Kouluissa opetetaan nyt kiertotaloutta – sitä tarvitaan ilmastokriisistä selviämiseen ja suomalaisten ideat kiinnostavat Kiinaa ja Uutta-Seelantia myöten

Yli 70 000 lasta ja nuorta oppii tänä lukuvuonna kiertotaloustaitoja. Koulutusta aiotaan laajentaa entisestään.

kiertotalous
Kiertotalous ryhmäkuva 2
Helsinkiläisiä ja vantaalaisia kuudesluokkalaisia Yrityskylässä, jossa opitaan työelämätaitoja ja kiertotaloutta.

Neljä Vantaan Jokivarren koulun kuudesluokkalaista pakertaa pöydän ääressä suunnittelemassa ekologista koulua. Pienoismalli syntyy pikkulegoista. Kuvitteellisen Puuta Oy:n työntekijöiden tehtävänä on ideoida ympäristöystävällinen koulurakennus, jota voi muokata oppilasmäärän mukaan ja hyödyntää myös iltaisin ja viikonloppuisin.

– Ei se älyttömän vaikeaa ole, mutta jotain täytyy miettiä. Me yritetään, ettei tulisi paljon ilmansaasteita, kuudesluokkalainen Tomas Mustonen sanoo.

Tomas Mustonen ja lähes 90 muuta kuudesluokkalaista ovat päivän verran harjoittelemassa työelämätaitoja Yrityskylä Helsinki-Vantaassa, kuvitteellisessa pienoiskaupungissa, jossa oppilaat toimivat eri ammateissa.

Eri puolilla Suomea toimivissa uudistetuissa Yrityskylissä ovat nyt vahvasti mukana myös kiertotaloustaidot.

Kiertotalous poika
Tomas Mustonen suunnitteli Yrityskylässä ekologista koulua.

Kiertotaloudesta "uusi normaali"

Yli 70 000 lasta ja nuorta oppii tänä lukuvuonna kiertotaloustaitoja Sitran ja sen yhteistyökumppaneiden erilaisissa koulutushankkeissa. Kiertotalouskoulutusta on kaikilla koulutusasteilla peruskoulusta korkeakouluihin ja sitä aiotaan laajentaa.

Sitran mukaan koulutus ja tutkimus ovat kiertotalousajattelun jalkauttamisessa avainasemassa.

– Maailman tulevaisuus on meidän kaikkien vastuulla. Kiertotalous tuo ratkaisuja, joilla voimme taklata ilmastonmuutosta nyt ja tulevaisuudessa. Ja se hetki todella on nyt. Emme voi enää odottaa, kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen Sitrasta sanoo.

Kiertotaloudessa tuotteet suunnitellaan alusta alkaen kestäviksi ja kulutus perustuu tavaroiden omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen, kuten lainaamiseen ja vuokraamiseen. Materiaalit hyödynnetään käytön jälkeen uusissa tuotteissa. Jätettä ei juurikaan synny.

Kiertotalous tyttö roskiksilla
Ivetta Pihlarille roskien lajittelu oli jo entuudestaan tuttua asiaa.

Sitran tavoite on iso. Se, että jatkossa ei tarvitsisi edes puhua erikseen kiertotaloustaidoista tai maapallon tulevaisuuden huomioimisesta, koska ne ovat tulevaisuudessa "uusi normaali" ja jokainen on niissä asiantuntija.

– Tulevaisuudessa kaikki ammattilaiset osaavat jokapäiväisessä työssään ottaa sen mukaiset ratkaisut käyttöön. Ja me kaikki omassa elämässämme, asumisessa, liikkumisessa ja syömisessä, huomioimme maailman tulevaisuuden, Nani Pajunen visioi.

Kouluissa pitäisi Sitran mukaan keskittyä myös muiden tulevaisuustaitojen, kuten ongelmanratkaisun ja yhteistyötaitojen opettamiseen.

Sitra on tarjonnut kiertotalouden koulutushankkeisiin sekä osaamistaan että noin 2,5 miljoonaa euroa rahaa. Koulutusta varten tehtyjä oppimateriaaleja voivat hyödyntää sellaisetkin oppilaitokset, jotka eivät ole hankkeissa mukana.

Maapallon tulevaisuutta pitää ajatella kaikissa ammateissa

Useissa ammattioppilaitoksissa ja korkeakouluissa kehitetään nyt monilla aloilla koulutusta, johon kiertotalous nivoutuu. Osa Sitran yhteistyöhankkeista on jo käynnissä, osaa yhä kehitellään.

