Analyysi: Pelibisneksellä rahoitettiin Suomea ainakin viime vuonna – nyt ollaan jo käänteessä

Tänään julkaistut verotiedot kertovat viime vuoden nousukaudesta ja yrittäjyydestä. Nyt ilmassa on toisenlainen vire, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Parviala.

Verotiedot
Ilkka Paananen
Ilkka PaananenMauri Ratilainen / EPA

Suomalaisen talouden rakennemuutos näkyy kirkkaana tänään julkaistuissa viime vuoden verotiedoissa.

Tulokärjen on valloittanut peliyhtiö Supercellin väki. Kymmenestä ensimmäisestä sijasta viisi on vallattu Supercell-taustan turvin.

Tämän jälkeen ei kukaan voi vähätellä pelialan merkitystä. Yksin Ilkka Paanasen maksamilla 28 miljoonan euron veroilla saa jo aika monta kouluruokaa tai päällystää hyvän pätkän moottoritietä.

Peliteollisuus alkaa näyttää jo vakiintuneelta talouden tukipilarilta, mutta on vähintään mielenkiintoista nähdä, kuinka pysyvästi sen tuomilla verovaroilla voidaan Suomea rakentaa. Sopii toivoa uusia hittejä äärimmäisen kilpailluilta pelimarkkinoilta.

Uudempana ja hiukan hämmentävänä tulokkaana verotilastoissa näkyvät nyt kryptovaluutat.

Tulolistan kolmanneksi nousi Alexander Hanhikoski. Hänen tulonsa olivat noin 25 miljoonaa euroa, ja ne koostuivat lähes kokonaan kryptovaluutta Etheuremiin tehdyistä sijoituksista. Tulot pääsivät yllättämään hänet itsensäkin, eikä hän ole ainoa yllättynyt.

Villisti vaihtelevat kryptovaluuttojen arvot vaativat hyvää riskien sietokykyä. Ei sovi heikkohermoisille.

Tavallisimmin tulolistojen uudet tulokkaat ovat yrityksensä myyneitä yrittäjiä, joille elämäntyön rahastaminen voi olla kertaluontoinen potti. Nuorten asennemuutos yrittämiseen lupaa hyvää tulevaisuudelle.

Mutta tänään julkistetut tiedot kertovat menneestä.

Sen sijaan tämän syksyn aikana suurimpien yritysveron maksajien viesti on ollut kovin erilainen kuin viime vuonna: Nordean voitosta hupeni viidesosa, OP kertoi puolestaan 6 000 työntekijäänsä koskevista yt-neuvotteluista.

Ilmassa on vahvat käänteen merkit. Haiskahtaa talouden syksyltä.