Mistä rahat? Mistä sähkö? Jättimäisiä datakeskuksia Suomeen suunnittelevan yhtiön johtaja vastasi viiteen polttavaan kysymykseen

Silent Partner Groupin toimitusjohtaja Dale Hobbie maalailee suuria visioita voimalaitoksista ja datakeskuksista eri puolille Suomea. Moni yksityiskohta jäi vielä avoimeksi, mutta lisätietoa luvataan kertoa vielä tämän vuoden puolella.

datakeskus
Yandexin datakeskus Mäntsälässä on Suomen suurimpia.
Yandexin datakeskus Mäntsälässä on Suomen suurimpia.Yle

Amerikkalainen yritysryhmä Silent Partner Group kertoi maanantaina lisätietoja Suomeen kaavailluista datakeskuksistaan. Suunnitelmat vaikuttavat vähintäänkin jättimäisiltä, sillä yhtiö haluaisi rakentaa Suomeen peräti neljä keskusta. Kaksi keskuksista tulisi Sotkamoon, yksi Haminaan ja yksi Tornioon.

Yhtiö avasi suunnitelmiaan ensin Finnish Data Center Forumin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa (siirryt toiseen palveluun). Sen jälkeen toimitusjohtaja Dale Hobbie antoi Ylelle haastattelun.

Tiivistimme haastattelun viiteen kysymykseen, jotka ovat kiinnostaneet yleisöä.

1. Miksi haluatte rakentaa datakeskukset juuri näille paikkakunnille?

Dale Hobbien mukaan yhtiö keskittyi aluksi pelkästään Norjaan. Hobbien mukaan Suomea ehdotti SPG:n kumppani Energi Danmark. Suomen etuna oli vakaa sähköverkko ja hyvät tietoliikenneyhteydet. Vaihtoehtoja sijaintipaikaksi oli kymmenkunta.

– Sotkamossa on teollisuutta ja riittävästi valokuitua. Torniossa on puolestaan teollisuuden lisäksi erittäin suuri kaasusatama, jolla on suuri rooli voimalaitoksen kannalta. Haminaan pätevät samat perustelut. Tarkempia sijainteja emme voi vielä paljastaa, ja se johtuu asiakkaistamme ja sopimusten viimeistelystä. Julkistuksia voi odottaa seuraavan kuukauden sisällä.

2. Mistä saatte datakeskusten käyttöön noin valtavan määrän sähköä?

Silent Partner Group kertoo, että datakeskusten sähkökapasiteetti olisi vähintään 250 megawattia. Se olisi merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi Googlen datakeskus Haminassa. Yhtiön mukaan se ei aio olla riippuvainen Suomen kantaverkosta, ja yhtenä perusteluna on turvallisuus.

– Aiomme rakentaa jokaisen keskuksen yhteyteen voimalaitoksen, joka yhdistelee kolmea erilaista tuotantomuotoa. Se pitää sisällään maakaasua, uusiutuvaa energiaa ja akkuteknologiaa. Uusiutuva energia riippuu rakennuspaikasta, eli se voi olla esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaa. Käytämme siis vuorokauden aikana maakaasua, uusiutuvia energialähteitä, ja kun sitä ei ole enää saatavilla, siirrymme käyttämään akkuja. Tällä tavoin voimme taata toiminnan vuorokauden ympäri. Selvitämme vielä myös vesivoiman hyödyntämistä ja mahdollisuutta myydä keskuksen tuottama hukkalämpö paikallisesti.

– Maailmasta löytyy kyllä keskuksia, jotka pystyvät 250 megawatin kapasiteettiin, ja suurempiakin on ihan mahdollista rakentaa. Ongelmana on sähkön saatavuus. Datakeskusten koko kasvaa jatkuvasti, kun esimerkiksi pilvipalvelut laajenevat ja dataa pitää säilyttää enemmän ja enemmän. Kasvattaminen ei vain onnistu perinteisellä kantaverkkoon sidotulla mallilla. Tässä me eroamme kaikista muista, sillä pystymme tarjoamaan asiakkaalle sähkömäärän, jota he oikeasti tarvitsevat.

3. Sijoituspaikkakunnille tämä hanke tuli täytenä yllätyksenä. Miksi ette ole olleet yhteydessä paikkakuntiin, joihin haluatte rakentaa datakeskuksia?