Esimerkiksi Tampereen teknillisessä yliopistossa on uusi poikkitieteellinen opintokokonaisuus, jossa kiertotaloutta voi opiskella sivuaineena.

Aalto-yliopistossa opiskelijat ovat tehneet erilaisia kiertotalouskokeiluja. He ovat kokeilleet muun muassa aurinkopaneelia, joka etsii parhaan suunnan kohti aurinkoa ja toimii myös valaisimena.

Esimerkiksi Stadin ammattiopistossa tekstiili- ja muotialan opiskelijat puolestaan opettelevat pikamuodin sijaan valmistamaan kestäviä vaatteita, joissa huomioidaan materiaalien kierto ja vaatteiden elinkaaren pidentäminen.

Kaikkein suurimman oppilasjoukon Sitran yhteistyöhankkeet tavoittavat peruskouluissa.

Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:in Yrityskylissä käy 75 prosenttia peruskoulun kuudesluokkalaisista ja 40 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista. Kouluissa opiskellaan niihin liittyvää oppimateriaalia jo ennen vierailupäivää ja sen jälkeen.

Kiertotalous kioskin tytöt
Minea Sormusen (vas.) ja Salla Rinkisen tehtäviin Yrityskylässä kuului muun muassa ruokahävikin vähentäminen.

Puhuva roskis haastaa näkemään jätteet raaka-aineina

Yrityskylä Helsinki-Vantaassa kiertotalous on ollut mukana kaksi viikkoa.

– Huomasimme, että kiertotalous solahti käsikirjoitukseen hyvin luontevasti. Tähän mennessä tuntuu siltä, että oppilailla tapahtuu oivaltamista työtehtäviä tehdessä, Yrityskylä Helsinki-Vantaan aluepäällikkö Sari Honkavaara sanoo.

Yrityskylä Alakoulussa jokaiselle oppilaalle on käsikirjoitettu oma ammatti ja omat tehtävät. Nyt vaikkapa Kylä Cafén työntekijöiden tehtäviin kuuluu myös ruokahävikin vähentäminen ja kaupungintalolla yksi työntekijöistä suunnittelee kestävän asuinalueen.

Helsinkiläinen Helka Seppä pääsi Yrityskylä-päiväksi toivomaansa ammattiin, jossa hän opastaa muita kierrätyksessä.

– Haluan olla vaikuttamassa siihen, millaisessa ympäristössä me eletään. Siihen haluan luultavasti tähdätä tulevaisuudessakin, kuudesluokkalainen Helka Seppä Pohjois-Haagan ala-asteen koulusta sanoo.

Kiertotalous näkyy Yrityskylä Helsinki-Vantaassa myös niin, että jäteastian tilalla on raaka-aineiden lajittelupiste. Oppilaita herätellään sen avulla ajattelemaan, että väärin lajiteltu roska on kuin rahan heittämistä hukkaan. Vaikkapa muovinkeräysastia kertoo, että kierrätysmuovista valmistetaan muovikasseja, muoviputkia ja ulkokalusteita. Sekajätepönttö sen sijaan kysyy, eikö roskaa varmasti voi lajitella mihinkään muualle.

kuudesluokkalaiset syövät eväitään Viikin yrityskylässä
Helsinkiläisen Torpparinmäen peruskoulun kuudesluokkalaisia Yrityskylässä.

Koulut ja yliopistot eri puolilta maailmaa kyselevät neuvoja

Suomalainen kiertotalouskoulutus kiinnostaa myös ulkomailla.

Koulutusorganisaatioilta eri puolilta maailmaa on tullut Sitraan yhteydenottoja, Euroopan lisäksi niin Uudesta-Seelannista, Qatarista, Chilestä kuin vaikkapa Ecuadorista. Yrityskylää ollaan jo viemässä Kiinaan.

Sitran kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen ei kummastele kiinnostusta.

– Suomi on jo valmiiksi tunnettu hyvän koulutuksen maana, ja me olemme kiertotaloudessa aivan edelläkävijöitä, hän sanoo.

Pajusen mielestä Suomella olisi loistavat mahdollisuudet viedä kiertotalouskoulutusta ulkomaille. Fiksujen osaajien käsissä siitä voisi syntyä jopa menestystarinoita.