Sairaala löysi ratkaisun vanhusten ramppaamiseen päivystyksessä – samalla turhat ja haitalliset lääkkeet jätettiin pois

Usein potilaan olo kohenee jo silloin, kun häneltä poistetaan turhat ja haitalliset lääkkeet.

vanhukset
Ester Tiilikainen
Ester Tiilikainen kaatui kotonaan ja joutui sairaalan päivystykseen. Hän pääsee pian takaisin kotiin.Mikko Savolainen / Yle

LappeenrantaEster Tiilikainen kaatui viikonloppuna kotonaan Ruokolahdella ja päätyi sen jälkeen Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystykseen Lappeenrantaan. Hän oli kaatumisen jälkeen erittäin huonovointinen.

Päivystyksessä tehtyjen tutkimusten jälkeen geriatri Laura Majander otti Tiilikaisen potilaaksi uudelle akuuttigeriatriselle kuntoutusosastolle.

Tämän osaston tarkoitus on varmistaa, että vanhusten hoito, lääkitys ja elinolosuhteet ovat kohdallaan. Vastaavanlaisia osastoja on Lappeenrannan lisäksi Lahdessa ja pääkaupunkiseudulla. Turussa puolestaan on oma geriatrinen päivystyksensä.

Viikossa ehditään paljon

Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa sijaitsevalla osastolla on kaksikymmentäkaksi potilaspaikkaa. Tavoite on, että kaikki sisään tulevat potilaat kulkevat geriatri Laura Majanderin kautta. Seula on tiukka. Tämän osaston palveluista hyötyvät eniten hauraat potilaat, joiden voinnissa on tapahtunut selvä notkahdus huonompaan.

Kotihoidettavat vanhukset tapaavat lääkäriä arjessa hyvin harvoin ja heidän kokonaistilanteensa ei tunnu aina olevan kenelläkään hallussa. Yle kertoi heinäkuussa 2018, kuinka Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin mukaan Eksoten kotihoito ei täytä lakien ja asetusten vaatimuksia. Syynä on työntekijöiden jatkuva kiire.

Uuden akuuttigeriatrisen kuntoutusosaston sivutuotteena saadaan kevennettyä päivystyksen sekä erikoissairaanhoidon taakkaa vanhuksista, joiden kunto on romahtanut.

Potilas Ester Tiilikainen ja geriatri Laura Majander
Geriatri Laura Majander toppuuttelee Ester Tiilikaisen halua palata mahdollisimman pian omaan kotiinsa. Hänet kotiutetaan suunnitelman mukaan tämän viikon aikana.Mikko Savolainen / Yle

Osastolla pari päivää ollut Ester Tiilikainen asuu omassa kerrostaloasunnossaan ja odottaa jo kovin kotiinpääsyä. Vointi on kohentunut parissa päivässä paljon.

Potilaat ovat kuntoutusosastolla korkeintaan viikon, ja se riittää. Ratkaisevaa on geriatri Laura Majanderin mukaan se, että nämä vanhukset saadaan arviointiin ja kuntoutukseen mahdollisimman nopeasti.

– Nämä niin sanotut jalattomat vanhukset koetaan haastaviksi potilaiksi, jotka eivät kuulu päivystykseen. Siksi heihin ei satsata niin paljon kuin pitäisi.

Selvitetään vanhusten kunto ja lääkitys

Oikean hoidon ja kuntoutuksen odottelu saattaa huonontaa vanhuksen elämänlaatua ja kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia. Tällaisella akuuttigeriatrisella kuntoutusosastolla päivystykseen saapuneista ikäihmisistä otetaan koppi, ja heidän kokonaistilanteensa tutkitaan tarkasti. Sille on suuri tarve, sillä osastolle tulevista potilaista lähes kaikkien lääkitystä muutetaan.

– Olisi hyvä jos esimerkiksi kotihoidettavat potilaat tapaisivat lääkärin edes kerran vuodessa ja heidän lääkityksensä käytäisiin läpi. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu. Siksi vanhukset syövät turhia ja jopa haitallisia lääkkeitä, joitakin lääkkeitä heiltä taas puuttuu, kertoo Majander.

Potilas makaa sängyllä Eksoten akuuttigeriatrisella osastolla
Etelä-Karjalan keskussairaalan uudelle kuntoutusosastolle mahtuu 22 potilasta. Suurin osa potilaista palaa osastolta kotiinsa.Mikko Savolainen / Yle

Jos Laura Majander voisi, hän perehtyisi kaikkiin virtsatietulehdusdiagnoosin saaneisiin monivaivaisiin vanhuksiin. Usein kyseessä on lääkärin mukaan jotain aivan muuta.

– Monilla vanhuksilla on bakteereja virtsarakossa, tulehduksen hoitaminen ei tämän vuoksi läheskään aina korjaa potilaan moninaisia oireita.

Tällaiselle potilaalle määrätään tyypillisesti antibiootti virtsatietulehdukseen ja hänet kotiutetaan. Pian sama potilas on uudestaan sairaalan päivystyksessä.

"Potilas ei hyödy enää sairaalahoidosta"

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten geriatri Laura Majander on huolissaan siitä, että vanhuksia ei aina hoideta ajallaan. Toisessa ääripäässä ovat taas ylimitoitetut hoidot potilaan kuntoon nähden.

Majanderin mukaan terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät tunnista niitä vanhuksia, jotka ovat jo liian hauraita intensiiviseen hoitoon. Tästä aiheutuu kärsimystä yksilölle ja kustannuksia yhteiskunnalle.

Tästä ilmiöstä todisteena on lääkärin mieleen jäänyt potilas. Kyseessä oli iäkäs ja hauras vanhus. Hänellä oli vakava ja etenevä perussairaus. Potilaan voinnin heikentymisiä hoidettiin aika ajoin sairaalassa. Tällä kertaa hänet oli tuotu päivystykseen keuhkokuumeen vuoksi. Sieltä hänet siirrettiin Majanderin tiimin hoidettavaksi.

– Tajusin, ettei hän ollut enää kuukausiin kyennyt toimimaan itsenäisesti, ei liikkumaan tai syömään. Laadukas elämä oli jo pitkälti eletty.

Laura Majander ja potilaan omaiset päättivät yhdessä, ettei vanhusta pidettäisi enää väkisin elossa. Hyvä hoitopäätös tarkoitti tässä tilanteessa saattohoitosuunnitelmaa. Aina toisinaan tutkimusten jatkaminen ei enää auta ihmistä, vaan lähinnä pitkittää kärsimystä.

–Tällaisten päätösten tekeminen on monelle lääkärillekin vaikeaa. Voimme olla nyt apuna myös siinä.

Tämä kyseinen potilas siirrettiin sairaalasta omaan asumisyksikköönsä saattohoitoon.

Potilastietoihin kirjataan tällaisessa tapauksessa, ettei potilas enää hyödy sairaalahoidosta. Pelkkä potilaan siirtäminen paikasta toiseen aiheuttaisi kärsimystä.

– Kirjoitin hänelle kaikki mahdolliset reseptit, ettei potilas joutuisi enää kokemaan kipuja ja kärsimystä. Kaikkemme tehtiin, ettei hänen tarvitsisi enää minnekään lähteä kotoaan, sanoo geriatri Laura Majander.