Seurakuntavaaleilla on myös poliittista merkitystä – silti puolueiden nimet ovat harvoin mukana ehdokaslistoilla

Puolueiden tarkasta osuudesta kirkkovaltuustoissa ei ole tietoa. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 6. marraskuuta.

kirkkovaltuustot
risti kirkossa
AOP

Kirkon tutkimuskeskus on selvittänyt puoluepoliittisten ehdokkaiden määrää syksyn seurakuntavaaleissa (siirryt toiseen palveluun). Seurakuntavaalit toimitetaan neljän vuoden välein. Marraskuussa valitaan 400 seurakuntaan yhteensä noin 9 000 uutta luottamushenkilöä.

Selvityksen mukaan puoluepoliittisten listojen ehdokkaita on neljännes kaikista ehdokkaista. Selvitys ei ole kattava.

– Selvitys perustuu siihen, että yli puolesta ehdokaslistoista on tehty vapaaehtoinen kuvaus taustoista, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.

– Lisäksi on huomioitu puolueiden nimet listoissa sekä esimerkiksi se, että kokoomus käyttää Kuunteleva kirkko -nimeä ja perussuomalaiset peruskristilliset tai perusseurakuntalaiset -termiä, Salminen jatkaa.

Yle selvitti: Lappi on keskustan maakunta myös seurakunnissa

Seurakuntavaalit ovat ennen kaikkea paikalliset vaalit, joissa seurakuntalaisten joukosta valitaan henkilöt suunnittelemaan toimintaa seuraavalle nelivuotiskaudelle.

Yle on selvittänyt Lapissa ehdokkaita asettaneiden ja kirkkovaltuustoissa vaikuttavien ryhmien taustat ja virkamiehiltä sekä luottamushenkilöiltä saatujen tietojen mukaan lähes kaikkien ryhmien taustalla on puolue tai puolueita.

– Alueelliset vaihtelut voivat olla isoja. Lisäksi varmasti jotain on jäänyt katveeseen, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen kommentoi.

Huomaamatta ovat saattaneet jäädä esimerkiksi tapaukset, joissa puolueet ovat yhden ryhmän sisällä. Tällaisesta käytäntöä on ollut ainakin sopuvaalien yhteydessä. Katvetta tulee toki myös siitä, että lähes puolet ehdokkaita asettaneista ryhmistä eivät ole kertoneet listan taustoista.

Olen pitänyt aika kiusallisena sitä, että poliittisen ryhmän nokkamies sanelee, mitä mieltä saa olla.

Matti Suomela, entinen Kemijärven kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Lapin seurakunnissa koetaan kuitenkin yleisesti, että puoluepolitiikan rooli on vähäinen.

– En tunnista poliittisia jakolinjoja valtuustossa tai neuvostossa, sanoo Kolarin kirkkovaltuuston puheenjohtaja Vesa Pellikka.

Osassa Lapin seurakuntia puoluepolitiikka kuitenkin ainakin välillä vilahtaa näkyviin.

– Olen pitänyt aika kiusallisena sitä, että poliittisen ryhmän nokkamies sanelee, mitä mieltä saa olla. Kuvaavaa on, että keskusta pitää ryhmäkokouksen ennen joka kokousta, sanoo kesäkuussa Kemijärven kirkkovaltuuston puheenjohtajan tehtävästä luopunut Matti Suomela.

Puolueiden näkyminen voisi madaltaa äänestyskynnystä

Puolueille seurakuntavaaleilla on kuitenkin merkitystä.

– Yhteiskunnallisesta vallankäytöstähän tässä on kysymys, sanoo tutkija Virpi Siitonen Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Puolueiden vallankäyttöä seurakunnissa on tutkittu vähän, mutta Siitonen on väitellyt poliittisten puolueiden aktivoitumisesta seurakuntavaaleissa 1970-luvulla (siirryt toiseen palveluun).

Siitosen mielestä se, että puolueet ovat mukana seurakuntavaaleissa osoittaa sen, että kirkko on puolueille tärkeä.

– Kun on esillä seurakuntavaaleissa, hyödyttää se menestymistä myös muissa vaaleissa, hän sanoo.

Puolueiden nimien häivyttäminen ehdokaslistoilta kuitenkin etäännyttää seurakuntavaaleja äänestäjistä. Salminen uskoo, että selkeämpi nimeäminen voi lisätä äänestysaktiivisuutta.

– Se voisi helpottaa ehdokkaan löytymistä, koska puolue kertoo jotain ehdokkaan arvomaailmasta. Äänestäjän olisi helpompi löytää jotain, mihin samaistua, hän arvelee.

Miksi puolueet sitten peittelevät ehdokaslistojen nimissä osallisuuttaan?

– On luotettu siihen, että seurakuntatyö on äänestäjillä tuttua, Salminen arvelee.

Erot löytyvät vaaliohjelmista

Seurakuntavaaleissa voi olla hankalaa löytää eroja ehdokkaita asettaneiden ryhmien välillä. Puolueiden väliset erot ilmenevätkin selvimmin vaaliohjelmissa.

Keskustan ohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) ollaan yhteydessä hyvään Jumalaan ja tuodaan esille kasteen merkitystä. Kirkon toiminnan suunnittelussa keskusta huomioi tulevat maakunnat.

Demarit (siirryt toiseen palveluun) lisäisi maallikkojen valtaa siirtämällä kirkkoneuvoston puheenjohtajan tehtävän kirkkoherralta maallikolle.

Kokoomus (siirryt toiseen palveluun) haluaa kasvattaa seurakunnan vapaaehtoisten roolia. Lisäksi se korostaa uudistumista ja arvokeskustelun tarvetta.

Vapaamielisintä puolueisiin liittyvää laitaa edustaa Armon Vihreät (siirryt toiseen palveluun), jonka unelmissa kirkko vihkii myös samaa sukupuolta olevat.

Ehdokasta voi etsiä myös vaalikoneesta (siirryt toiseen palveluun).

Seurakuntien luottamushenkilöt päättävät seurakunnan veroprosenttista, toiminnasta ja henkilövalinnoista. Lisäksi kirkkovaltuutetut valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on kirkon ylin päättävä elin ja päättää esimerkiksi kirkon avioliittokäsityksestä.