Miten taide saadaan pysyvästi hoitolaitoksiin? Tarvitaan jääräpäisyyttä, sanoo Suomessa vielä harvinainen kuukausipalkkainen yhteisötaiteilija

Hoitolaitoksissa on alettu ymmärtää, että taide- ja kulttuuritoiminta on yksi lääke hyvinvointiin. Nyt toimintaan etsitään pitkäjänteisyyttä.

taide
Kulttuuri-innostajat Satu Nokkonen, Anne Lahtinen ja Jenny Palomäki osallistuivat lauluhetkeen Keinupuistokeskuksen pihalle pystytetyssä jurtassa. Mukana myös keskusken asukas Raimo Ahola.
Kulttuuri-innostajat Satu Nokkonen, Anne Lahtinen ja Jenny Palomäki osallistuivat lauluhetkeen tamperelaisen palvelutalon pihalle pystytetyssä jurtassa. Mukana myös asukas Raimo Ahola.Anne Savin / Yle

Tampereella Hervannassa, Keinupuistokeskuksen palvelutalossa kuuluu iloista puheensorinaa käytävän päästä. Viisi naista istuu pöydän ympärillä ja sukkapuikot kilisevät. Alueen asukkaiden yhteisellä toimintatorilla on tämän syksyn ensimmäinen sukkapiirin kokoontuminen.

– Tästä tulee tosi paksu sukka, kuuluu kuvaus käsillä olevasta kutimesta.

– Tämä on ihan tylsä, tavallinen harmaa sukka, nauraa toinen.

Samaan aikaan yhteisötaiteilija Kanerva Niemelä keräilee joukkoja pian alkavaan laulutuokioon. Tällä kertaa kokoonnutaan pihalle rakennettuun jurttaan, joka on aamupäivän aikana lämmitetty mukavan lämpimäksi.

Kuvataiteilija Kanerva Niemelä
Kuvataiteilija Kanerva Niemelä on suunnitellut ja toteuttanut palvelukeskuksen taide- ja kulttuuritoimintaa kuukausipalkkaisena yhteisötaiteilijana jo vuoden ajan.Anne Savin / Yle

– Lauletaanko jotain tuttua sävelmää, kysyy Kanerva Niemelä ja aloittaa laulun. Sini-valkoiset liinat liihottavat laulun tahdissa.

– Tämä kaikki on osa meidän talon kulttuuritoimintaa. Täällä tehdään yhteisötaidetta asukkaiden kanssa. Se voi olla liikunnallista, musiikkia, kuvataidetta tai teatteria. Asukkaat esittävät myös toiveita toiminnasta ja niitä pyritään toteuttamaan, Niemelä esittelee.

Vakituinen harvinaisuus

Kanerva Niemelä on työskennellyt tuntipalkkaisena kulttuuriohjaajana Pirkanmaan Senioripalveluiden kolmessa palvelutalossa usean vuoden ajan, mutta viimeisen vuoden hän on tehnyt töitä kuukausipalkalla.

– Kulttuuria on toki viety hoitolaitoksiin aina, mutta toiminta ei ole ollut pitkäjänteistä. Kaikki on ollut vähän hajallaan piilossa, koska kulttuuria ei sote-alalla ole perinteisesti nostettu esiin edes senioritaloissa, joissa ihmiset asuvat.

Kuukausipalkkaisena yhteisötaiteilijana Niemelä on voinut tehdä töitä ilman, että rahoituksen loppu häämöttää. Nyt taide on saanut myös omat lähettiläät eli kulttuuri-innostajat Pirkanmaan Senioripalveluiden kolmeen palvelukeskukseen.

Kulttuuri-innostajat Jenny Palomäki, Anne Lahtinen ja Satu Nokkonen.
Kulttuuri-innostajat Jenny Palomäki (vas.), Anne Lahtinen ja Satu Nokkonen tekevät töitä Pirkanmaan Senioripalveluiden yksiköissä Tampereella.Anne Savin / Yle

Kaukaharjukeskuksessa Kaukajärvellä muistisairaiden kanssa työskentelevä lähihoitaja Jenny Palomäki on yksi kulttuuri-innostaja.

– Tehtäväni on keksiä meidän ryhmäkodin väelle kaikkea kivaa tekemistä ja yritän saada myös muun tiimin innostumaan tästä, Palomäki sanoo.

Vaikka tänä päivänä jo tunnustetaan, että kulttuuri ja taide kuuluvat kaikille, niiden tuominen hoitolaitoksiin ei ole itsestään selvää.

