Eduskuntavaalien kummajaiset: neljässä kunnassa asukkaiden on äänestettävä ehdokkaita, jotka eivät vaalien jälkeen edusta heitä

Heinävedellä joudutaan äänestämään eduskuntavaaleissa "väärän" vaalipiirin ehdokkaita. Se näkyy luultavasti äänestysprosentissa.

maakunnat
vaalileima
Heinäveteläiset haluaisivat äänestää Savo-Karjalan vaalipiirin ehdokkaita, koska kunta on liittymässä Pohjois-Karjalaan.Meeri Niinistö / Yle

Heinävesi, Iitti, Isokyrö, Joroinen ja Kuhmoinen. Kaikki viisi kuntaa haluavat maakuntauudistuksen myötä vaihtaa maakuntaa. Ja kaikille muilla paitsi Isollekyrölle se tarkoittaa vaalipiirin vaihtamista.

Esimerkiksi Etelä-Savon pohjoisin kunta Heinävesi on hakenut siirtoa Pohjois-Karjalan maakuntaan. Kunta on vaatinut valtiolta, että se voisi vaihtaa Savo-Karjalan vaalipiiriin jo ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Valtiovarainministeriö kuitenkin torjuu Heinäveden vaalitoiveen.

– Se ei ole mahdollista, ensi kevään eduskuntavaalit käydään niillä vaalipiireillä, jotka ovat tällä hetkellä voimassa, finanssineuvos Teemu Eriksson valtiovarainministeriöstä toteaa.

Heinäveden kylänraitilla tämä herättää hämmennystä.

– Onko sillä mitään merkitystä, ketä äänestää, kysyy heinäveteläinen Nea Kärkäs.

– Ei tiedä yhtään, kuka ajaa meidän asioita vaalien jälkeen, sanoo Jussi Kukkonen.

Myös Heinäveden vt. kunnanjohtaja Maarika Kasonen ihmettelee ministeriön päätöstä.

– Meidän kannalta on hyvin harmillista, ettemme saa äänestää niitä ehdokkaita, joiden vaalipiiriin siirrymme, Kasonen sanoo.

Pelkona on, etteivät heinäveteläiset innostu uurnille lainkaan. Jo vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskusteltiin Kaakkois-Suomen vaalipiiristä ja Heinäveden roolista siinä.

– Jo silloin todettiin, että Savo-Karjala olisi meidän kannalta oikea vaalipiiri. Ja edellisissä vaaleissa näki, että äänestysprosentti laski, Maarika Kasonen toteaa.

Maakunnan vaihtaminen on monimutkaista

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä ymmärtää kuntalaisten tuntoja.

– Tilanna ei ole hyvä, mutta juna on jo liikkeellä. Vaaleja tulee vielä , Jääskeläinen lohduttaa.

Valtiovarainministeriöstä perustellaan päätöstä pitäytyä nykyisissä vaalipiireissä sillä, että maakunnan vaihtaminen on monimutkainen prosessi.

– Tarkoituksena on laittaa kuntien siirtohakemukset lausuntokierrokselle ja käsitellä kaikki samaan aikaan, siitä lähtee päätöksentekoprosessi käyntiin, finanssineuvos Teemu Eriksson valtiovarainministeriöstä kertoo.

– Lausuntokierros on käyty tammikuun alkuun mennessä. Jos tulee siirrolle kielteisiä lausuntoja, ne tulevat kuntiin vastineelle ja vievät aikansa. Sitten voidaan ruveta sorvaamaan päätösesityksiä, Eriksson laskee.

Hän arvioi, että päätöksentekoon asiassa päästään aikaisintaan helmikuun loppupuolella.

Näyttää siis siltä, että esimerkiksi heinäveteläisten äänestäjien on löydettävä vielä kerran kansanedustajaehdokkaansa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Kyltti Heinäveden kunnan rajalta.
Heinäveden siirtyminen Kaakkois-Suomen vaalipiiristä Savo-Karjalan vaalipiiriin ei valtiovarainministeriön mukaan onnistu kevään 2019 eduskuntavaaleissa, mikä harmittaa monia heinäveteläisiä.Marja-Liisa Kämppi / Yle

Maakuntavaaleissa uusi jako

Eduskuntavaalien jälkeen ensi vuonna häämöttävät jo ensimmäiset maakuntavaalit. Minkä maakunnan mukana heinäveteläiset sitten äänestävät?

Maakuntauudistusta valmistelevan Teemu Erikssonin mukaan maakuntien vaihdokset eivät vaikuta mitenkään maakuntavaaleihin.

– Maakuntavaaleissa sovelletaan jo tulevaa maakuntajakoa, Eriksson kertoo.

Näin Heinävedellä päästään äänestämään edustajia Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustoon.

Ja milloin siirtoa hakeneet kunnat sitten pääsevät vaihtamaan maakuntaa haluamaansa suuntaan?

– Nämä ovat aika harvinaisia tapauksia ja ovat aina tulleet voimaan vuoden alusta. Näyttää siltä, että käytännössä aikaisintaan vuoden 2020 vaihteessa ratkaisut voisvat astua voimaan, Teemu Eriksson arvioi.

Hän ei usko, että uusia maakunnan vaihtajia enää uudistuksen jälkeen ilmaantuu.

– Koko maakuntajaotusta koskeva lainsäädäntö muuttuu siinä uudistuksessa ihan toiseksi ja maakunnan vaihtaminen muuttuu monimutkaisemmaksi, uudistuksen valmistelija Eriksson toteaa.

Maakunnan merkitys kasvaa

Nykyinen laki on Erikssonin mukaan melko yksinkertainen ja koskee suoraan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä, jotka ovat maakuntakaavoitus ja alueiden kehittäminen. Uutta sääntelyä hän pitää huomattavasti monimutkaisempana.

– Ja se koskee huomattavasti laajempaa tehtäväaluetta. Sote yksinään on jo aivan valtava, nykyisen ELY-keskuksen tehtävistä suurin osa on siellä, samoin pelastustoimi. Kunnista siirtyy ympäristöterveydenhuoltoa ja vaalitkin pidetään neljän vuoden välein, virkamies luettelee.

Mitä merkitystä maakuntaan kuulumisella tulevaisuudessa on?

– Sillä on valtavan suuri merkitys, koska maakunta järjestää soten ja melkein kaikki nykyisen aluehallinnon tehtävät. Nykyisin merkitys on paljon pienempi, mutta sen mukaan on menty käytännössä monessa asiassa ja on tullut kerrannaisvaikutuksia. Ei kuitenkaan suoraan niin suurta vaikutusta kuin tulevassa järjestelmässä, Teemu Eriksson korostaa.

Jutun otsikkoa korjattu 9.11.2018: Alkuperäisessä otsikossa luki, että viidessä kunnassa asukkaiden on äänestettävä ehdokkaita, jotka eivät vaalien jälkeen edusta heitä. Oikea lukumäärä on neljä kuntaa.