja 2017 välisenä aikana luomuruuan myynti on kasvanut yli 50 prosentilla. Vuosi toisensa perään myynnin kasvu on keikkunut yli kymmenessä prosentissa. Viime vuonna kasvua oli 13 prosenttia, kertoo Pro Luomu (siirryt toiseen palveluun). Luomu on vakiinnuttanut asemansa, sanoo Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen.

– Se on noussut marginaalista ihmisten tietoisuuteen.

Luomuinstituutti (siirryt toiseen palveluun) tuottaa puolueetonta tutkimustietoa luomusta.

Iivosen mukaan luomun suosion kasvu selittyy sillä, että yhä suurempi joukko kuluttajista ajattelee ympäristön hyvinvointia ja kantaa vastuuta valinnoistaan. Luomualan tulevaisuuden kannalta on myönteistä se, että etenkin nuoret ovataiempaa kiinnostuneempia luomusta. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että ruoantuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen edellyttää kasvisruoan osuuden lisäämistä ja lihankulutuksen vähentämistä.

– Halutessani lihaa, voin valita kotimaista luomulihaa, jonka ympäristövaikutukset ovat positiivisemmat kuin tehotuotetun lihan, sanoo Iivonen.

Iivonen toteaa ruokavalion muutoksen olevan kuitenkin hidasta.

– Se vaatii ehkä sen, että nykyiset nuoret sukupolvet tulevat siihen ikään, että ostavat ruokaa lapsilleen.

Harvoin luomutuote on halvempi, mutta joidenkin tuotteiden kohdalla hintaero on mitätön.

Johanna Huhtala, Mikkeli

Mikkeliläisessä marketissa Johanna Huhtala valitsee tomaatteja. Hän pitää kirsikkatomaateista, ja ylistää luomurasiallisen makua ylivertaiseksi perinteisesti tuotettuun kirsikkatomaattiin nähden. Hintaero on tuntuva. Luomutomaatin hinta on 17,80 euroa kilo. Tavallinen on kilohinnaltaan liki 10 euroa halvempi.

Huhtala myöntää, että luomun valitseminen tulee kalliimmaksi kuin perinteisen vaihtoehdon.

– Harvoin luomutuote on halvempi, mutta joidenkin tuotteiden kohdalla hintaero on ihan mitätön, sanoo Huhtala.

Huhtalalle luomu on niin tärkeä kriteeri, ettei hän kiinnitä hintaan suurta huomiota. Hän myöntää, että yksin elävälle valintojen tekeminen on helpompaa kuin monelle muulle. Esimerkiksi kun Huhtala suuntaa mökkireissulle ystävien kanssa, hän ei rasita toisten kukkaroita vaatimalla yhteiseen ostoskoriin luomutuotteita vaan syö sitä, mitä muutkin.

Huhtala uskoo silti, että tulevaisuudessa luomun suosio kasvaa.

– Mitä enemmän tuottajat siirtyvät luomuun, sitä kovempaa on kilpailu ja hinnat tippuvat, Huhtala sanoo.

Samaan uskovat myös ruokakaupat. Ja toivoa hintojen alenemisesta on, jos katsoo tuoreita tilastoja tuottajien kiinnostuksesta luomua kohtaan.

Joka kahdeksas peltohehtaari kasvaa luomua

Viisi sataa suomalaista maatilaa on siirtynyt tänä vuonna luomutuotantoon. Noin joka kymmenes maatila tuottaa nyt luomuviljaa, luomuvihanneksia, luomulihaa ja luomumunia. Suomen pelloista joka kahdeksas hehtaari on luomua.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan luomutuotanto kasvaa nyt enemmän kuin 20 vuoteen (siirryt toiseen palveluun).

Nainen harjaa pitkäkarvaista lehmää, joka nojaa silmät ummessa naista vasten.
Maatalousyrittäjä Tiia Hakulinen ylämaankarjansa keskellä.Riina Kasurinen/Yle

Rantasalmelaisella maatilalla nuori emäntä Tiia Hakulinen harjaa pitkäkarvaista lehmää. Hakulinen kasvattaa ylämaankarjaa lihaksi. Hakulinen alkoi pohdiskella luomuun siirtymistä jo neljä vuotta sitten, kun tila siirtyi hänen nimiinsä. Viimeinen niitti pohdinnoille oli päätös aloittaa lihantuotanto viljan viljelyn lisäksi.

– Oli selvää, että jos eläimiä tulee, se on luomutuotantoa. Meille on hyvin tärkeää, että lehmä pääsee ulkoilemaan, se saa valita mitä se tekee, eikä tarvitse seistä päästään kiinni missään, sanoo Hakulinen.

Luomulla saa lisäarvoa lihan hintaan, luomuliha on ekologista ja eläimet voivat hyvin.

maatalousyrittäjä Tiia Hakulinen, Rantasalmi

Tilan peltojen siirtäminen luomuun alkoi viime keväänä. Ensi keväänä alkaa karjan siirtäminen luomuun. Se tarkoittaa muun muassa, että ne syövät vain luomupelloilla tuotettua rehua, niillä täytyy olla enemmän elintilaa kuin perinteisessä tuotannossa ja niitä saa lääkitä rajallisesti.

– Luomulla saa lisäarvoa lihan hintaan, se tuo kannattavuutta tukien kautta, luomuliha on ekologista ja luomueläimet voivat hyvin, Hakulinen perustelee.