– Asukkaat ovat tykänneet toiminnasta tosi paljon. Välillä tiimin kanssa on kuitenkin pieniä ongelmia, koska uuden ja mukamas ylimääräisen tuominen kaiken muun työn oheen on vielä niin uusi asia, Palomäki harmittelee.

Pirkanmaa edelläkävijä kulttuurin ja taiteen tarjoajana

Läänintaiteilija Arttu Haapalainen Taiteen edistämiskeskuksesta kertoo, että Pirkanmaalla on kuitenkin menty paljon eteenpäin viime vuosina.

– Tampereen kaupungilla ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on ymmärretty taiteen ja kulttuurin yhteys hyvinvointiin jo lähes kymmenen vuotta. Esimerkiksi Tampereen suurimmassa vanhainkodissa Koukkuniemessä on koulutettu henkilökuntaa siihen, miten omassa työssä voi tuoda esiin taidetta ja kulttuuria, Haapalainen kehuu.

Taiteen ja kulttuurin merkityksen ymmärtäminen hyvinvoinnille voi Haapalaisen mukaan olla jopa kilpailuetu yksityiselle hoitolaitokselle, kun hoitolaitoksia ryhdytään kilpailuttamaan sote-uudistuksen jälkeen.

Tavoitteena on saada uudessa maakuntahallinnossa sote-budjettiin erikseen korvamerkitty osuus taiteelle ja kulttuurille.

Arttu Haapalainen

Taiteen ja kulttuurin lisääminen on tällä hetkellä vahvassa valtiollisessa mietinnässä. Sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä on tulossa tänä vuonna yhteinen suositus taiteen ja kulttuurin lisäämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä.

– Asia on nähty arvokkaaksi jo useita vuosia, mutta tällä hetkellä puuttuu vielä se, miten toiminnot ja käytännöt saadaan pysyviksi, Haapalainen sanoo.

Erilaiset taide- ja kulttuurihankkeet toteutetaan tällä hetkellä projektirahoituksella, eli toiminnalta puuttuu pitkäjänteisyys.

– Tavoitteena on saada uudessa maakuntahallinnossa sote-budjettiin erikseen korvamerkitty osuus taiteelle ja kulttuurille.

Pioneerityötä innostuneiden ihmisten voimin

Pirkanmaan Senioripalveluiden yksiköissä taide ja kulttuuri ovat saaneet hyvän jalansijan. Jokaisessa kolmessa yksikössä on oma kulttuuri-innostaja ja työllä on jatkumo.

Toimintaa vetävän kuukausipalkkaisen yhteistötaiteilijan tehtävää voi pitää pioneerityönä. Kanerva Niemelän mielestä pioneerityötä tekee myös yritys, joka hänet on palkannut.

– Tuloksiin on vaikuttanut johdon luja tahto. Täällä on nähty taide- ja kulttuurihankkeita, joilla on onnistuttu tuottamaan hyvinvointia ihmisille ja viety toimintaa jääräpäisesti eteenpäin, jotta se on saatu toteutumaan, Niemelä kuvaa Pirkanmaan Senioripalveluiden toimintaa.

Kanerva Niemelä ja Anja Värälä laulavat yhdessä.
Kanerva Niemelä lauloi tuttuja lauluja yhdessä Anja Värälän kanssa.Anne Savin / Yle

Kulttuurin vieminen hoitolaitoksiin on edistynyt viime vuosina jo merkittävästi, sillä enää ei ensimmäinen kysymys ole ”miksi”, vaan tänä päivänä kysytään yhä useammin ”miten”.

– Tietoisuus on lisääntynyt. On olemassa kansainvälisiä tutkimuksia ja sen lisäksi hoitolaitosten johto ja hoitohenkilökunta alkavat ymmärtää, että sen lisäksi että kulttuuritoiminta on virkistävää, se on eräänlainen lääke hyvinvointiin, Niemelä kertoo.

Tammikuussa käynnistyy valtakunnallinen #100minuuttiataidetta-projekti (siirryt toiseen palveluun), jonka viestinä on jokaisen ihmisen oikeus sataan minuuttiin taidetta ja kulttuuria viikossa.

– Meillä sata minuuttia toteutuu hyvin helposti. Päinvastoin asukkaat välillä harmittelevat, kun eivät ehdi kaikkeen, koska tarjontaa on niin paljon, Kanerva Niemelä naurahtaa ja kiirehtii valmistelemaan seuraavaa viriketuokiota.