Ylen kysely: Enemmistö suomalaismepeistä pitää uutta Brexit-äänestystä mahdollisena

Iso-Britanniassa EU-eron vastustajat vaativat entistä kovaäänisemmin uutta brexit-äänestystä.

Brexit
Brexitin vastainen lontoolainen nainen päässään baskeri jossa lukee " bollock to brexit".
Brexitin vastustajat osoittivat mieltään Lontoossa 20. lokakuuta vaatien toista kansanäänestystä ennen lopullista lähtöä EU:sta.Andres Pantoja / Getty Images

Britanniassa kuohuu jälleen. Äänenpainot brexitin eli Britannian EU-eron pyörtämiseksi ovat koventuneet.

Lokakuun lopussa Lontoossa järjestettiin marssi (siirryt toiseen palveluun), jossa 700 000 mielenosoittajaa vaati uutta äänestystä Britannian EU-erosta.

Liikemieseliitti julkaisi puolestaan lauantaina kirjeen laatulehti Sunday Timesissä, jossa he vaativat kansanäänestystä brexitin ehdoista.

Suomalaisista europarlamenttiedustajista eli mepeistä hieman yli puolet uskoo, että uusi kansanäänestys on mahdollinen.

– Toivon, että briteillä olisi mahdollisuus äänestää uudestaan oikean tiedon pohjalta. Kansalaisilla on oikeus tietää, mitä ero oikeasti tarkoittaa. Kesän 2016 brexit-äänestyksessä he ottivat asiaan kantaa täysin puutteellisen ja jopa väärän tiedon varassa, sanoo kokoomusmeppi Henna Virkkunen.

Virkkunen sanoo, että asia on kuitenkin täysin brittien omissa käsissä. Tästä asiasta muistuttavat myös muut edustajat, jotka pitävät uutta äänestystä mahdollisena.

Hieman alle puolet suomalaisedustajista ei usko uuteen brexit-äänestykseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja ja euroedustaja Jussi Halla-aho pitää todennäköisenä, että britit lähtevät joko ilman sopimusta tai ”minimisopimuksella”.

– En usko, että EU:sta eroamisesta äänestetään uudelleen. Todennäköisesti britit eivät saisi enää erikoisasemaa, joka sillä on ollut esimerkiksi maahanmuutossa ja kuulumisessa Schengen-alueeseen.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Britannia äänesti EU-erosta kesäkuussa 2016. Eron puolesta äänesti 51,9 prosenttia kansasta, kun taas eroa vastusti 48,1 prosenttia briteistä. Vaaliaktiivisuus kohosi 71,8 prosenttiin.

Pääministeri tyrmännyt äänestyksen

Pääministeri Theresa May on yhtä sitkeästi tyrmännyt haaveet uudesta kansanäänestyksen kuin niitä on esitetty. Syykin on selvä – May on sitoutunut viemään EU-eron maaliin asti, vaikka hän aiemmin kannatti Britannian jäsenyyttä.

Osa politiikan tarkkailijoista on pitänyt erikoisena sitä, jos asiasta järjestetään toinen äänestys.

– Näin fundamentaalisesta asiasta äänestäminen kahdesti ei ole erikoista, kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen sanoo.

Osa euroedustajista arvioi, ettei Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä mennyt kaikkien oppikirjojen mukaan.

– Alkaa olla myös viitteitä, että kansanäänestyksen tulokseen vaikutettiin epärehellisin keinoin, vihreiden euroedustaja Heidi Hautala sanoo.

Hautala viittaa muun muassa poliisitutkimukseen (siirryt toiseen palveluun), jossa selvitetään brexit-kampanjan rahoituksen lähteitä.

Osa suomalaisista euroedustajista on Mayn linjoilla eroasiassa, vaikka he toivoisivat Britannian pysymistä EU:ssa.

– Minulla on sellainen olo, että juna meni jo. Nopealla aikataululla tätä ei voi perua, koska maa on konservatiivinen. Se olisi myös poliittiselle järjestelmälle kova liike, jos kelkka kääntyisi 180 astetta, vasemmistoliiton edustaja Merja Kyllönen toteaa.

Kyllösen mukaan uudet vaalit tarkoittaisivat kaaosta Britanniassa.

”Poliittinen johtajuus hukassa”

Britannian politiikka on ollut jo pitkään kaaoksessa. Pääministeri Mayn kamppailua konservatiivien johdossa on seurattu pitkään.

Suurimmalla oppositiopuolue Labourilla on ollut myös vaikeuksia määritellä kantaansa Britannian erokysymykseen.

– Britannian sisäpolitiikka on tällä hetkellä sekaisin, eikä maasta löydy johtajuutta, joka voisi järjestää uuden kansanäänestyksen. Samalla sopankeittäjät, jotka saivat brexitin aikaiseksi, ovat väistyneet takavasemmalle, kokoomusmeppi Petri Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa kuitenkin ilmoittaa, että uusi Brexit-äänestys on mahdollinen. Se vaan ei ole kovin todennäköinen.

Sopankeittäjillä Sarvamaa viittaa puolestaan muun muassa konservatiivien entiseen ulkoministeriin Boris Johnsoniin ja Ukipin entiseen puheenjohtajaan Nigel Farageen.

Molemmat jättivät tehtävänsä maan politiikan huipulla Brexit-äänestyksen jälkeen.

Lue lisää:

Brexit: Britanniassa yritysjohtajat vaativat toista EU-äänestystä

Suomalaistutkija:Pääministeri Theresa Mayn asema on tukala – Britannian konservatiivipuoluesaattaa äänestää johtajansa luottamuksesta