Teiden talvihoidon uudistus vaikuttaa myös pohjalaisteiden tienpitoon: hoitoluokat muuttuvat ja liukkauden ennakointi paranee

Uusissa toimintalinjoissa otetaan huomioon käyttäjämäärien lisäksi erityisesti raskas liikenne.

teiden kunnossapito
Huono keli
Olli Koski / Yle

Teiden talvikunnossapidon uudistus muuttaa myös pohjalaisteiden kunnossapitoa. Teitä pyritään auraamaan ja suolaamaan tehokkaammin hoitoluokkamuutoksien avulla.

Esimerkiksi pääosalla tiestöstä teiden auraukset aloitetaan aiempaa pienemmillä lumimäärillä.

Hoitoluokkia korotetaan koko Suomessa 11 000–12 000 kilometrin matkalla. Tämä käsittää Liikenneviraston (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin 15 prosenttia Suomen maantieverkosta.

Raskas liikenne otetaan huomioon

Liikenneviraston uusissa talvihoidon toimintalinjoissa otetaan huomioon käyttäjämäärien lisäksi erityisesti raskas liikenne. Aikaisemmin hoitoluokkamäärityksissä on ratkaissut vuorokauden keskimääräinen tieliikenne.

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Anders Östergård on tyytyväinen muutoksiin.

– Meillä on paljon teitä, jossa on prosentuaalisesti paljon raskasta liikennettä. Esimerkiksi kasitie Vaasasta etelään saa korkeimman hoitoluokan koko välilleen, aina vanhalle lääninrajalle asti. Se on suuri parannus, Östergård kertoo.

Hoitoluokitusta muutettiin myös esimerkiksi valtatiellä kolme Laihian ja Koskenkorvan välisellä alueella.

Konkreettisesti uudistus näkyy ennakoivana liukkaudentorjuntana, mikä tarkoittaa suolauksen lisäämistä jo ennen sääolosuhteiden muuttumista huonommiksi. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen alueella talvikunnossapidon parannus maksaa noin miljoona euroa.

– Tämä on kymmenen prosenttia lisää normaaliin rahaan, Östergård kertoo.

Uudet hoitoluokat otetaan käyttöön osittain ensi vuoden alussa.

Viime vuonna kovaa kritiikkiä

Edeltävät talvet ovat olleet haasteellisia teiden kunnossapidolle. Kritiikkiä on annettu runsaasti sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen tienkäyttäjille tekemä tyytyväisyyskysely ei myöskään ole viime vuodelta mukavaa luettavaa.

– Kun raskaan liikenteen vastaajista puolet antoi arvosanaksi ykkösen, niin kyllä se jotakin kertoo, Östergård sanoo.

Vaikka lisärahaa talvikunnossapitoon tuli, tarvittaisiin sitä enemmän myös tiestön kunnostamiseen. Nastat kuluttavat märällä kelillä huomattavasti enemmän kuin kuivalla kelillä.

Östergårdin mukaan päätiet ovat kohtalaisessa kunnossa, mutta pienemmät tiet ovat osittain surkeassa kunnossa.

– Meidän päällystetty tieverkkomme rapistuu todella nopeasti. Siihen ei ole luvassa parannusta näillä näkymin, Östergård toteaa.