Ranskassa opettajien #metoo-liike aloitti kiihkeän keskustelun kouluväkivallasta

Ranskassa pohditaan, pitäisikö ongelmakouluissa olla poliiseja valvomassa työrauhaa. Ylen haastattelemat oppilaat ovat poliisien läsnäolon järkevyydestä erimielisiä.

Ranska
Aurélie ja Mariama käyvät perinteikästä la Légion d'honneur -tyttölukiota Pariisin pohjoispuolella Saint-Denis'ssä
Aurélie ja Mariama käyvät perinteikästä la Légion d'honneur -tyttölukiota Pariisin pohjoispuolella Saint-Denis'ssä.Juha Nurminen / Yle

PariisiRanskassa julkaistiin lokakuussa somevideo, jossa lukion oppilas tähtää opettajaansa aseella.

– Merkitse minut läsnäolevaksi, vaati tunnilta myöhästynyt oppilas, ja tähtäsi naisopettajaa aseella päähän.

Ase paljastui myöhemmin väärennökseksi, mutta opettaja oli luullut sitä aidoksi. Pariisin kaakkoispuolella Creteil’n esikaupungissa sattunut tapaus järkytti ja suututti ranskalaisia – varsinkin, kun vastaavia pikku-uutisia on luettu kuluvana vuonna turhan tiuhaan.

Uhkailuvideo sai presidentti Emmanuel Macronin ja monen muun ranskalaisen poliitikon vaatimaan kouluväkivallan kertakaikkista kitkemistä sekä järeämpiä rangaistuksia häiriköille.

Myös ranskalaiset opettajat reagoivat. He aloittivat #metoo-liikkettä muistuttavan somekampanjan ja ryhtyivät julkaisemaan kertomuksia kokemastaan fyysisestä ja sanallisesta väkivallasta #PasDesVagues-hashtagin alla. Ironinen hashtag suomentuu suurin piirtein ”ei seuraamuksia”.

– Paria päätä minua pidempi oppilas uhkasi nyrkillä. Tärisin ja menin kertomaan asiasta rehtorille. Rehtori totesi, että minun olisi pitänyt olla autoritaarisempi, Jennifer-niminen opettaja twiittasi.

Twiittejä kertyi lyhyessä ajassa useita kymmeniä tuhansia. Ne todistivat toistuvista väkivallanteoista, jotka oli painettu kouluissa villaisella.

”Kouluissa häiriköivät samat tyypit kuin kadullakin”

Kouluväkivallasta on puhuttu Ranskassa pitkään, mutta ongelmat vaikuttavat viime vuosina entisestään kärjistyneen.

Lukiolaiset Enya-Chao, Rebecca, Alice ja Claire tulivat Pariisiin ostoksille Seine-et-Marnen esikaupungista.
Lukiolaiset Enya-Chao, Rebecca, Alice ja Claire tulivat Pariisiin ostoksille Seine-et-Marnen esikaupungista.Juha Nurminen / Yle

Syynä on muun muassa Ranskan koulujen eriytyminen sekä oppilaiden käytöshäiriöiden lisääntyminen. Viranomaisten arvion mukaan ranskalaisissa yläkouluissa ja lukioissa tapahtuu joka päivä keskimäärin 440 vakavaa väkivallantekoa. Sanallista ja fyysistä väkivaltaa kokevat niin opettajat kuin oppilaatkin.

– Meidän lukiossamme sattui viime vuonna puukotustapaus. Onneksi poliisit ja ambulanssi tulivat nopeasti paikalle. Puukottaja joutui vankilaan, kertoo Pariisin itäpuolella rauhallisessa Seine-et-Marnen esikaupungissa lukiota käyvä Alice.

– Sen jälkeen koulussamme on ollut paikalla virkavaltaa, lisää samaa koulua käyvä Rebecca.

Tytöt arvioivat, että kouluissa häiriköivät samat tyypit kuin kadullakin. Häiriköijät ovat heidän mukaansa ”turhautuneita ja tylsistyneitä”. Monella on kuulemma ongelmia niin kotona, koulussa kuin viranomaistenkin kanssa.

Pitäisikö poliisien turvata koulunkäyntiä?

Ranskan hallitus pohtiikin parhaillaan toimia väkivallan kitkemiseksi. Opetusministeri *Jean-Michel Blanquer *esittää kaikkien järjestyshäiriöiden ja uhkauksien systemaattista tutkintaa sekä rangaistustoimien koventamista. Opetusministeri väläyttää myös mahdollisuutta sallia Ranskan kouluissa nykyistä systemaattisempi poliisivartointi.

Pariisilaislukiossa sattui viime talvena oppilaan hengen vaatinut puukotustapaus.
Pariisilaislukiossa sattui viime talvena oppilaan hengen vaatinut puukotustapaus.Juha Nurminen / Yle

– Koulu on suljettu tila, mutta se ei valitettavasti estä väkivaltaa. Kannatan poliisivartiointia, sillä se lisäisi turvallisuuden tunnetta, sanoo Seine-et-Marnessa asuva lukiolaistyttö Claire.

Pariisin pohjoispuolella Saint-Denis’ssä perinteikästä tyttölukiota käyvät Aurélie ja Mariama ovat toista mieltä. Heidän mielestään poliisien läsnäolo olisi liian järeä keino.

– Poliisivartiointi saattaisi hämmentää ja ärsyttää nuoria entisestään. Virkavaltaa tarvittaisiin varmasti kipeämmin jossain ihan muualla, Aurélie toteaa.

”Kaikilla pitäisi olla oikeus opiskella rauhassa”

Mitä kouluhäiriköille sitten pitäisi nuorten itsensä mielestä tehdä?

Nuorten naisten mielestä tukitoimet pitäisi kohdistaa ongelmakortteleihin ja mukaan pitäisi ottaa eri ikäisiä nuoria.

– Hieman vanhemmat opiskelijat voisivat tukea nuorempia ja auttaa heitä kohtaamaan vaikeuksia. Lisäksi kaikilla nuorilla pitäisi olla mielekästä tekemistä, jolloin he eivät ajautuisi huonoille teille, Rebecca sanoo.

Nuorten mielestä kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään koulussa turvallisuutensa puolesta – ei oppilaiden eikä opettajien.

– On iso ongelma, jos opettajat ryhtyvät välttelemään tiettyjä kouluja. Siitä seuraa vain lisää epätasa-arvoa, sanoo Aurélie.

– Kaikilla ranskalaisilla pitäisi olla oikeus opiskella rauhassa – taustasta ja varallisuudesta riippumatta, Mariama lisää.