Tutkimus: Vesivoiman tuottamiseksi rakennetuista padoista on usein enemmän haittaa kuin hyötyä

Euroopassa puretaan kymmeniä patoja joka vuosi, mutta kehitysmaihin puuhataan valtavaa määrää uusia patoja.

vesivoima
Pato Lillehammerissa Norjassa.
Tulvavettä juoksutettiin Hunderfossenin vesivoimalan padon sulkuporttien läpi Lillehammerissa, Norjassa 12. toukokuuta.Heiko Junge / EPA

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on herätty vesivoiman tuottamiseen rakennettujen patojen aiheuttamiin ongelmiin. Molemmin puolin Atlanttia puretaan nykyään noin 50 patoa vuodessa.

Patojen hyödyistä ja haitoista on julkaistu laaja tutkimus Proceedings of the National Academy of Sciences (siirryt toiseen palveluun) -tiedejulkaisussa. Tutkimuksesta uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun).

Patoja rakennettiin kiivaasti 1960-luvulle saakka. Tuolloin eri maiden hallitukset olivat sokaistuneet halvasta vesivoimasta, raportti kertoo. Patojen aiheuttamia yhteiskunnallisia ja ekologisia haittavaikutuksia ei ymmärretty eikä niistä piitattu.

– Hyödyistä annettu kuva oli liian ruusuinen. Odotukset eivät täyttyneet, kustannuksia vähäteltiin ja ne siirrettiin myöhemmin yhteiskunnan maksettavaksi, sanoi tutkimusta johtanut Michiganin yliopiston professori Emilio Moran.

Padot ovat tuhonneet jokiluonnon, pakottaneet miljoonat ihmiset muuttamaan pois kotoaan ja aiheuttaneet paljon kasvihuonekaasupäästöjä, kun vesi on noussut metsiin ja mädättänyt kasvillisuuden.

1930-luvun jälkeen rakennetuista padoista 90 prosenttia on ollut ennakoitua kalliimpia, raportti kertoo.

Kehitysmaissa patobuumi

Kehitysmaissa on parhaillaan 3 700 erikokoista patoa rakennustyön eri vaiheissa.

Raportin kirjoittajat ovat huolissaan, millaista jälkeä padot tulevat aiheuttamaan paikalliselle luonnolle ja asujaimistolle.

Brasilian Madeirajokeen valmistui viisi vuotta sitten kaksi patoa. Rakentajat eivät olleet osanneet ennakoida ilmastonmuutosta, joka vähentää joen vesimäärää. Tästä syystä patojen tuotto jää murto-osaan ennakoidusta.

Brasilia saa kaksi kolmasosaa sähköstään vesivoimasta. Maan johto aikoo ratkaista vähenevien sateiden aiheuttaman ongelman rakentamalla lisää patoja, BBC kertoo.

Eräiden patojen rakennustyö on ollut paikallisen vastustuksen takia pysähdyksissä. Populistisen Jair Bolsonaron valinta uudeksi presidentiksi todennäköisesti merkitsee, että rakennustöitä jatkettaneen seurauksista huolimatta pian, ennakoi BBC.

Huonoja kokemuksia

Maailmalla on runsaasti esimerkkejä huonosti onnistuneista patohankkeista, raportti kertoo.

Paikalliset ihmiset toivovat usein saavansa sähköä padosta, joka heikentää muuten heidän elinolojaan. Raportin kirjoittajat kertovat, kuinka Brasiliassa ihmiset joutuivat pettymään. Padolta tulevat voimalinjat kulkevat heidän päidensä yli, mutta paikalliset ihmiset eivät saa silti sähköä. Sähkö viedään 4 000 kilometrin päähän.

Afrikan Kongojokeen on tekeillä 80 miljardin dollarin arvoinen patohanke. Sen tuottamasta sähköstä aiotaan viedä 90 prosenttia Etelä-Afrikan kaivoksille.

Kaakkois-Aasiassa Mekongjokea valjastetaan parhaillaan. Raportissa ennakoidaan, että pato heikentää 60 miljoonan ihmisen elinoloja ja tuhoaa valtavan määrän arvokkaita luontokohteita.

Vesivoimaa tarvitaan

Professori Moranin mielestä suurimittaisen vesivoiman aika on ohi. Suuria hankkeita ei pitäisi toteuttaa.

Toisaalta maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa, jotta ilmaston lämpenemistä aiheuttavan fossiilisen energian käyttö voidaan lopettaa.

Tutkijoiden mukaan pienimuotoinen, vastuullisesti tuotettu vesivoima sopii yhteen tuuli- ja aurinkovoiman kanssa, kunhan tuotanto tapahtuu valvotusti.