Miten aivosi voivat? Vuoden neurologi kertoo, kuinka pidät niistä parempaa huolta

Uni huuhtoo jätteet aivoista ja liikunta vahvistaa hermoverkkoa.

Aivot ja hermojärjestelmä
Aivot
Aivot säätelevät vireystilaa ja unirytmiä, kehon liikkeitä sekä ajattelua ja havainnointia.Pixabay

Huolestuttaako keskittymiskyvyn heikkeneminen? Jäävätkö pitkät kirjat kesken, tai vaihtuvatko ne lyhyempiin opuksiin? Nykyaikana älylaitteiden tuottama ärsyketulva on monelle tuttua. Aivot ja hermosto ovat jatkuvassa valmiustilassa. Pahimmillaan tämä aiheuttaa esimerkiksi uniongelmia.

Vuoden neurologiksi valittu joensuulainen apulaisylilääkäri Anna Maija Saukkonen antaa viisi neuvoa oman aivoterveyden vaalimiseen. Neuvot liittyvät arkipäiväisiin asioihin, joita jokaisen on helppo muuttaa elämässään.

1. Uni on aivojen jätehuoltoa

Hyvän nukutun yön aikana aivot latautuvat ja saavat energiaa. Myös aivojen oma jätehuolto toimii eli kuona-aineet ja muut aivoja kuormittavat aineet poistuvat.

Yksi valvottu yö vastaa promillen humalaa ja on riski esimerkiksi liikenteessä, Saukkonen kertoo.

– Tutkimuksissa on havaittu, että yöllä päivystävät lääkärit eivät vaikuta nukkuvan, mutta kun heidän aivosähkötoimintaansa seurataan, havaitaan että kaiken toiminnan keskellä he ottavat mikrounia.

Nämä sekuntien mittaiset torkahdukset voivat aiheuttaa kohtalokkaita virheitä.

2. Vastusta älylaitteiden houkutuksia

Älylaitteiden jatkuva piipitys ja ilmoitustulva virittävät aivot valmiustilaan pitkin päivää. Saukkonen kehottaakin downshiftaamaan älylaitteiden suhteen.

– Piippaukset pois. Sitten ei tule jatkuvaa yllykettä katsoa puhelinta tai tietokonetta. Harvalla asialla on ihan minuutin päälle kiire.

Sähköpostin kanssa kamppailevia Saukkonen kehottaa säännöllisyyteen. Sähköpostien luvulle kannattaa varata tietty aika päivästä.

– Jos työ sitä vaatii, voi sähköpostin tarkistaa useamminkin. Kunhan se tulee tehtyä tehokkaasti. Ei niin, että sähköpostin vilkuilu jatkuvasti katkaisee muun työn.

3. Aivot rakastavat hyvää rasvaa

Ravinnon kannattaisi olla mahdollisimman värikästä, eli sisältää runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Saukkonen painottaa hyvälaatuisten rasvojen merkitystä aivoille ja hermostolle.

– Rasvaista kalaa kannattaa syödä kahdesti viikossa. Pähkinöistä saa myös hyviä rasvoja.

Saukkonen sanoo, että erityisesti vällimerellinen ruokavalio on hyväksi aivoille. Siihen kuuluu oliiviöljyjä, kalaa, vihanneksia sekä täysjyväviljatuotteita.

4. Liikunta piristää hermoverkkoa

Liikunta kannattaisi aloittaa mieluusti nuorena, mutta viimeistään keski-ikäisenä. Aloittaminen ei ole kuitenkaan koskaan myöhäistä. Saukkonen sanoo, että liikunta pitää hermoverkon virkeämpänä. Tämä on tärkeää erityisesti, jos sairastaa muistisairautta.

– Suomalaislähtöisessä FINGER -tutkimuksesta nähtiin, että kuntosalilla tehdyt ryhmäharjoitteet auttoivat ehkäisemään muistisairautta. Liikuntamuodot voivat siis olla mitä vain.

5. Ylimääräisen painon pudottaminen auttaa aivoja

Samat riskitekijät, jotka ovat vaaraksi sydämelle, ovat vaaraksi myös aivoille. Sokeritaudin, verenpainetaudin ja riskiryhmässä olevien korkean kolesterolin hoitaminen ennaltaehkäisevät aivojen ja hermoston sairauksia.

– Jos sattuu olemaan ylipainoinen, jo muutaman kilon painonpudotus auttaa elimistöä. Insuliini toimii paremmin ja verensokerit pysyvät kurissa, Saukkonen lisää.

Muista riskitekijöistä Saukkonen karsisi tupakoinnin ja liiallisen alkoholin käytön.

–Tupakointi on ihmiselle turhaa, ja alkoholin voisi jättää juhlapäiviin.

Vain joka kolmas vuosi valittava Vuoden neurologi -palkinto annettiin erityisesti käytännön työssä pätevöityneelle Saukkoselle. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus neurologiasta.