Lappi on keskustan maakunta myös seurakunnissa

Lapissa lähes kaikkien ehdokkaita asettaneiden ryhmien taustalla on puolue tai puolueita, yleisimmin keskusta.

seurakunnat
Raamattu.
Ismo Pekkarinen / AOP

Lapin seurakunnissa keskusta on ylivoimaisesti suurin puolue

Yle kävi läpi kaikki Lapin seurakunnat ja virkamiehiltä sekä luottamushenkilöiltä saatujen vastausten mukaan keskusta-vetoisilla ryhmillä on yksinkertainen enemmistö yli puolessa Lapin seurakunnista, jopa vahvasti vasemmistolaisessa Kemissä.

Vasemmiston pientä osuutta seurakunnissa selittää osin se, että vasemmistolaiset kuuluvat muita harvemmin kirkkoon.

Toki keskusta-vetoisissa ryhmissä on mukana myös sitoutumattomia ja muiden puolueiden edustajia.

Kaikkein tasaisimmin valta on jakaantunut Rovaniemen kirkkovaltuustossa, jossa valtuutetut edustavat kuutta eri ryhmää.

Vähiten poliittinen tilanne on Pelkosenniemen ja Savukosken yhteisessä valtuustossa, jossa valintaan on perinteisesti vaikuttanut eniten ehdokkaan kotikunta.

Seurakunnissa puoluepolitikointia pidetään vähäisenä

Lapin seurakunnissa koetaan kuitenkin yleisesti, että puoluepolitiikan rooli on vähäinen.

– En tunnista poliittisia jakolinjoja valtuustossa tai neuvostossa, sanoo Kolarin kirkkovaltuuston puheenjohtaja Vesa Pellikka.

Suurimmassa osassa Lapin seurakuntia ollaan Pellikan kanssa samoilla linjoilla. Luonnollinen selitys sille on se, että kirkko on hengellinen yhteisö.

Puolueiden lisäksi Lapin ehdokaslistojen taustalta löytyy lestadiolaiset, joilla on oma ryhmä Ranualla, Rovaniemellä, Tervolassa, Torniossa sekä Inarin ja Utsjoen yhteisessä valtuustossa. Lestadiolaisia ehdokkaita on mukana myös erityisesti keskusta-vetoisissa ryhmissä.

Lisäksi Simossa ja Rovaniemellä mentiin viime vaaleissa läpi Tulkaa kaikki -listalta (siirryt toiseen palveluun), jossa on mukana vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaita. Tällä kertaa ryhmä on asettanut ehdokkaita vain Rovaniemellä. Simossa vaali on yhden listan sopuvaali.

Puoluepolitiikkaakin kuitenkin löytyy

Osassa Lapin seurakuntia puoluepolitiikka kuitenkin ainakin välillä vilahtaa näkyviin.

– Olen pitänyt aika kiusallisena sitä, että poliittisen ryhmän nokkamies sanelee, mitä mieltä saa olla. Kuvaavaa on, että keskusta pitää ryhmäkokouksen ennen joka kokousta, sanoo kesäkuussa Kemijärven kirkkovaltuuston puheenjohtajan tehtävästä luopunut Matti Suomela.

Pientä puoluepolitikointia on ollut myös Keminmaassa, jossa ehdokkaita on asettanut kaksi ryhmää, joista toinen on keskusta-vetoinen ja toinen vasemmistolainen.

– Puhuttiin myös yhdestä listasta, mutta keskusta vastusti vasemmiston mukaantuloa. Muuten politiikka ei ole juuri näkynyt, sanoo vasemmistoliiton kirkkovaltuutettu Risto Rimpisalo.

Ranualla puolestaan demarit, keskusta ja sitoutumaton Parempi Ranua ovat liittoutuneet yhteen estääkseen lestadiolaisten nousun suurimmaksi ryhmäksi.

– Lestadiolaiset ovat kuitenkin pieni ryhmä suhteessa seurakunnan jäsenmäärään, sanoo kirkkovaltuuston puheenjohtaja Heino Salmela.

Ranualla on ollut erimielisyyttä esimerkiksi siitä, saako kirkossa järjestää joulukonsertteja.

Muutoksiakin haetaan

Vaikka toiminta kirkkovaltuustoissa ja -neuvostoissa on yleisesti aika seesteistä, halutaan valtarakenteeseen myös muutoksia.

Esimerkiksi Torniossa on syntynyt liittouma, joka pyrkii murtamaan keskustan ja lestadiolaisten yksinkertaisen enemmistön. Pelkosenniemen ja Savukosken yhteisessä seurakunnassa nykyiset päättäjät haastetaan nuorempien ehdokkaiden omalla listalla.

Kittilässä kuntapäättäjien käräjöinnin seurauksena syntynyt Oikeudenmukainen Kittilä pyrkii myös kirkkovaltuustoon.

Tervolassa keskusta menettää yksikertaisen enemmistönsä vapaaehtoisesti. Kunnassa järjestetään sopuvaali ja keskusta sai kasaan vain seitsemän ehdokasta, kun valtuuston koko on viisitoista

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tiistaina. Lapissa äänestetään kahdessatoista seurakunnassa. Muoniossa, Sallassa, Simossa, Sodankylässä, Tervolassa ja Ylitorniolla vaali on sopuvaali. Inarin ja Utsjoen yhdistyneen seurakunnan vaali pidettiin jo maaliskuussa.