Brasiliassa ja muualla maailmassa ympäristöjärjestöt ovat huolestuneita siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun Brasilian uusi presidentti Jair Bolsonaro vuodenvaihteessa astuu virkaansa.
Presidentti Bolsonaro ehti jo ilmoittaa yhdistävänsä maatalous- ja ympäristöministeriöt. Luonnonsuojelujärjestöt pelkäävät, että populistipresidentti pyrkii ajamaan luonnonsuojelua alas taloudellisten pikavoittojen toivossa.
Maailman keuhkot Bolsonaron käsissä
Brasilia on paljon vartijana, koska sen alueella sijaitsee pääosa Amazonin alueen sademetsistä.
– Amazonin alueella on valtavia trooppisia metsiä, ja ne ovat isoja hiilinieluja. Aluetta on aikoinaan kutsuttu maailman keuhkoiksi, kertoo ryhmäpäällikkö Tuula Aalto Ilmatieteen laitokselta.
Amazonin alueen metsiä on hakattu maatalousmaan, kaivostoiminnan ja metsätalouden tarpeisiin. Tosin viime vuosina metsän tuhoutuminen on hidastunut. Jos tuho kiihtyy uudestaan, seuraukset voisivat olla vakavat.
– On kysytty, mitä tapahtuu jos metsänhakkuut kiihtyvät. Muuttuvatko sademetsät savanniksi, jolloin koko alueesta tulee lämpimämpi ja kuivempi, Tuula Aalto sanoo.
Prosessi on kaksisuuntainen. Kutistuva sademetsä kiihdyttää ilmastonmuutosta, ja ilmaston lämpeneminen vahingoittaa metsiä.
Tuula Aallon mukaan vaarana on, että sademetsiä ei voi enää palauttaa.
– On ennustettu kuivempaa ja lämpimämpää ilmastoa myös Amazonin alueelle. Kun tämän yhdistää maankäytön muutokseen, niin on aika surkea tulevaisuus, Aalto pohtii.
Myönteinen kehitys uhattuna
Amazonin sademetsien tuhoutuminen on kuitenkin ollut viime vuosina vähäisempää verrattuna 2000-luvun alkuvuosiin, vaikka luvut vaihtelevat arvioijan mukaan.
Brasilian viranomaisten tietojen mukaan vuonna 2017 (siirryt toiseen palveluun) menetettiin noin 7 000 neliökilometriä metsää. Se on paljon vähemmän kuin 2000-luvun alussa, jolloin metsää katosi noin 30 000 neliökilometrin vuosivauhtia, mutta silti enemmän kuin vuosina 2011-2015. Pienimmillään hakkuut olivat vuonna 2012, noin 4 600 neliökilometriä.
Bolsonaron valintaa on pidetty uhkana ympäristölle ja sademetsille. Bolsonaro on luvannut poistaa liiketoiminnan esteitä, ja hän on luonnehtinut joitakin suojeluhankkeita uhaksi Brasilian itsemääräämisoikeudelle.
Vaalikampanjan aikana on myös ollut esillä ympäristötuhoista annettavien rangaistusten lieventäminen. Bolsonaro sai presidentinvaaleissa tukea sekä maatalousyrittäjiltä että Brasilian kaivosteollisuudelta.
Osa kovista puheista peruttu
Bolsonaron politiikassa on kuitenkin vielä paljon kysymysmerkkejä, ja hän on ainakin toistaiseksi perunut aiemmat puheensa Pariisin ilmastosopimuksen hylkäämisestä.
Myös maatalous- ja ympäristöministeriöiden yhdistämisestä on viime päivinä ollut liikkeellä ristiriitaisia tietoja.
Yksi uuden presidentin neuvonantajista (siirryt toiseen palveluun)sanoi keskiviikkona, että asia on vielä ratkaisematta. Nykyiset ympäristö- ja maatalousministerit ovat ihmetelleet ministeriöiden yhdistämishankkeita ja kyselleet, miten ajoittain ristiriitaiset tavoitteet voidaan sovittaa yhteen yhdistetyssä ministeriössä. Pelissä on isoja taloudellisia intressejä.
Brasilia on merkittävä soijapapujen tuottaja, jonka aseman on ennakoitu vahvistuvan Yhdysvaltain ja Kiinan kauppakiistojen seurauksena. Kiina on asettanut tuontitulleja Yhdysvalloista tuotavalle soijalle.
Laittomat hakkuut lisääntyneet uudestaan
Uutistoimisto Bloombergin mukaan (siirryt toiseen palveluun)suurten maatalousyritysten yhteenlittymä Abiove (siirryt toiseen palveluun)ilmoitti äskettäin, että se aikoo pitää kiinni aiemmin sovituista rajoituksista, joilla pyritään suojelemaan metsiä.
Suuret yritykset ovat sitoutuneet olemaan ostamatta soijapapuja vastaraivatuilta alueilta. Rajoitukset saatiin aikaan vuonna 2006 ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjan jälkeen.
Kun Amazonin sademetsien tuhoaminen lähti uudeestaan nousuun pari vuotta sitten, se selitettiin Brasilian epävakaalla poliittisella (siirryt toiseen palveluun)tilanteella, joka antoi mahdollisuuden laittomille hakkuille.
Jair Bolsonaro on luvannut pistää Brasilian järjestykseen, mutta hänen presidenttiytensä seurauksena tulossa voi olla entistä ankarampia taisteluja ympäristöstä.
Lähteet: AP, Reuters