Maatalouden toimijat teettivät alkuvuonna kyselytutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) maatalousyrittäjille maatalouden kehitysnäkymistä. Tutkimuksessa maatalousyrittäjät kertovat, että tärkeimpiä syitä luomuun siirtymiselle ovat kannattavuus ja se, ettei tarvitse käyttää lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Tärkeitä ovat myös hyvät tuet ja ekologisuus.

Ylämaankarjaa laitumella
Ylämaankarja elää ulkona vuoden ympäri.Kalle Purhonen/Yle

Tanskassa luomun markkinaosuus on 13%, Suomessa 2%

Hakulisella on 26 eri ikäistä ylämaan nautaa eli karja on pieni. Menee vielä ainakin vuosi ennen kuin lihavasikat ovat tarpeeksi isoja teurastettavaksi. Silloinkaan Hakulisen eläinten lihaa ei voi ostaa marketin hyllyltä. Hakulinen aikoo myydä lihat suoraan tilalta kuluttajille.

Luomulihasta on pulaa kaupoissa. Kysyntää on enemmän kuin lihaa tuotetaan. Etenkin luomubroileria on vaikea löytää, sillä tuottajia on Suomessa kolme. Eniten myynnissä on naudan ja lampaan lihaa.

Luomuinstituutin johtaja Sari Iivosen mukaan tuotanto on vähäistä siksi, että luomuun siirtyminen vaatii kotieläintiloilta kalliita muutoksia esimerkiksi tuotantorakennuksiin.

– Yrittäjällä täytyy olla paljon uskoa luomun kannattavuuteen, sanoo Iivonen.

Kyselytutkimuksessa maatalousyrittäjät pitivät suurimpina esteinä luomuun siirtymiselle rikkakasviongelmia, byrokratiaa ja luomutuotannon vaivalloisuutta.

Ylämaan lehmä
Kalle Purhonen/Yle

Luomulihan vähyys selittää osaltaan myös sitä, miksi luomun osuus elintarvikemyynnin arvosta on yhä pieni. Vaikka kasvua on ollut tasaisesti jo vuosikymmenen ajan, on luomun markkinaosuus yhä vain 2,3 prosenttia.

Eniten luomutuotteita ostetaan tuoteryhmistä, joiden hinnat eivät ole kalleimmasta päästä. Luomun markkinaosuus on suurin puurohiutaleissa, kasviöljyissä, lastenruuissa ja kananmunissa.

– Jos myytäisiin enemmän arvokkaita tuotteita, kuten lihaa, luomumyynnin markkinaosuus olisi suurempi, sanoo Iivonen.

Luomun eduissa korostuvat vahvimmin ympäristövaikutukset ja eläinten hyvinvointi.

Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen

Tanskassa luomuruuan markkinaosuus on peräti 13 prosenttia. Tanska on vahva maatalousmaa, jossa on paljon tehotuotantoa. Iivonen arvelee, että tehotuotannon haasteet ovat Tanskassa näkyvämpiä kuluttajille kuin Suomessa, mikä nostaa luomun kysyntää.

– Siellä on myös panostettu luomuun poliittisilla päätöksillä, esimerkiksi ohjaamalla rahaa luomutukiin ja luomun tutkimukseen.

Suomessa luomun suosion kasvun suurin este on Iivosen mukaan kotimaisen ruuan suuri arvostus. Suomalaiset ajattelevat, että kaikki kotimainen ruoka on niin puhdasta ja ympäristöystävällistä, ettei luomu tuo siihen lisäarvoa. Lisäksi luomu on yhä monille kallista.

– Luomun eduissa korostuvat vahvimmin ympäristövaikutukset ja eläinten hyvinvointi. Luomutuotanto kuormittaa vähemmän vesistöjä, edistää hiilen sidontaa peltomaahan, vähentää riippuvuutta fossiilienergiasta ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, Iivonen sanoo.

Olen miettinyt, että onko tämä vain hyvän omantunnon ostamista?

Johanna Huhtala, Mikkeli

Mikkeliläisessä ruokakaupassa Johanna Huhtala valitsee koriinsa vielä kermajuustoa ja jauhelihaa. Molempia löytyy luomuna.

Huhtala oli useamman vuoden kasvissyöjä, mutta päätyi pitämään luomuruokaa riittävän eettisenä ratkaisuna.

– Tajuan kyllä, että ajatuksena onnellinen nakki on huvittava: tosi onnellinenhan se eläin siinä lautasella on. Olenkin miettinyt, että onko tämä vain hyvän omantunnon ostamista.

Voi olla, että lähivuosina Huhtalan lautaselle päätyy rantasalmelaisen Tiia Hakulisen ylämaankarjan lihaa. Menee kuitenkin vielä hyvä tovi, ennen kuin Hakulisen karja on syönyt riittävän kauan luomurehua ja elänyt luomun tuotantovaatimusten mukaan. Siirtymäajat tavallisesta tuotannosta luomuun ovat pitkiä.

Lähivuosina markkinoille tulee huomattava määrä uusia luomutuotteita. Kun tänä vuonna luomuun on siirretty noin 32 000 hehtaaria peltoa, luomusatoa ne tuottavat vuonna 2020.

– Kauppa on ennustanut, että seuraamme luomumyynnissä Ruotsin kehitystä. Siellä markkinaosuus on jo kahdeksan prosenttia, sanoo Iivonen.