– Kuten aiemmin kerroin, oli Norja ensimmäinen vaihtoehto ja olimme siellä pidemmällä keskusteluissa paikallisten tahojen kanssa. Suomi tuli mukaan vasta myöhemmin. Päätimme silloin vain tarttua tilaisuuteen. Tiedämme, että aiemmin tapana on ollut ottaa ensin yhteyttä viranomaisiin ja maanomistajiin. Meillä oli kuitenkin kumppanimme Energi Danmark, joka toimii Suomessa ja tarjosi tietoa sopivista paikoista. Aiomme kuitenkin piakkoin olla yhteydessä kaupunkeihin.

4. Miten aiotte rahoittaa tämän hankkeen?

Hobbie aloittaa vastauksen kertomalla, miten heidän asemansa yksityisenä yhtiönä on heikompi rahoituksen etsimisessä verrattuna isoihin pörssiyhtiöihin ja datakeskuksia rakentaneisiin jätteihin kuten Googleen ja Facebookiin. Rahoitustapaa on hänen mukaansa pohdittu parisen vuotta.

– Kyse ei ole pelkästä kiinteistöhankkeesta, joten on turha lainata rahaa sellaiseen. Rahoitus toimii kuin toimistorakennusta rakennettaessa. Siitä käytetään termiä credit tenant lease, ja se on rahoituksemme pohja. Se perustuu vuokralaisen vahvuuteen ja luottokelpoisuuteen sekä sopimustemme vahvuuteen. Koska rahaa ei tule osakkeenomistajilta, on tärkein omaisuus vuokrasopimus ja muut sopimukset. Esimerkiksi meidän tapauksessamme se voi tarkoittaa energiatoimitussopimuksia. En mene yksityiskohtiin rahoitusmallin suhteen, mutta asiakkaamme ovat siinä erittäin tärkeitä. Emme aio keksiä pyörää uudelleen, vaan muokkaamme sitä hieman tarpeisiimme

Voiko tuosta päätellä, että kun kerrotte asiakkaistanne ja vuokralaisistanne, se selventää myös rahoitustanne?

– Ei oikeastaan. Kun kerromme asiakkaista, se kertoo kyvystämme saada rahoitusta. Tärkeää on, että vuokralaiset ovat riittävän suuria ja tuovat mukanaan oikeaa osaamista. Esimerkiksi energian suhteen kumppanimme Energi Danmark on juuri sellainen kumppani. Meillä on sekä julkisen sektorin asiakkaita että yksityisiä.

5. Millainen kokemus teillä on datakeskuksista?

Silent Partner Group koostuu joukosta yrityksiä, (siirryt toiseen palveluun) joihin lukeutuvat muun muassa Level5 Data Center Group ja Diversfield Global Systems. Yhtiöillä on Yhdysvalloissa toimistoja muun muassa Tampassa, Kaliforniassa, Teksasissa ja Euroopassa Bulgariassa. Kovin paljoa tietoa yhtiöiden toiminnasta ei silti verkosta löydy.

Norjan datakeskushankkeita varten on perustettu kaksi yhtiötä, jotka ovat vain parin viikon ikäisiä ja niillä on osakepääomaa vain muutama tuhat euroa. Dale Hobbie sanoo, että yhtiöitä tullaan perustamaan myös Suomeen. Kysymykseen kokemuksesta hän vastaa näin:

– Olemme tiimi, joka koostuu tiimeistä. Meillä ei ole yhtä tiettyä asiantuntijaa, joka tietäisi kaiken. Meillä on joukko yksilöitä, jotka ovat asiantuntijoita omalla alallaan. Sillä tavalla olemme lähestyneet hanketta. Kumppaneillamme on vuosien kokemus energia-alalta ja myös datakeskuksista.

– Mitä tulee yhtiöiden kokoon ja ikään, niin muistaakseni Apple aloitti aikoinaan autotallista. Eikä Googlenkaan ensimmäinen toimisto tainnut sijaita Manhattanilla. Yhtiön rekisteröimisen ja toimiston avaamisen tärkein tarkoitus on vastaanottaa postit. Emme myy suoraan yleisölle, joten emme tarvitse isoja toimitiloja.

Rakentamisaikataulusta Hobbie sanoo, että hankkeita porrastetaan rahoituksen mukaan. Yhden keskuksen rakentaminen kestää noin 22 kuukautta. Kun yhden rakentaminen on alkanut, voisi seuraavan aloittaa kolmen kuukauden päästä.