Kun suomalainen etääntyy luonnosta, tulee hänen palauttamisestaan sen pariin bisnes – Yrittäjä: "Koko ajan puhutaan enemmän luonnon hyvinvointivaikutuksista"

Niin sanottu Green Care -ajattelu leviää pikku hiljaa muista Pohjoismaista myös Suomeen.

hyvinvointi
Green care jumppaa luonnossa
Luonnosta voi hakea virkistystä monella tavalla, joko yhdessä tai yksin.Arto Loukasmäki / Yle

SotkamoLuontoavusteiset terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat yhä suositumpia Suomessa.

Vastaavia palveluita kutsutaan yhteisnimellä Green Care. Green Care -palveluja tarjoavia yrityksiä on paljon, ja määrä lisääntyy koko ajan.

– Vuokatissa tällä viikolla järjestetyssä tapahtumassa oli 230 osallistujaa ja määrä kasvaa vuosittain, sanoo luonnonvarakeskus Luken tutkija ja Luonto voimaksi Kainuussa -hankkeen projektipäällikkö Maija Lipponen.

Green Care -toimintaa tarjoavan Hyvinvointipalvelu Polokun yrittäjä Kirsi Puuronen on kokenut työssään sen, miten luonnon vaikutukset ovat nähtävissä asiakkaissa ja moni asiakas on kokenut oireiden helpottavan luonnossa.

– Negatiivinen kokemus ja alavireisyys eivät ole niin voimakkaita luontoympäristössä, kun siellä tehdään asioita, puhutaan tai ihan vain kävellään ja ollaan, sanoo Puuronen.

Luonto jäänyt etäiseksi

Tämän hetkinen sukupolvi käy luonnossa yhä harvemmin. Puurosen mukaan tämä aiheuttaa ihmisissä väsymystä, stressin lisääntymistä ja myös yhteisöllisyyden katoamista.

Hän toivoo, että hänen yrityksensä, mutta myös kaikkien hyvinvoinnin kannalta luonto otettaisiin aikaisempaa paremmin käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– Haluaisin, ettei se olisi mitään erityistekniikkaa, vaan ihan tavallista toimintaa, joka on viety sinne, mihin ihminen kuuluu, sanoo Puuronen.

Ihminen pitää hevosta kiinni suitsista.
Luontohoivaa voidaan toteuttaa myös eläinavusteisestiIsto Janhunen / Yle

Green Care -toimintaa on parin vuoden ajan viety Kainuussa eteenpäin Luonto voimaksi Kainuussa (siirryt toiseen palveluun) (Luke) hankkeen avulla. Yhteistyötä ovat tehneet Luonnonvarakeskus Luke, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun ammattiopisto.

Projektissa on kartoitettu luontoperusteisten palvelujen tarvetta sekä tarjontaa. Samalla on edistetty luontohoivan tunnettutta suuren yleisön keskuudessa.

Luonnon hyvinvoinnissa on vielä paljon tutkittavaa

Kainuulaishankkeessa otetaan nyt seuraava askel, jossa lähdetään kokeilemaan toimivuutta ja tarvetta käytännössä.

– Lähdemme kokeilemaan luonnonvara-, kasvatus- ja sote-alalla, minkälaisille asiakasryhmille palveluja voitaisiin hyödyntää, ketkä niistä hyötyvät ja minkälaista osaamista tarvitaan, Maija Lipponen kertoo.

Green Care -toimintaa ja sen merkitystä on tutkittu paljon ja tehdään lisää myös jatkossa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa on todettu, että ihmisen luontokokemus laskee verenpainetta. Vielä on vaikea määrittää mistä tämä johtuu, onko vaikuttavana tekijänä eläimet, ihminen vain luonto.

– Tutkimuksen lisääntyessä koko ajan tullaan viisaammiksi siinä, mikä on se mekanismi, joka siihen vaikuttaa, kertoo Lipponen.

Työtehoseuran tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Norjassa ja myös Ruotsissa maatilat tekevät paljon työtä Green Caren ympärillä. Norjassa on havaittu, että hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat eläimet, ympäristö ja luonto, sekä ihmiset, jotka tarjoavat omistamiaan maatiloja myös muiden käyttöön. Norjassa tämän toteuttamiseen vaikuttaa valtion myötämielinen suhtautuminen Green Care -toimintaan.

Maija Lipponen kertoo, että Norjassa valtio tukee maatilojen hoivatoimintaa vahvasti alusta saakka. Suomesta tämä vielä puuttuu. Isossa mittakaavassa tällaista toimintaa on mahdollista kehittää, kun asiat saadaan vietyä päätöksen tasolle.

– Koko ajan puhutaan enemmän luonnon hyvinvointivaikutuksista, niin uskon päättäjien myös ymmärtävän tämän asian, Lipponen sanoo.

Tutkimusta on tehty myös Suomen rajojen ulkopuolella

Suomalaista luontohoivaa on tutkittu paljon ja siitä on tehty väitöskirjoja niin Suomessa kuin ulkomailla. Italialainen Angela Moriggi keskittyi väitöskirjassaan Green Caren parissa toimiviin suomalaisiin yrittäjiin.

Yksi tärkeä asia, mikä Moriggille paljastui väitöskirjaa tehdessä, oli yrittäjien intohimo saada Green Care toimimaan. Vasta myöhemmin korostuivat rahoittajien ja kunnan tuen osuus. Moriggin mielestä parasta suomalaisessa Green Caressa on kuitenkin erityinen suhtautuminen luontoon, minkä juuret johtavat lapsuuteen ja siellä perheen kanssa vietettyihin kesiin, joko maatilalla tai kesämökillä

– Monelle suomalaiselle Green Care tuntuu olevan heidän sisällä ja identiteetissä, sanoo italialainen tutkijatohtori Angela Moriggi.

tutkija Maija Lipponen, tutkijatohtori Angela Moriggi ja yrittäjä Kirsi Puuronen
Tutkija Maija Lipponen, tutkija-tohtori Angela Moriggi ja yrittäjä Kirsi PuuronenMimmi Nietula / Yle

Hyvinvointipalveluja tarjoavan yrittäjän Kirsi Puurosen mukaan suomalaisilla on Green Caresta tietoa, joka on maailmanlaajuisesti tärkeää. Puurosen mielestä tätä tietoa löytyy myös Kainuusta.

Se mitä hänen mielestä Green Care toiminnassa mukana oleville ihmisille voidaan antaa enemmän, on uskallusta ja rohkeutta siihen, että hyvin pienet asiat vaikuttavat. Ei tarvitse siirtää vuoria, eikä tarvita suuria varusteita. Puurosen mielestä ihmisen ei tarvitse olla pukeutunut kuin astronautti mennessään vaeltamaan, vaan sinne riittävät tavalliset vaatteet ja perusasiat, joilla sinne päästään. Metsän hyödyntämisessä suomalaisilla on vielä tehtävää ja mahdollisuuksia on tarjolla.

– Meillä on loistavat metsät ja luonto. Voimme hyödyntää niitä paljon nykyistä enemmän perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja kuntoutuspalveluissa, sanoo yrittäjä Kirsi Puuronen.