Uusi porolaiduntutkimus valmistuu ensi kevääksi – poromiehet eivät usko tutkimuksen kertovan koko totuutta

Laiduntutkimuksen pohjalta Maa- ja metsätalousministeriö määrittää uudet korkeimmat sallitut poroluvut pohjoisimpiin paliskuntiin.

poronhoito
Nils-Heikki Näkkäläjärvi
Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Nils-Heikki Näkkäläjärvi epäilee, kertovatko laidunmaiden tutkimukset todellista tilannetta.Vesa Toppari /Yle

Pohjoisimmassa Suomessa on jälleen kartoitettu laidunmaiden tilannetta.

Luonnonvarakeskus inventoi kymmenen vuoden välein porojen laidunalueet Suomen 20 pohjoisimmassa paliskunnassa. Yhteensä näissä paliskunnissa on 625 näytteenottopaikkaa.

Luonnonvarakeskuksen uusi laiduntutkimus valmistuu ensi maaliskuuksi. Tutkimusmateriaali on jo koossa, mutta käsittely on vielä kesken, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouko Kumpula.

– Laaja ja massiivinen tutkimusmateriaali on kasassa ja laidunnäytteet on otettu. Vielä ei ole kuitenkaan analysoitu tai tutkittu, millaisia muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut..

Jouko Kumpula
Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouko Kumpula.Vesa Toppari / Yle

Porojen laiduntutkimus on osa Luonnonvarakeskuksen viranomaistyötä. Maa- ja metsätalousministeriön kuuluu poronhoitolain mukaan tarkistaa paliskuntien suurimmat sallitut poroluvut kymmenen vuoden välein. Tätä työtä varten ministeriö tarvitsee tietoja porojen laidunmaiden muutoksista.

– Tutkimme, mihin suuntaan laidunmaat ovat menossa ja mistä syystä tilanne on muuttunut. Laidunmaiden muutosten takia tehdään erillinen analyysi, jossa vertaillaan miten paljon poronhoito, metsätalous ja muu maankäyttö selittävät muutoksia. Selvitämme, löytyykö muita tekijöitä, jotka selittävät paliskuntien osalta näitä muutoksia, kertoo tutkija Jouko Kumpula.

Poromiesten mielestä inventointi ei kerro koko totuutta

Inarin Sallivaaran paliskunnan poroisännän Nils-Heikki Näkkäläjärven mukaan säännölliset laidunmaiden tutkimukset osoittavat kyllä, mihin suuntaan ollaan menossa, mutta koko totuutta ne eivät kerro.

Näkkäläjärvi harmittelee sitä, että paliskunta ei ole voinut paljoakaan vaikuttaa siihen, mistä laidunnäytteet otetaan. Metsien luppomääriä ei ole tutkittu tarkemmin ja jäkälänäytteitäkin on otettu vain sieltä täältä.

– Näytteitä on otettu sellaisilta alueilta, joilla porot laiduntavat enimmäkseen kesäisin, vaikka olemassa ovat kuitenkin myös talvilaitumet ja jäkälämaat. Myöskään luppomääriä ei ole laskettu muualta kuin sellaisilta alueilta, joilta jäkälänäytteetkin on otettu, kertoo Näkkäläjärvi.

Suuri osa Sallivaaran paliskunnan laidunmaista sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa Inarin kunnassa. Näkkäläjärven mukaan paliskunta on säästynyt laajemmilta metsähakkuilta juuri kansallispuiston ansiosta. Niillä alueilla, joilla Metsähallitus on hakannut, on ollut suuri vaikutus porojen laiduntamiseen.

Nils-Heikki Näkkäläjärvi
Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Nils-Heikki Näkkäläjärvi.Vesa Toppari / Yle

– Lemmenjoen kansallispuistoon rajoittuvalla alueella on laiduntanut ja pysynyt aikaisemmin noin 1000 poron tokka monta viikkoa. Nyt alueella on hakattu ja laidunalue on pienentynyt ja on hyvä, jos pari sataa poroa saadaan pysymään alueella kuukauden.

Porolaidunten inventoinnin tuloksista Näkkäläjärvi ei sen sijaan ole huolissaan. Sallivaaran paliskunnassa porot elävät luonnonlaitumilla, eikä poroja ruokita lainkaan kevättalvella, niin kuin esimerkiksi monessa muussa paliskunnassa joudutaan tekemään.

– En usko, että meidän paliskunnan porolaitumet olisivat heikentyneet kovinkaan paljoa. Toki jotkin alueet saattavat olla heikentyneet muun maankäytön ja infrastruktuurin takia, toteaa Näkkäläjärvi.